Fides 2009/12: Rohkeasti kristittyjen ykseyden tiellä
Kristittyjen hajaannus näkyy maailmalla kristinuskon perusarvojen heikentymisenä, pahimmillaan niiden täydellisenä alasajona. Tämä kehitys on huolestuttanut paavi Benedictusta jo pitkään. Jo virkaanastujaispuheessaan vuonna 2005 hän asetti kristittyjen ykseyden vahvistamisen tärkeimmäksi tehtäväkseen, eikä se suinkaan ollut vain sanahelinää — aivan viime aikoinakin hän on osoittanut tahtovansa siirtyä sanoista tekoihin. Tämän voimme todeta lukemalla uutiset tämän lehden sivulta 3.
Katolinen kirkko ei käännytä ketään, mutta iloitsee tietenkin jokaisesta ihmisestä, joka vapaaehtoisesti löytää tien sen helmaan, tunnustaa katolisen uskon ja haluaa osallistua kirkon sakramentaaliseen elämään. Kun nyt niin sanottujen anglokatolilaisten (siis katolismielisten anglikaanien) joukosta on tullut hyvinkin täsmällisiä ja huolellisesti harkittuja pyyntöjä kirkon täyteen ykseyteen pääsemiseksi, pyhä isä päätti tehdä hyvin avokätisen tarjouksen näille uskoville. Tulevan apostolisen konstituution myötä anglikaaneille, jotka tunnustavat katolisen uskon, avautuu tilaisuus liittyä katoliseen kirkkoon säilyttäen kuitenkin pitkälti oman hengellisen ja liturgisen perinteensä. Arviot tulijoiden määrästä liikkuvat satojen tuhansien ja muutaman miljoonan välillä.
Paavin ratkaisu on kieltämättä radikaali; pitkään aikaan ei ekumeniassa ole toimittu tällä tavalla. Jotkut saattavat siitä jopa provosoitua, mutta se on turhaa. Paavi Benedictus osoittaa teoillaan vilpitöntä huolenpitoa kaikkien niiden uskovien tarpeita kohtaan, jotka tunnustavat katolisen uskon. Hän ei pakota ketään, hän ei myöskään lopeta mitään muuta ekumeenista toimintamuotoa. Hän palvelee totuutta, silloinkin, kun se vaatii ratkaisuja, joita aiemmin ei ole tehty. Hän osoittaa kunnioitettavaa rohkeutta ja on hieno esimerkki kaikille kristityille siitä, että meidän kaikkien on yhä syvällisemmin etsittävä uskomme todellista perustaa ja pyrittävä pääsemään yli ennakkoluuloistamme ja aikansa eläneistä käsityksistämme.
