Luonnollinen perhesuunnittelu

Kymmenen myyttiä luonnollisesta perhesuunnittelusta (LPS)

Luonnollinen perhesuunnittelu LPS on ainoa katolisen kirkon moraalisesti hyväksymä syntyvyyden sääntelyn menetelmä. Seuraavassa esitetään tyypillisiä harhaluuloja ja väärinkäsityksiä sitä kohtaan ja korjataan ne tarjoamalla oikeaa tietoa.

Lisää aiheesta voi kysellä sähköpostitse osoitteesta info(at)katolinen.fi.

Myytti #1: Luonnollinen perhesuunnittelu on vain uusi nimi rytmimetodille tai ns. varmoille päivillle

Totuus: Luonnollinen perhesuunnittelu (LPS; engl. Natural Family Planning tai NFP) on termi, jolla tarkoitetaan moderneja, tarkkoja ja luotettavia tieteeseen perustuvia perhesuunnittelun menetelmiä. Se on siis eri asia kuin ns. rytmi- tai kalenterimetodi, jossa ovulaation tapahtumishetki yritetään määrittää naisen oletetun kuukautiskierron pituuden perusteella. Sen sijaan nykyaikaisen luonnollisen perhesuunnittelun toimivuus on todistettu sekä tutkimuksissa että käytännössä.

Luonnollinen perhesuunnittelu perustuu tieteellisiin tutkimuksiin naisten hedelmällisyydestä ja kuukautiskierroista. 1900-luvulta lähtien lääkärit ovat tiennet naisen kehon erittämän liman (valkovuoto) yhteydestä hedelmällisyyteen. 1920-luvulla alettiin ymmärtää myös aamulämpöjen yhteyttä hedelmällisyyteen. Näiden havaintojen tulkitsemisen alkeita alettiin kuitenkin opettaa vasta 1950-luvulla ja sen jälkeen tutkimus ja opetus ovat menneet hurjasti eteenpäin.

Luonnollisen perhesuunnittelun metodeja ovat ns. lämpötilametodi (Basal Body Temperature method), joka perustuu naisen aamulämpöjen mittaamiseen ja kirjaamiseen, ovulaatiometodi, jossa seurataan kohdunkaulan erittämän liman määrää ja laatua sekä ns. symptotermaalinen menetelmä (Sympto-Thermal Method), joka yhdistää kaksi edellistä metodia. Lisäksi siinä käytetään myös muita havaintoja, kuten esim. kohdunkaulan muutoksia kierron eri vaiheessa.

Myytti #2: Luonnollista perhesuunnittelua voivat käyttää vain ne naiset, joilla on säännöllinen kuukautiskierto

Totuus: Nämä nykyaikaiset luonnolliset metodit eivät perustu säännölliseen kiertoon, vaan jokainen nainen ja jokainen kuukautiskierto otetaan huomioon yksilöllisesti.

LPS toimii, on kuukautiskierto kuinka pitkä tai epäsäännöllinen tahansa. Sitä voidaan käyttää myös esim. imetyksen ja vaihdevuosien aikana. Tämän menetelmän avulla nainen oppii ymmärtämään ne merkit, joiden avulla hänen kehonsa kertoo, milloin raskauden alkaminen on mahdollinen. Näin pari voi saamansa tiedon perusteella, kuinka toimia.

Myytti #3: Luonnollinen perhesuunnittelu on liian monimutkaista ollakseen hyödyllistä suurimmalle osalle ihmisistä

Totuus: Kuka tahansa voi käyttää luonnollista perhesuunnittelua menestyksekkäästi. Tähän tarvitaan ainoastaan tarpeeksi motivaatiota sekä riittävä menetelmien tuntemus. Nämä menetelmät ovat niin yksinkertaisia, että niillä on saatu erinomaisia tuloksia kulttuureissa ympäri maailmaa. Kambicin ja Grayn mukaan (Human Reproduction, 1988) luonnollisen perhesuunnittelun metodien käyttö vaihtelee kehitysmaissa 1% ja 35% välillä. Kyseiset tutkijat toteavatkin: ”Luonnollisella perhesuunnittelulla on tärkeä rooli perhesuunnittelun välineenä monissa maissa, uskonnosta, sosio-ekonomisesta kehityksestä ja ehkäisyvälineiden käytön yleisestä tasosta riippumatta” (s. 693).

Myytti #4: Luonnollinen perhesuunnittelu ei ole luotettava väline perhesuunnitteluun.

