Helluntain ja sen jälkeisen viikon lukukappaleet



8.6.2019 la illalla: helluntaiaaton iltamessu

Ensimmäinen lukukappale (1. Moos. 11:1-9)

Kaupunki sai nimen Babylon, sillä siellä Herra sekoitti ihmisten kielen.

Luemme Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta.

Koko maailma käytti samoja sanoja ja puhui yhtä kieltä. Kun ihmiset siirtyivät itään, he löysivät Sinearin maasta tasangon ja jäivät sinne asumaan. Ja he sanoivat toisilleen: ”Tehkäämme tiiliä ja polttakaamme ne koviksi.” He käyttivät savitiiltä rakennuskivenä ja asfalttipikeä muuraamiseen. He sanoivat: ”Rakentakaamme itsellemme kaupunki ja torni, joka ulottuu taivaaseen asti. Sillä tavoin saamme mainetta emmekä myöskään hajaannu yli koko maan.”

Herra tuli katsomaan kaupunkia ja tornia, jota ihmiset rakensivat, ja sanoi: ”Siinä he nyt ovat, yksi kansa, jolla on yksi ja sama kieli. Tämä, mitä he ovat saaneet aikaan, on vasta alkua. Nyt he pystyvät tekemään mitä tahansa. Menkäämme sekoittamaan heidän kielensä, niin etteivät he ymmärrä toistensa puhetta.” Ja niin Herra hajotti heidät sieltä kaikkialle maailmaan, ja he lakkasivat rakentamasta kaupunkia. Kaupunki sai nimen Babylon, sillä siellä Herra sekoitti ihmisten kielen ja sieltä hän hajotti heidät kaikkialle maailmaan.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

tai:

(2. Moos. 19:3-8a, 16-20b)

Herra laskeutui Siinainvuorelle koko kansan nähden.

Luemme Toisesta Mooseksen kirjasta.

Niinä päivinä Mooses lähti Jumalan luo vuorelle, ja Herra huusi hänelle: ”Näin sinun tulee sanoa israelilaisille, Jaakobin jälkeläisille: ’Te olette itse nähneet, mitä minä tein egyptiläisille ja kuinka olen kotkan siivin kantanut teitä ja tuonut teidät tänne luokseni. Jos te nyt kuuntelette minua ja pidätte minun liittoni, niin te tulette olemaan kansojen joukossa minun oma kansani. Koko maailma on minun, mutta teistä tulee minun pappisvaltakuntani ja pyhä kansani.’ Tämä sinun tulee sanoa israelilaisille.”

Tultuaan takaisin Mooses kutsui koolle Israelin vanhimmat ja kertoi heille kaiken, mitä Herra oli käskenyt hänen sanoa. Ja koko kansa vastasi yhtenä miehenä: ”Me teemme kaiken, mitä Herra käskee.”

Kolmantena päivänä aamun tultua alkoi jyristä ja salamoida. Vuoren yllä lepäsi raskas pilvi ja kuului voimakasta torventoitotusta, ja kansa vapisi pelosta leirissään. Mooses vei israelilaiset ulos leiristä Jumalaa vastaan, ja he jäivät vuoren juurelle. Siinainvuori oli kauttaaltaan savun peitossa, koska Herra laskeutui vuorelle tulessa. Vuori savusi kuin tulinen uuni ja vavahteli ankarasti. Torven ääni kasvoi kasvamistaan, Mooses puhui, ja Jumala vastasi hänelle jylisten. Kun Herra oli astunut Siinainvuoren huipulle, hän kutsui Mooseksen luokseen.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

tai:

(Hes. 37:1-14)

Kuivat luut, minä annan teihin hengen, niin että te heräätte eloon.

Luemme profeetta Hesekielin kirjasta.

Niinä päivinä Herran käsi tarttui minuun, ja Herran henki vei minut kauas pois ja laski minut keskelle laaksoa, joka oli täynnä kuolleitten luita. Hän kuljetti minua yltympäri niiden ylitse, ja minä näin, että luita oli laaksossa hyvin paljon ja että ne olivat rutikuivia.

Herra sanoi minulle: ”Ihminen, voivatko nämä luut herätä eloon?” Minä vastasin: ”Herra, sinä sen tiedät.” Hän sanoi: ”Sano profeetan sana näille luille, sano niille: Te kuivat luut, kuulkaa Herran sana! Näin sanoo Herra Jumala näille luille: Minä annan teihin hengen, niin että te heräätte eloon. Minä panen teihin jänteet, kasvatan ympärillenne lihan ja peitän teidät nahalla, ja minä annan teihin hengen, niin että te heräätte eloon. Silloin te tiedätte, että minä olen Herra.”

Minä puhuin saamani käskyn mukaan, ja minun vielä puhuessani alkoi kuulua kovaa kalinaa, kun luut lähenivät toisiaan ja liittyivät yhteen nivel niveleltä. Minä näin, että niiden päälle kasvoi jänteet ja liha ja että nämä saivat nahan ympärilleen, mutta elämää niissä ei ollut.

