Anglikaaneille oma rakenne katoliseen kirkkoon
Katolinen kirkko on päättänyt vastata niiden anglikaanien pyyntöihin, jotka haluavat päästä täyteen yhteyteen Rooman kirkon kanssa. Paavi Benedictuksen pian julkistettavassa apostolisessa konstituutiossa luodaan uusi kirkollinen rakenne heitä varten. Tällaisen tavalliset hiippakuntarajat ylittävän mutta hiippakunnan kaltaisen ”personaaliordinariaatin” johdossa toimisi yleensä entinen anglikaaninen pappi tai naimaton piispa, ja sen olennainen tehtävä olisi taata katolisen uskon mukaisten anglikaanisten traditioiden ja liturgisten muotojen säilyminen. Katoliseksi papiksi voitaisiin tässä tapauksessa vihkiä myös naimisissa olevia pastoreita.
Anglikaanisen yhteisön sisällä kiinnostus katolisen kirkon jäsenyyteen on lisääntynyt sitä mukaa, kun yhteisö on irrottautunut moraalisessa ja teologisessa opetuksessaan kristinuskon traditioista. Naispappeuden tultua hyväksytyksi anglikaanisessa yhteisössä suuri joukko anglikaanisia pastoreita ja uskovia liittyi katoliseen kirkkoon lähes 30 vuotta sitten. Tällöin esimerkiksi Yhdysvalloissa perustettiin nk. Anglican Use -seurakuntia, joiden tavat ja liturgiset muodot säilyttivät anglikaaniset piirteet niin pitkälle, kuin ne olivat sopusoinnussa katolisen uskon kanssa.
Toissa vuonna oman arvionsa mukaan noin puolen miljoonan jäsenen kokoinen traditionaalinen anglikaaninen yhteisö pyysi piispojensa johdolla päästä liittymään katoliseen kirkkoon. Pyyntöä vauhditti yhteisön piispojen allekirjoittama Katolisen kirkon katekismus.
Tiistaina 20.10.2009 Lontoossa ja Roomassa pidetyissä lehdistötilaisuuksissa katolisen kirkon ja anglikaanisen yhteisön edustajat vakuuttivat ekumeenisen yhteistyön anglikaanien ja katolilaisten välillä kuitenkin jatkuvan.
Uskonopin kongregaation prefekti, kardinaali William Levada totesi lehdistötilaisuudessa Roomassa: “Pyhän isän paavi Benedictus XVI:n toive on, että anglikaaninen papisto ja anglikaaniset uskovat, jotka etsivät yhteyttä katolisen kirkon kanssa, löytäisivät tästä kanonisesta rakenteesta mahdollisuuden säilyttää heille rakkaat anglikaaniset traditiot, jotka ovat sopusoinnussa katolisen uskon kanssa. Siinä määrin kuin nämä traditiot ilmaisevat yhteistä uskoa erityisellä tavalla, ne ovat lahja, joka pitää jakaa myös laajemman kirkon kanssa. Kirkon ykseys ei edellytä yksimuotoisuutta, joka ei kiinnitä huomiota kulttuuriseen moninaisuuteen, niin kuin kristinuskon historia osoittaa. Lisäksi katolisessa kirkossa nykyään olemassa olevat erilaiset traditiot perustuvat kaikki pyhän Paavalin Efesolaiskirjeessä ilmaisemaan periaatteeseen: “Yksi on Herra, yksi usko, yksi kaste” (4:5). Yhteytemme (kommuuniomme) vain vahvistuu tällaisesta laillisesta moninaisuudesta, ja olemme iloisia siitä, että nämä miehet ja naiset tuovat mukanaan oman panoksensa yhteiseen uskonelämäämme.”
Selibaatti säilyy normina
Myöhemmissä lausunnoissaan kardinaali Levada on vahvistanut, ettei apostolinen konstituutio mitenkään ennakoi muutosta latinalaisen kirkon selibaattikäytäntöön. Selibaatti on roomalaisessa riituksessa normi, josta tähänkin asti on harvoissa yksittäistapauksissa voitu tehdä poikkeuksia.
Vaikka katolilaisiksi kääntyvät anglikaaniset papit ja piispat voivatkin naimisissa olevina saada pian julkaistavan apostolisen konstituution perusteella pappisvihkimyksen, ei ratkaisusta aiota tehdä pysyvää. Personaaliordinariaattien perustamisvaiheen jälkeen vihittävien pappiskandidaattien on pääsääntöisesti jälleen oltava naimattomia.
KATT/VIS/CNA