Totuus: Kun parit ymmärtävät käyttämänsä menetelmän ja ovat motivoituneita, luonnollinen perhesuunnittelu on 99% varma ehkäisykeino. Monien tutkimusten mukaan LPS on siis yhtä varma, tai jopa varmempi, menetelmä kuin esim. e-pillerit, ilman keinotekoisten hormonien haittavaikutuksia.

Luonnollisen perhesuunnittelun tehokkuus riippuu siitä, kuinka tarkasti pari noudattaa valitsemansa menetelmän sääntöjä saavuttaakseen toivomansa tuloksen (raskaaksi tulemisen tai sen välttämisen). Ne parit, jotka ottavat vakavasti raskauden välttämisen ja noudattavat siksi tarkasti valitsemaansa luonnollisen perhesuunnittelun menetelmää, saavuttavat toivomansa tuloksen erittäin luotettavasti.
Luonnollisen perhesuunnittelun luotettavuus raskauden välttämisessä
(100 parin raskauksien määrä yhden vuoden aikana.)

Parit, jotka noudattavat huolellisesti kaikkia valitsemansa menetelmän sääntöjä välttääkseen raskaaksi tulon: 1-3
Parit, jotka eivät noudata kaikkia menetelmänsä sääntöjä koko vuoden ajan: 2-15

Myytti #5: Parit, jotka käyttävät luonnollista perhesuunnittelua, rakastelevat harvemmin kuin muut parit

Totuus: Jos luonnollista perhesuunnittelua käyttävät parit olisivat yhdynnässä kaikkina kuukautiskierron päivinä, joina se olisi heille mahdollista ilman raskaaksi tulon mahdollisuutta, näitä päiviä olisi lähes kaksi kertaa niin paljon kuin kertoja, jolloin parit todellisuudessa keskimäärin rakastelevat (yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan).

Monet sanovatkin, että luonnollisten menetelmien käytön aloittaminen lisäsi rakastelukertoja ja paransi suhdetta. Usein parit myös kuvailevat kierron ”vapaiden päivien” olevan kuin uusi kuherruskuukausi, jota odotetaan ja toisaalta ”kiellettyjen päivien” muistuttavan ja opettavan heille säännöllisesti uusia tapoja huomioida ja rakastaa puolisoaan. Juuri tämä eri vaiheiden vuorottelu ja luonnollisen perhesuunnittelun vaativa jatkuva keskinäinen kommunikaatio auttavat rakentamaan vahvaa ja läheistä avioliittoa.

Myytti #6: Luonnollinen perhesuunnittelu tappaa seksistä spontaaniuden

Totuus: Tämä riippuu siitä, mitä spontaaniudella tarkoitetaan. Jos tämä ”luovuus” merkitsee rakastavia eleitä, kosketusta, suudelmia, rakastavia sanoja, jne., luonnollinen perhesuunnittelu ei estä spontaaniutta, vaan rohkaisee pareja löytämään uusia tapoja osoittaa rakkautta ja kokea olevansa rakastettu. Monet parit kokevatkin, että luonnollisen perhesuunnittelun asettamien rajojen mukaan eläminen antaa heidän suhteeseensa uudenlaista läheisyyttä ja syvyyttä.

Mikäli spontaaniudella tarkoitetaan vain mahdollisuutta ja oikeutta toimia seksuaalisten halujensa mukaan milloin tahansa, luonnollinen perhesuunnittelu tuntuu varmasti rajoittavalta. Toisaalta puolison ja hänen mahdollisesti eriävien halujensa kunnioittaminen ei silloin myöskään tue spontaaniutta, vaan vaatii kummaltakin kykyä pidättäytyä ja asettaa toisen halut omien halujensa edelle.

Luonnollisen perhesuunnittelun todellinen spontaanius löytyykin siitä vapaudesta, jonka parit saavuttavat, kun eivät käytä ehkäisyvälineitä. Moni pari kokee nimenomaan kondomien käytön tappavan spontaaniuden, mutta on vähintään yhtä tärkeää ymmärtää, että kemiallisten ehkäisymenetelmien sivuvaikutukset voivat olla tätäkin vakavammat.