Herra sanoi minulle: ”Ihminen, kutsu sanallasi henkeä ja sano sille: Näin sanoo Herra Jumala: Tule, henki, tule taivaan neljältä tuulelta ja mene näihin surmattuihin, niin että ne heräävät eloon.” Minä puhuin niin kuin Herra minua käski, ja luihin tuli henki. Ne heräsivät eloon ja nousivat maasta, ja siinä oli luvuton ihmisjoukko.

Herra sanoi minulle: ”Ihminen, nämä luut ovat Israelin kansa. Kaikki israelilaiset sanovat: ’Luumme ovat kuivettuneet, toivomme on mennyt, me olemme hukassa.’ Sen tähden julista heille: Näin sanoo Herra Jumala: Minä aukaisen teidän hautanne, päästän teidät, oman kansani, haudoistanne ja vien teidät Israelin maahan. Te tiedätte silloin, että minä olen Herra, kun minä aukaisen hautanne ja päästän teidät, kansani, haudoistanne. Minä panen teihin henkeni, niin että te heräätte eloon, ja vien teidät maahanne. Silloin te tiedätte, että minä, Herra, teen sen minkä olen luvannut tehdä. Näin sanoo Herra.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

tai:

(Joel 3:1-5)

Minä vuodatan Henkeni palvelijoihini ja palvelijattariini.

Luemme profeetta Joelin kirjasta.

Näin sanoo Herra: ”Minä vuodatan henkeni kaikkiin ihmisiin. Ja niin teidän poikanne ja tyttärenne profetoivat, nuorukaisenne näkevät näkyjä, vanhuksenne ennusunia. Myös orjiin ja orjattariin minä vuodatan henkeni noina päivinä. Minä annan teidän nähdä merkkejä taivaalla ja maan päällä: verta, tulta ja savupatsaita. Aurinko pimenee, kuu värjäytyy vereen, ennen kuin koittaa Herran päivä, suuri ja pelottava. Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. Siionin vuorella ja Jerusalemissa on pelastus, niin Herra on luvannut, ja pakoonpäässeiden joukossa ovat ne, jotka Herra kutsuu.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 104:1-2a, 24+35c, 27-28, 29bc-30. – vrt. 30)

Kertosäe:                      Lähetä Henkesi, Herra, ja uudista maan kasvot.

tai:                                 Halleluja.

Ylistä Herraa, minun sieluni!
Herra, minun Jumalani, miten suuri ja mahtava sinä olet!
Sinun vaatteenasi on kirkkaus ja kunnia,
valo ympäröi sinut kuin viitta. Kertosäe

Lukemattomat ovat tekosi, Herra.
Miten viisaasti olet ne tehnyt!
Koko maa on täynnä sinun luotujasi.
Ylistä Herraa, minun sieluni! Kertosäe

Kaikki luotusi tarkkaavat sinua, Herra,
ja odottavat ruokaansa ajallaan.
Sinä annat, ja jokainen saa osansa,
avaat kätesi, ja kaikki tulevat ravituiksi. Kertosäe

Kun otat niiltä elämän hengen, ne kuolevat
ja palaavat maan tomuun.
Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää,
näin uudistat maan kasvot. Kertosäe

Toinen lukukappale (Room. 8:22-27)

Henki puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä roomalaisille.

Veljet, me tiedämme, että koko luomakunta yhä huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa. Eikä vain luomakunta, vaan myös me, jotka olemme ensi lahjana saaneet omaksemme Hengen, huokailemme odottaessamme Jumalan lapseksi pääsemistä, ruumiimme lunastamista vapaaksi. Toivossa olemme pelastetut. Mutta toivo, jonka jo näkee täyttyneen, ei enää ole toivo. Kukapa toivoo sellaista, minkä jo näkee! Jos taas toivomme jotakin mitä emme näe, me myös odotamme sitä kärsivällisesti.

Myös Henki auttaa meitä, jotka olemme heikkoja. Emmehän tiedä, miten meidän tulisi rukoilla, että rukoilisimme oikein. Henki itse kuitenkin puhuu meidän puolestamme sanattomin huokauksin. Ja hän, joka tutkii sydämet, tietää mitä Henki tarkoittaa, sillä Henki puhuu Jumalan tahdon mukaisesti pyhien puolesta.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Halleluja

Halleluja. Halleluja.
Tule, Pyhä Henki, täytä uskoviesi sydämet
ja sytytä niihin rakkautesi tuli.
Halleluja.

Evankeliumi (Joh. 7:37-39)

Hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Juhlan suurena päätöspäivänä Jeesus nousi puhumaan ja huusi kovalla äänellä: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, ’hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat’, niin kuin kirjoituksissa sanotaan.” Tällä Jeesus tarkoitti Henkeä, jonka häneen uskovat tulisivat saamaan. Vielä ei Henki ollut tullut, koska Jeesusta ei vielä ollut kirkastettu.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

9.6.2019 Helluntaipäivä – vuosi C

Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää vuoden A lukukappaleita.

Ensimmäinen lukukappale (Ap.t. 2:1-11)

Kaikki tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua.

Luemme Apostolien teoista.

Kun koitti helluntaipäivä, he olivat kaikki yhdessä koolla. Yhtäkkiä kuului taivaalta kohahdus, kuin olisi käynyt raju tuulenpuuska, ja se täytti koko sen talon, jossa he olivat. He näkivät tulenlieskoja, kuin kieliä, jotka jakautuivat ja laskeutuivat itse kunkin päälle. He tulivat täyteen Pyhää Henkeä ja alkoivat puhua eri kielillä sitä mitä Henki antoi heille puhuttavaksi.

