Uskonnonopetuksen minimiryhmäkokojen kasvattaminen lisäisi epätasa-arvoa
Katolinen kirkko Suomessa antoi marraskuun alussa lausunnon Eduskunnan sivistysvaliokunnalle hallituksen esityksestä, jonka tavoitteena on muuttaa niin sanotun pienryhmäisen uskonnonopetuksen minimiryhmäkokoja. Sen seuraukset tuntuisivat voimakkaimmin ilmeisesti juuri katolisessa uskonnonopetuksessa, varsinkin ruotsinkielisissä opetusryhmissä.
Katolinen kirkko Suomessa suhtautuu muutosesitykseen kielteisesti. Se perustaa kantansa ennen kaikkea muutosesityksen perustuslaillisiin ongelmiin. Lausunnon ydinkohdat ovat seuraavat:
”Osana [tavoiteltua kuntien tehtävien vähentämistä] pyritään nostamaan perusopetuksessa ja lukiokoulutuksessa muiden kuin evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen sekä elämänkatsomustiedon opetuksen minimiryhmäkokoa kymmeneen henkilöön. …
”Katolinen kirkko Suomessa on antanut ehdotettujen lakien valmisteluvaiheessa opetus- ja kulttuuriministeriölle 13.6.2014 päivätyn lausunnon, jossa kirkko pitää hallituksen esitystä nostaa vähemmistöuskontojen opetusryhmän minimikoko kolmesta kymmeneen ristiriitaisena opetussuunnitelman perusteiden uudistamisen kanssa (OPS 2016, Tavoitteet, kohta 3).
”Katolisten oppilaiden oman uskonnon opetusta ei ole mahdollista korvata osallistumalla elämänkatsomustiedon tai valtauskontojen opetukseen. Toinen esityksen keskeinen tapa perustella muutosta opettajien puuttuvalla pätevyydellä loukkaa selvästi eri vakaumusten yhdenvertaisuutta. Katolilaisista erityisesti tulisivat muutoksista kärsimään ruotsinkieliset oppilaat. …
”Perustuslain (731/1999) 6 §:n mukaan ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Yhdenvertaisuussäännöstä täydentää perustuslain 6 §:n 2 momentin syrjintäkielto. Perustuslain 16 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Edelleen perustuslain 11 §:n mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus.
”Hallituksen esityksessä aivan oikein todetaan, että ’Syrjinnän kiellosta muun ohella seuraa julkisen vallan käyttöön kohdistuva velvoite kohdella tasapuolisesti kaikkia uskonnollisia yhdyskuntia ja maailmankatsomuksellisia suuntauksia’. Toteamus toistaa Euroopan ihmisoikeussopimuksen tulkintalinjan, jonka mukaan valtion on toimittava neutraalisti ja puolueettomasti suhteessaan eri uskonnollisiin yhdyskuntiin ja käyttäessään niitä koskevaa sääntelyvaltaa (Case Of Hasan and Chaush v. Bulgaria, 26.10.2000, kohta 78).
”Hallituksen esityksessä todetaan esityksen olevan perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen kannalta ongelmallinen. Esityksessä sivun 10 alussa sanotaan yhdenvertaisuudesta perustuslain mukaan voitavan poiketa erityisestä syystä. Aivan keskeisenä erityisenä syynä poikkeamiin esitetään evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon erityinen julkisoikeudellinen asema suomalaisessa yhteiskunnassa. Koska näiden kirkkokuntien asema ja olemassaolo perustuu lakiin, ja niillä on Suomessa vahva asema myös kansankirkkoina, esityksessä ei ehdoteta muutoksia niiden asemaan uskontojen opetuksessa.
”Katolisen kirkon Suomessa asema perustuu niin ikään lakiin. Kirkolta puuttuu tosin verotusoikeus. Katolinen kirkko Suomessa ei voi yhtyä esitettyyn käsitykseen siitä, että kansankirkkojen aseman vahvistaminen entisestään verrattuna muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin olisi sellainen perustuslaissa tarkoitettu erityinen syy, joka oikeuttaisi ehdotettuihin muutoksiin uskonnonopetuksen ryhmäkoon osalta.”
Lausunnossa kirkko toteaa myös ”että perheiden, lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja koulutuksen varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää täysin riippumatta taloudellisista suhdanteista” ja huomauttaa, että ”[s]uomalaisen yhteiskunnan hidas kehittyminen varsin yksimielisestä, yksikulttuurisesta ja jopa lähes yksiuskontoisesta yhteiskunnasta kohti monimuotoistuvaa modernia länsieurooppalaista yhteiskuntaa on vääjäämätön tosiasia. Katolinen kirkko pitää valitettavana ja eurooppalaisen ihmisoikeuspolitiikan periaatteiden vastaisena sitä, että eri uskontokuntiin kuuluvia ihmisiä, varsinkin lapsia ja nuoria, pidetään Suomessa niin verotusasioissa kuin myös kouluopetuksen osalta eriarvoisessa asemassa. Hallituksen muutosesitys tosiasiallisesti vain lisää tätä eriarvoisuutta”.
KATT