Myytti #7: Luonnollinen perhesuunnittelu ei lopulta eroa ehkäisyvälineiden käytöstä

Totuus: Luonnollinen perhesuunnittelu eroaa ehkäisyvälineistä, koska

sillä ei ole sivuvaikutuksia
se perustuu kummankin puolison vastuunkantoon ja yhteistyöhön
se vaatii parilta jatkuvaa kommunikaatiota
siinä pari elää hedelmällisyytensä lakien mukaan sen sijaan, että tukahduttaa ne
sen periaatteet auttavat myös lapsen saamiseen
se kannustaa puolison kunnioittamiseen ja tämän hyväksymiseen kokonaisuutena
se on ilmaista

Luonnollisen perhesuunnittelun suurin eroavuus on siinä, että se mahdollistaa elämisen kehon toiminnan mukaan, ei sitä vastaan. Hedelmällisyys nähdään siis ihmiselämän todellisuutena, jonka kanssa eletään, ei ongelmana, joka tulee ratkaista.

Myytti #8: Katolinen kirkko haluaa avioparien saavan niin monta lasta kuin suinkin mahdollista

Totuus: Katolinen kirkko opettaa, että parien tulee elää vastuuntuntoisesti. Näin ollen parien tulee ottaa huomioon koko elämäntilanteensa (esim. parin henkiset, fyysiset ja taloudelliset voimavarat, perheen jo saamat lapset, jne.).

Tätä vastuuntuntoista vanhemmuutta eletään niiden luonnonlakien kautta, jotka Jumala on antanut meille ihmisen luodessaan. Avioparin fyysinen rakkaus, joka on luotu sekä elämää että rakkautta tuottavaksi, kertoo Jumalan suunnitelmasta. Siksi kirkko opettaa, että parien ei tule erottaa hedelmällisyyttään fyysisestä yhteydestään, sillä tämä osoittaisi epäkunnioitusta heidän Luojaansa kohtaan. Avioparit saattavat rukoillen ja keskustellen tulla siihen tulokseen, että heillä on juuri nyt riittävä syy käyttää hyödykseen luonnollisten menetelmien heille antamaa tietoa siitä, millaiseksi Jumala on luonut naisen ja elää tuon ymmärryksen mukaisesti. Heidän tulee kuitenkin muistaa, että yleensä tämän rukouksen ja keskustelun tulee olla jatkuvaa, eikä uudelle elämälle tule koskaan sulkea ovea vain itsekkäistä syistä.

Myytti #9: Seksi on kahden ihmisen välinen yksityisasia

Totuus: Aviopuolisoiden keskinäinen rakkauselämä ei ole vain heidän välistään, vaan sillä on myös julkinen vaikutuksensa jopa maailmanlaajuisesti. Ihmisten lisääntyminen on tietenkin vahvasti sidoksissa maailman tulevaisuuteen. Seksuaalielämän julkiset seuraukset kohtaamme ensin syntymän ihmeessä ja toisaalta sukupuolitautien aiheuttamissa murhenäytelmissä. On kovin tärkeää muistaa, kuinka radikaalilla tavalla yhdyntä yhdistää naisen ja miehen: Se on ainoa tapahtuma, jonka seurauksena uusi ihminen voi arvonsa mukaisesti saada alkunsa.

Myytti #10: Katolinen kirkko ei halua parien olevan yhdynnässä nautinnon vuoksi

Totuus: Kirkko haluaa, että avioparien seksuaalielämä olisi mahdollisimman hyvää!

On tärkeää muistaa, että ”seksin harrastamisen” ja ”rakastelun” välillä on suuri ero. Edellisessä tekijänä ja kiintopisteenä on minä itse; jälkimmäisen tulee aina olla teko, jossa puolisot antavat itsensä vapaana lahjana toisilleen. Todellinen elämän ja rakkauden sakramentti voidaan löytää vain avioliitossa, joka on Kristuksen ympärille rakentunut, elämänmittainen, sitoutunut, rakastava suhde.

Uusimman tutkimukset vahvistavat sen, mitä kirkko on aina opettanut: Seksuaalisuuden toteuttaminen avioliitossa on nautinnollisempaa ja antaa suuremman täyttymyksen kuin sitoutumaton seksi. Ihmiset, jotka toteuttavat seksuaalisuuttaan vain oman nautintonsa saavuttamiseksi käyttävät samalla hyväkseen toista ihmistä, menettäen samalla seksuaalisuuden todellisen ilon. Avioliiton todellinen olemus löytyy rakkaudessa, joka antaa varauksetta. Se rakkaus on todellinen ilon lähde aviopuolisoiden elämässä!