Jerusalemissa asui hurskaita juutalaisia, joita oli tullut sinne kaikkien kansojen keskuudesta, mitä taivaan alla on. Kun tämä ääni kuului, paikalle kerääntyi paljon väkeä, ja hämmästys valtasi kaikki, sillä jokainen kuuli puhuttavan omaa kieltään. He kysyivät ihmeissään: ”Eivätkö nuo, jotka puhuvat, ole kaikki galilealaisia? Kuinka me sitten kuulemme kukin oman synnyinmaamme kieltä? Meitä on täällä partilaisia, meedialaisia ja elamilaisia, meitä on Mesopotamiasta, Juudeasta ja Kappadokiasta, Pontoksesta ja Aasian maakunnasta, Frygiasta, Pamfyliasta, Egyptistä ja Libyasta Kyrenen seudulta, meitä on tullut Roomasta, toiset meistä ovat syntyperäisiä juutalaisia, toiset uskoomme kääntyneitä, meitä on kreetalaisia ja arabialaisia ‒ ja me kaikki kuulemme heidän julistavan omalla kielellämme Jumalan suuria tekoja.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 104:1ab+24ac, 29bc-30, 31+34. – vrt. 30)

Kertosäe:                      Lähetä Henkesi, Herra, ja uudista maan kasvot.

tai:                                  Halleluja.

Ylistä Herraa, minun sieluni!
Herra, minun Jumalani, miten suuri ja mahtava sinä olet!
Lukemattomat ovat tekosi, Herra.
Koko maa on täynnä sinun luotujasi. Kertosäe

Kun otat niiltä elämän hengen, ne kuolevat
ja palaavat maan tomuun.
Kun lähetät henkesi, se luo uutta elämää,
näin uudistat maan kasvot. Kertosäe

Olkoon Herran kunnia ikuinen!
Saakoon hän iloita kaikista teoistaan.
Olkoot mietteeni hänelle mieleen,
että saan iloita Herrasta. Kertosäe

Toinen lukukappale (Room. 8:8-17)

Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä roomalaisille.

Veljet, ne, jotka elävät lihan alaisina, eivät voi olla Jumalalle mieleen. Te ette kuitenkaan elä lihan vaan Hengen alaisina, jos kerran Jumalan Henki asuu teissä. Mutta se, jolla ei ole Kristuksen Henkeä, ei ole hänen omansa. Jos Kristus on teissä, teidän ruumiinne tosin on kuollut synnin vuoksi, mutta Henki luo elämää, koska teidät on tehty vanhurskaiksi. Jos siis teissä asuu Jumalan Henki, hänen, joka herätti Jeesuksen kuolleista, niin hän, joka herätti Kristuksen kuolleista, on tekevä eläviksi myös teidän kuolevaiset ruumiinne teissä asuvan Henkensä voimalla.

Meillä on siis velvollisuuksia, veljet, mutta ei lihaamme kohtaan; ei meidän pidä elää sen mukaan. Jos elätte lihanne mukaan, te kuolette, mutta jos Hengen avulla kuoletatte ruumiin teot, te saatte elää. Kaikki, joita Jumalan Henki johtaa, ovat Jumalan lapsia. Te ette ole saaneet orjuuden henkeä, joka saattaisi teidät jälleen pelon valtaan. Olette saaneet Hengen, joka antaa meille lapsen oikeuden, ja niin me huudamme: ”Abba! Isä!” Henki itse todistaa yhdessä meidän henkemme kanssa, että olemme Jumalan lapsia. Mutta jos olemme lapsia, olemme myös perillisiä, Jumalan perillisiä yhdessä Kristuksen kanssa; jos kerran kärsimme yhdessä Kristuksen kanssa, pääsemme myös osallisiksi samasta kirkkaudesta kuin hän.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Sekvenssi (Veni, Sancte Spiritus)

Tule, Henki Jumala,
meihin liekkis loistava
taivaastasi vuodata.

Tule, isä köyhien,
tule, tuoja lahjojen,
tule, valo sydänten.

Lohduttaja parahin,
sielun vieras rakkahin,
virvoittaja suloisin.

Työssä kuorman huojennat,
helteessämme virvoitat,
itkussamme lohdutat.

Valkeus sä autuain,
sydänsopet uskovain
täytä nöyräin anovain.

Ilman sinun voimaasi
ihminen jää heikoksi,
aivan avuttomaksi.

Pese meistä saastainen,
vihmo kuiva, kuumeinen,
terveeksi tee haavainen.

Jäykkä meissä taivuta,
kylmä meissä lämmitä,
vääristynyt ojenna.

Anna uskovillesi,
sinuun turvaavillesi,
pyhät lahjas seitsemän.

Anna palkka hyveille,
autuus pelastetuille,
riemu taivaan elämään.

Halleluja

Halleluja. Halleluja.
Tule, Pyhä Henki, täytä uskoviesi sydämet
ja sytytä niihin rakkautesi tuli.
Halleluja.

Evankeliumi (Joh. 14:15-16, 23b-26)

Pyhä Henki opettaa teille kaiken.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos te rakastatte minua, te noudatatte minun käskyjäni. Minä käännyn Isän puoleen, ja hän antaa teille toisen Puolustajan, joka on kanssanne ikuisesti. Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen. Se, joka ei minua rakasta, ei noudata minun sanaani mutta sana, jonka te kuulette, ei ole minun omani, vaan Isän, joka on minut lähettänyt. Tämän minä olen puhunut teille nyt, kun vielä olen teidän luonanne. Puolustaja, Pyhä Henki, jonka Isä minun nimessäni lähettää, opettaa teille kaiken ja palauttaa mieleenne kaiken, mitä olen teille puhunut.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

10.6.2019 ma autuas Neitsyt Maria, kirkon äiti, muistopäivä

Ensimmäinen lukukappale (1. Moos. 3:9-15, 20)

Kaiken elävän äiti.

Luemme Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta.

Kun Aadam oli syönyt siitä puusta, Herra Jumala huusi häntä ja kysyi: ”Missä sinä olet?” Mies vastasi: ”Minä kuulin sinun askeleesi puutarhassa. Minua pelotti, koska olen alasti, ja siksi piilouduin.” Herra Jumala kysyi: ”Kuka sinulle kertoi, että olet alasti? Oletko syönyt siitä puusta, josta minä kielsin sinua syömästä?” Mies vastasi: ”Nainen, jonka sinä annoit minulle kumppaniksi, antoi minulle sen puun hedelmän, ja minä söin.” Silloin Herra Jumala sanoi naiselle: ”Mitä oletkaan tehnyt!” Nainen vastasi: ”Käärme minut petti, ja minä söin.”

Herra Jumala sanoi käärmeelle: ”Koska tämän teit, olet kirottu. Toisin kuin muut eläimet, karja ja pedot, sinun on madeltava vatsallasi ja syötävä maan tomua niin kauan kuin elät. Ja minä panen vihan sinun ja naisen välille ja sinun sukusi ja hänen sukunsa välille: ihminen on iskevä sinun pääsi murskaksi, ja sinä olet iskevä häntä kantapäähän.”

Mies antoi vaimolleen nimeksi Eeva, sillä hänestä tuli kaikkien ihmisten kantaäiti.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

tai:

(Ap.t. 1:12-14)

He rukoilivat lakkaamatta yhdessä Jeesuksen äidin Marian kanssa.

Luemme Apostolien teoista.

Kun Jeesus oli otettu taivaaseen, apostolit lähtivät vuorelta, jota kutsutaan Öljymäeksi ja joka on lähellä Jerusalemia, sapatinmatkan päässä. He palasivat Jerusalemiin ja menivät siellä siihen taloon, jonka yläkerrasta oli tullut heidän kokoontumispaikkansa: Pietari, Johannes ja Jaakob, Andreas, Filippus, Tuomas, Bartolomeus, Matteus ja Jaakob Alfeuksen poika, Simon Kiivailija ja Juudas Jaakobin poika. He pitivät kaikki yhtä ja rukoilivat lakkaamatta yhdessä joukkoonsa kuuluvien naisten sekä Jeesuksen äidin Marian ja Jeesuksen veljien kanssa.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 87:1-2, 3+5, 6-7. – 3)

Kertosäe:      Kunniakasta on kaikki, mitä sinusta kerrotaan, Jumalan kaupunki!

Herra on perustanut oman kaupunkinsa pyhille vuorille.
Hän rakastaa Siionia, sen portteja,
enemmän kuin mitään muuta Jaakobin kaupunkia. Kertosäe

Kunniakasta on kaikki,
mitä sinusta kerrotaan, Jumalan kaupunki!
Ja Siionille ilmoitetaan: ”Se mies on syntynyt täällä!”
Korkein pitää Siionin lujana. Kertosäe

Herra kirjoittaa kansojen kirjaan:
”Hän on syntynyt Siionissa.”
Ja kaikki tanssivat ja laulavat:
”Sinussa ovat minun lähteeni!” Kertosäe

Halleluja

Halleluja. Halleluja.
Sinä onnellinen Neitsyt, joka synnytit Herran,
autuas kirkon äiti, sinä sytytät meissä
Poikasi Jeesuksen Kristuksen Hengen.
Halleluja.

Evankeliumi (Joh. 19:25-34)

Tämä on poikasi. Tämä on äitisi.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Klopaksen vaimo, ja Magdalan Maria. Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja rakkain opetuslapsensa seisoivat siinä, hän sanoi äidilleen: ”Nainen, tämä on poikasi!” Sitten hän sanoi opetuslapselle: ”Tämä on äitisi!” Siitä hetkestä lähtien opetuslapsi piti huolta Jeesuksen äidistä.

Jeesus tiesi, että kaikki oli nyt saatettu päätökseen. Jotta kirjoitus kävisi kaikessa toteen, hän sanoi: ”Minun on jano.” Siellä oli astia täynnä hapanviiniä. Sotilaat kastoivat siihen sienen ja nostivat sen iisoppiruo’on päässä Jeesuksen huulille.  Jeesus joi viinin ja sanoi: ”Se on täytetty.” Hän kallisti päänsä ja antoi henkensä.

