Fides 02/2010: Me katolilaiset toivomme
Pyhän Henrikin katedraalin katon ja muiden rakenteiden kunnostaminen on ajankohtaista juuri nyt. Huhtikuussa pääsiäisen jälkeen alkaa kirkon katon kunnostus, jonka seurauksena kirkon päälle asetetaan “huppu”, jotta katto tai ainakin osia siitä voidaan purkaa ja rakentaa uudestaan. Jää nähtäväksi, joudutaanko kirkkoa pitämään kiinni korjausten aikana.
Tammikuun loppupuolella pidetyssä lehdistötilaisuudessa jouduttiin toteamaan, että katon kunnostustyön rahoitustarve on niin suuri, ettei sen kattaminen ole mahdollista ilman ulkopuolista apua. Työn kokonaisbudjetti on yli 700000 euroa, mutta pelko on, että se nousee jopa kokonaiseen miljoonaan. Museovirasto on siihen jo myöntänyt 240000 euroa, mutta paljon tarvitaan lisää. Tätä varten hiippakunta on aloittanut voimakkaan kampanjan niin katolilaisten keskuudessa kuin laajemminkin, ja se on tuottanut myös tulosta: Remonttitilille on ilmeisesti kertynyt jo toistasataatuhatta euroa. Siitä huolimatta paljon on vielä kurottavaa — ollaan vasta alkutekijöissä.
Mainitussa lehdistötilaisuudessa pitämässään alustuksessa piispa Teemu totesi, että Katolinen kirkko Suomessa toivoo eri uskontojen epäoikeudenmukaisen taloudellisen kohtelun osalta selkeää muutosta. Kirkko jatkaa siksi jo aloittamaansa kampanjaa sen puolesta, että se voisi kerätä jäsenmaksuja valtionverotuksen yhteydessä, niin kuin Ruotsissa on tehty jo vuosituhannen vaihteesta alkaen. Näin valtio antaisi tasaveroisen oikeuden kaikille uskonnollisille yhdyskunnille omien jäsenmaksujensa keräämiseen ilman valtiolle kohdistuvaa taloudellista rasitetta. (Piispan alustukseen ja muihin tietoihin katedraalin remontista voi tutustua hiippakunnan kotisivuilla: http://katolinen.net/?page_id=1995.)
Tässä se siis on. Me katolilaiset toivomme, että kirkkomme saisi luterilaiseen ja ortodoksiseen kirkkoon nähden yhtäläisen ja tasaveroisen oikeuden kerätä jäseniltään taloudellista tukea toimintojensa ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Näin voisimme paremmin pitää itse huolta omien rakennustemme kunnosta —remontti on alkamassa seuraavaksi Pyhän Marian kirkossa—, papistomme ylläpidosta, hiippakunnan yhteisistä tarpeista sekä laajasta sosiaalisesta verkostostamme, joka ulottuu lapsiperheistä vanhuksiin, yksinäisiin ihmisiin ja sairaisiin, maahanmuuttajiin ja pakolaisiin.
Suomessa katolisen kirkon jäsenmäärä kasvaa sadoilla jäsenillä vuodessa. Miten me voimme vastata tähän kasvuun, kun vaikeuksia on nykyistenkin tarpeiden tyydyttämisessä? Miten otamme vastaan uudet pakolaiset, kenet lähetämme heidän luokseen kuuntelemaan rippiä ja viettämään messua — viemään toivon sanomaa toivottomuuden keskelle?
Me katolilaiset toivomme, että muutos vihdoin voisi tapahtua.
Marko Tervaportti