Silloin oli valmistuspäivä, ja alkava sapatti oli erityisen suuri juhla. Jotta ruumiit eivät jäisi sapatiksi ristille, juutalaiset pyysivät Pilatukselta, että ristiinnaulituilta lyötäisiin sääriluut poikki ja heidät otettaisiin alas. Niinpä sotilaat katkaisivat sääriluut niiltä miehiltä, jotka oli ristiinnaulittu Jeesuksen kanssa, ensin toiselta ja sitten toiselta. Jeesuksen luo tultuaan he huomasivat hänen jo kuolleen eivätkä siksi katkaisseet hänen sääriluitaan. Yksi sotilaista kuitenkin työnsi keihään hänen kylkeensä, ja haavasta vuoti heti verta ja vettä.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

11.6.2019 ti pyhä apostoli Barnabas, muistopäivä

Ensimmäinen lukukappale (Ap.t. 11:21b-26, 13:1-3)

Hän oli hyvä mies, täynnä Pyhää Henkeä ja uskoa.

Luemme Apostolien teoista.

Niinä päivinä suuri joukko ihmisiä kääntyi ja uskoi Herraan. Tästä kantautui tieto Jerusalemin seurakunnalle, ja seurakunta lähetti Barnabaksen Antiokiaan. Kun hän perille tultuaan näki, mitä Jumalan armo oli saanut aikaan, hän ilahtui ja kehotti kaikkia järkkymättä pysymään uskossa Herraan. Hän oli hyvä mies, täynnä Pyhää Henkeä ja uskoa. Yhä enemmän oli niitä, jotka liittyivät Herran omien joukkoon.

Barnabas lähti sitten Tarsokseen etsimään Saulia ja löydettyään toi hänet Antiokiaan. Yhdessä he toimivat seurakunnan keskuudessa kokonaisen vuoden, ja suuri joukko ihmisiä sai heiltä opetusta. Antiokiassa alettiin ensimmäiseksi käyttää opetuslapsista nimitystä kristitty.

Antiokian seurakunnassa oli profeettoja ja opettajia: Barnabas ja Simeon, josta käytettiin nimeä Niger, kyreneläinen Lukios, Menahem, joka oli neljännesruhtinas Herodeksen kasvinkumppani, sekä Saul. Kerran, kun he olivat palvelemassa Herraa ja paastoamassa, Pyhä Henki sanoi: ”Erottakaa Barnabas ja Saul minun työhöni, siihen tehtävään, johon minä olen heidät kutsunut.” Niin he paastosivat ja rukoilivat, ja sitten he panivat kätensä näiden kahden päälle ja lähettivät heidät matkaan.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 98:1, 2-3ab, 3cd-4, 5-6. – 2b)

Kertosäe:            Herra ilmoitti vanhurskautensa kansojen nähden.

Laulakaa Herralle uusi laulu!
Hän on tehnyt ihmeellisiä tekoja.
Hänen oikea kätensä, hänen pyhä käsivartensa
on tuonut voiton. Kertosäe

Herra on tehnyt tunnetuksi pelastuksensa,
hän ilmoitti vanhurskautensa kansojen nähden.
Hän muisti laupeutensa ja uskollisuutensa
Israelin kansaa kohtaan. Kertosäe

Kaikki maan ääret ovat nähneet
meidän Jumalamme pelastuksen.
Maa, kohota Herralle riemuhuuto!
Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa! Kertosäe

Ylistäkää Herraa harpun sävelin,
soittakaa ja laulakaa!
Vaskitorvin ja oinaansarvin
kohottakaa ylistyksenne Herralle, kuninkaalle! Kertosäe

Halleluja (Matt. 28:19a, 20b)

Halleluja. Halleluja.
Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, sanoo Herra.
Minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti.
Halleluja.

Evankeliumi (Matt. 10:7-13)

Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi apostoleilleen: ”Julistakaa: ’Taivasten valtakunta on tullut lähelle.’ Parantakaa sairaita, herättäkää kuolleita, puhdistakaa spitaalisia ja ajakaa pois pahoja henkiä. Lahjaksi olette saaneet, lahjaksi antakaa. Älkää varatko vyöhönne kultaa, hopeaa tai kuparia älkääkä ottako mukaanne laukkua, älkää ylimääräistä paitaa, älkää jalkineita tai sauvaa. Työmies on ruokansa ansainnut. Kun tulette johonkin kaupunkiin tai kylään, ottakaa selvää, kuka siellä on käyntinne arvoinen, ja jääkää asumaan hänen luokseen lähtöönne saakka. Kun menette taloon, toivottakaa talon väelle rauhaa. Jos talo on sen arvoinen, saakoon se toivottamanne rauhan, mutta jos se ei ansaitse sitä, palatkoon toivotus teille takaisin.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

12.6.2019 ke arkipäivän messu

Vuosi I – ensimmäinen lukukappale (2. Kor. 3:4-11)

Hän on tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki.

Luemme apostoli Paavalin toisesta kirjeestä korinttilaisille.

Veljet, tällaisen luottamuksen Jumalaan on Kristus saanut meissä aikaan. En tarkoita, että kykenisimme ajattelemaan mitään omin päin, mitään mikä olisi peräisin meistä itsestämme. Meidän kykymme on saatu Jumalalta, ja hän on myös tehnyt meidät kykeneviksi palvelemaan uutta liittoa, jota ei hallitse kirjain vaan Henki. Kirjain näet tuo kuoleman, mutta Henki tekee eläväksi.

Jo kuolemaa palveleva virka, jonka säädökset oli kaiverrettu kivitauluihin, säteili sellaista kirkkautta, että israelilaiset eivät voineet katsoa Moosesta kasvoihin. Ja kuitenkin hänen kasvojensa kirkkaus oli katoavaa. Kuinka paljon suurempaa kirkkautta säteileekään Hengen palveluvirka! Jos kerran tuomion julistamisen virkaa ympäröi kirkkaus, paljon kirkkaampi loiste ympäröi silloin vanhurskauden julistamisen virkaa. Sen kirkkaus on niin ylivoimainen, että sen rinnalla himmenee se, mikä ennen säteili kirkkaana. Sillä jos sekin, mikä on katoavaa, säteilee kirkkautta, vielä paljon kirkkaampaa on se, mikä on pysyvää.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuosi I – vuoropsalmi (Ps. 99:5, 6, 7, 8, 9. – vrt. 9c)

Kertosäe:                            Herra, meidän Jumalamme, sinä olet pyhä.

Ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme,
kumartukaa hänen valtaistuimensa eteen, hänen jalkojensa juureen!
Hän on pyhä. Kertosäe

Mooses ja Aaron olivat hänen pappejaan,
Samuel huusi avuksi hänen nimeään.
He huusivat Herraa, ja hän vastasi. Kertosäe

Pilvipatsaasta hän puhui heille,
ja he pitivät käskyt ja säädökset,
jotka hän heille antoi. Kertosäe

Herra, meidän Jumalamme!
Sinä vastasit heille, sinä annoit heille anteeksi,
vaikka rankaisitkin heitä heidän teoistaan. Kertosäe

Ylistäkää Herraa, meidän Jumalaamme,
kumartukaa hänen pyhää vuortaan kohden!
Herra, meidän Jumalamme, on pyhä. Kertosäe

Halleluja (Ps. 25:4b, 5a)

Halleluja. Halleluja.
Opeta minua kulkemaan polkujasi,
Jumalani, ohjaa minut totuuteesi.
Halleluja.

Evankeliumi (Matt: 5:17-19)

En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. 

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Älkää luulko, että minä olen tullut lakia tai profeettoja kumoamaan. En minä ole tullut kumoamaan, vaan toteuttamaan. Totisesti: laista ei häviä yksikään kirjain, ei pieninkään piirto, ennen kuin taivas ja maa katoavat, ennen kuin kaikki on tapahtunut. Sitä, joka jättää laista pois yhdenkin käskyn, vaikkapa kaikkein vähäisimmän, ja siten opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa vähäisimmäksi. Mutta sitä, joka noudattaa lakia ja niin opettaa, kutsutaan taivasten valtakunnassa suureksi.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

13.6.2019 Jeesus Kristus, ylimmäinen ja iankaikkinen pappi, juhla

Ensimmäinen lukukappale (Jes. 6:1–4, 8)

Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot!

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

Kuningas Ussian kuolinvuonna minä näin Herran: hän istui korkealla ja ylhäisellä istuimella, ja hänen vaatteensa liepeet täyttivät temppelin. Hänen yläpuolellaan seisoivat serafit, joilla oli kuusi siipeä kullakin: kahdella he peittivät kasvonsa, kahdella verhosivat ruumiinsa ja kahdella lensivät. He huusivat toinen toiselleen: ”Pyhä, pyhä, pyhä on Herra Sebaot! Hänen kirkkautensa täyttää kaiken maan.” Ovenpielet vapisivat äänten voimasta, ja huone tuli täyteen savua. Minä kuulin Herran äänen sanovan: ”Kenet minä lähetän? Kuka lähtee sananviejäksi?” Niin minä vastasin: ”Tässä olen, lähetä minut!”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

tai:

Ensimmäinen lukukappale (Hepr. 2:10-18)

Hän on tehnyt pysyvästi täydellisiksi ne, jotka pyhitetään.

Luemme Heprealaiskirjeestä.

Veljet, Jumala, jonka tähden ja jonka kautta kaikki on, tahtoi tuoda paljon lapsia kirkkauteen, ja siksi hänen tuli tehdä heidän pelastajansa ja perilleviejänsä kärsimysten kautta täydelliseksi. Pyhittäjällä ja pyhitettävillä on kaikilla sama isä; siksi ei pyhittäjä häpeäkään kutsua näitä veljikseen: ”Minä julistan sinun nimeäsi veljilleni, ylistän sinua seurakunnan keskellä.” Hän sanoo myös: ”Minä turvaan Herraan”, ja edelleen: ”Tässä me olemme, minä ja lapset, jotka Jumala minulle antoi.” Lapset ovat lihaa ja verta, ja siksi hänkin tuli niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, jotta hän kuolemallaan riistäisi vallan kuoleman valtiaalta, Saatanalta, ja päästäisi vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina. Hän ei siis ota suojelukseensa enkeleitä ‒ hän ottaa suojelukseensa Abrahamin suvun. Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi tehtävissään Jumalan edessä ja hän voisi sovittaa kansan synnit. Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 23:2–3a, 5, 6. ‒ 1)

Kertosäe:             Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.

Hän vie minut vihreille niityille,
hän johtaa minut vetten ääreen, siellä saan levätä.
Hän virvoittaa minun sieluni. Kertosäe

Sinä katat minulle pöydän vihollisteni silmien eteen.
Sinä voitelet pääni tuoksuvalla öljyllä,
ja minun maljani on ylitsevuotavainen. Kertosäe

Sinun hyvyytesi ja rakkautesi ympäröi minut kaikkina elämäni päivinä,
ja minä saan asua Herran huoneessa
päivieni loppuun asti. Kertosäe

Halleluja (Hes. 36:25a, 26a)

Halleluja. Halleluja.
Minä vihmon teidän päällenne puhdasta vettä.
Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen.
Halleluja.

Evankeliumi (Joh. 17:1–2, 9, 14–26)

Minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että heistäkin tulisi totuuden pyhittämiä.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus nosti katseensa kohti taivasta ja rukoili sanoen: ”Isä, hetki on tullut. Kirkasta Poikasi, että Poika kirkastaisi sinut. Sinä olet uskonut kaikki ihmiset hänen valtaansa, jotta hän antaisi ikuisen elämän kaikille, jotka olet hänelle uskonut. Minä rukoilen heidän puolestaan. Maailman puolesta minä en rukoile, vaan niiden, jotka sinä olet minulle antanut, koska he kuuluvat sinulle.

Minä olen ilmoittanut heille sanasi, ja he ovat saaneet osakseen maailman vihan, koska eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu. En kuitenkaan pyydä, että ottaisit heidät pois maailmasta, vaan että varjelisit heidät pahalta. He eivät kuulu maailmaan, niin kuin en minäkään kuulu. Pyhitä heidät totuudessa. Sinun sanasi on totuus. Niin kuin sinä lähetit minut maailmaan, niin olen minäkin lähettänyt heidät. Minä pyhitän itseni heidän tähtensä, että heistäkin tulisi totuuden pyhittämiä. Minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun.

Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meissä, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut. Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua. Isä, minä tahdon, että ne, jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani siellä missä minä olen. Siellä he näkevät minun kirkkauteni, jonka sinä olet antanut minulle, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman luomista. Vanhurskas Isä, maailma ei ole sinua tuntenut, mutta minä tunnen, ja nämä, jotka ovat tässä, ovat tulleet tietämään, että sinä olet lähettänyt minut. Minä olen opettanut heidät tuntemaan sinun nimesi ja opetan yhä, jotta heissä pysyisi sama rakkaus, jota sinä olet minulle osoittanut, ja jotta minä näin pysyisin heissä.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

14.6.2019 pe arkipäivän messu

Vuosi I – ensimmäinen lukukappale (2. Kor. 4:7-15)

Hän, joka herätti kuolleista Herran Jeesuksen, herättää Jeesuksen tullessa meidätkin ja tuo meidät eteensä yhdessä teidän kanssanne. 

Luemme apostoli Paavalin toisesta kirjeestä korinttilaisille.

Veljet, aarre on meillä saviastioissa, jotta nähtäisiin tuon valtavan voiman olevan peräisin Jumalasta eikä meistä itsestämme. Me olemme kaikin tavoin ahtaalla mutta emme umpikujassa, neuvottomia mutta emme toivottomia, vainottuja mutta emme hylättyjä, maahan lyötyjä mutta emme tuhottuja. Me kannamme aina ruumiissamme Jeesuksen kuolemaa, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi meidän ruumiissamme näkyviin. Me tosin elämme, mutta meidät annetaan Jeesuksen tähden alituisesti alttiiksi kuolemalle, jotta myös Jeesuksen elämä tulisi näkyviin kuolevaisessa ruumiissamme. Meissä siis tekee työtään kuolema, mutta teissä elämä. Meillä on sama uskon Henki, josta on kirjoitettu: ”Minä uskon, ja siksi puhun.” Niin mekin puhumme, koska uskomme. Me tiedämme, että hän, joka herätti kuolleista Herran Jeesuksen, herättää Jeesuksen tullessa meidätkin ja tuo meidät eteensä yhdessä teidän kanssanne. Tämä kaikki tapahtuu teidän takianne, jotta yhä enenevä armo synnyttäisi yhä useammissa runsasta kiitollisuutta Jumalan kunniaksi.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuosi I – vuoropsalmi (Ps. 116:10-11, 15-16, 17-18. – 17a)

Kertosäe:                            Herra, minä uhraan sinulle kiitosuhrin.

tai:                                        Halleluja.

Minä uskon, ja siksi puhun.
Olin tuhon partaalla.
Hädän hetkellä minä näin:
ihmisiin ei ole luottamista. Kertosäe

Kallis on Herran silmissä hänen pyhiensä kuolema.
Herra, kuule minua, palvelijaasi!
Olen palvelijasi, sinun palvelijattaresi poika.
Sinä olet katkaissut kahleeni. Kertosäe

Sinulle minä uhraan kiitosuhrin
ja huudan avukseni Herran nimeä.
Minä täytän lupaukseni Herralle
koko hänen kansansa nähden. Kertosäe

Halleluja (Fil. 2:15d, 16a)

Halleluja. Halleluja.
Te loistatte kuin tähdet maailmassa,
kun pidätte esillä elämän sanaa.
Halleluja.

Evankeliumi (Matt. 5:27-32)

Jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on jo tehnyt aviorikoksen.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Teille on opetettu tämä käsky: ’Älä tee aviorikosta.’ Mutta minä sanon teille: jokainen, joka katsoo naista niin, että alkaa himoita häntä, on sydämessään jo tehnyt aviorikoksen hänen kanssaan. Jos oikea silmäsi viettelee sinua, repäise se irti ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden osan ruumiistasi, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin. Ja jos oikea kätesi viettelee sinua, hakkaa se poikki ja heitä pois. Onhan sinulle parempi, että menetät vain yhden jäsenen, kuin että koko ruumiisi joutuu helvettiin.

On myös opetettu, että jos mies tahtoo erota vaimostaan, hänen on annettava tälle erokirja. Mutta minä sanon teille: jokainen, joka hylkää vaimonsa muun syyn kuin haureuden tähden, ajaa hänet aviorikokseen. Ja aviorikoksen tekee myös se, joka nai miehensä hylkäämän naisen.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

15.6.2019 la arkipäivän messu, tai Neitsyt Maria

Vuosi I – ensimmäinen lukukappale (2. Kor. 5:14-21)

Hänet, joka ei synnistä tiennyt, Jumala meidän tähtemme teki synniksi.

Luemme apostoli Paavalin toisesta kirjeestä korinttilaisille.

Veljet, Kristuksen rakkaus pakottaa meitä. Me näet päättelemme näin: Kun yksi on kuollut kaikkien puolesta, niin kaikki ovat kuolleet. Ja hän on kuollut kaikkien puolesta, jotta ne, jotka elävät, eivät enää eläisi itselleen vaan hänelle, joka on kuollut ja noussut kuolleista heidän tähtensä.

Niinpä emme enää arvioi ketään pelkästään inhimilliseltä kannalta. Vaikka olisimmekin ennen tunteneet Kristuksen pelkästään inhimilliseltä kannalta, emme enää tunne. Jokainen, joka on Kristuksessa, on siis uusi luomus. Vanha on kadonnut, uusi on tullut tilalle! Kaiken on saanut aikaan Jumala, joka on sovittanut meidät itsensä kanssa Kristuksen kautta ja uskonut meille tämän sovituksen viran. Kristuksessa Jumala sovitti maailman itsensä kanssa eikä lukenut ihmisille viaksi heidän rikkomuksiaan; meille hän uskoi sovituksen sanan. Me olemme siis Kristuksen lähettiläitä, ja Jumala puhuu teille meidän kauttamme. Pyydämme Kristuksen puolesta: suostukaa sovintoon Jumalan kanssa. Hänet, joka ei synnistä tiennyt, Jumala meidän tähtemme teki synniksi, jotta me hänessä tulisimme Jumalan vanhurskaudeksi.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuosi I ‒ vuoropsalmi (Ps. 103:1-2, 3-4, 8-9, 11-12. – 8a)

Kertosäe:                            Anteeksiantava ja laupias on Herra.

Ylistä Herraa, minun sieluni, ja kaikki mitä minussa on,
ylistä hänen pyhää nimeään.
Ylistä Herraa, minun sieluni,
älä unohda, mitä hyvää hän on sinulle tehnyt. Kertosäe

Hän antaa anteeksi kaikki syntisi
ja parantaa kaikki sairautesi.
Hän päästää sinut kuoleman otteesta
ja seppelöi sinut armolla ja rakkaudella. Kertosäe

Anteeksiantava ja laupias on Herra.
Hän on kärsivällinen ja hänen armonsa on suuri.
Ei hän iäti meitä syytä,
ei hän ikuisesti pidä vihaa. Kertosäe

Sillä niin kuin taivas on korkea maan yllä,
niin on Herran armo suuri niille, jotka pelkäävät häntä.
Niin kaukana kuin itä on lännestä,
niin kauas hän siirtää meidän syntimme. Kertosäe

Halleluja (Ps. 119:36a, 29b)

Halleluja. Halleluja.
Herra, taivuta sydämeni liittosi puoleen,
opeta minulle lakisi, ole armollinen.
Halleluja.

Evankeliumi (Matt. 5:33-37)

Minä sanon teille: Älkää vannoko lainkaan.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Vielä teille on opetettu nämä isille annetut käskyt: ’Älä tee väärää valaa’ ja ’Pidä, mitä olet Herralle valalla vannonut’. Mutta minä sanon teille: Älkää vannoko lainkaan. Älkää taivaan kautta, sillä se on Jumalan valtaistuin, älkää maan kautta, sillä se on hänen jalkojensa koroke, älkääkä Jerusalemin kautta, sillä se on suuren kuninkaan kaupunki. Älä myöskään vanno pääsi kautta, sillä et sinä pysty muuttamaan ainuttakaan hiustasi mustaksi etkä valkoiseksi. Kun myönnätte, sanokaa vain: ’Kyllä’, kun kiellätte, sanokaa: ’Ei.’ Enempi on pahasta.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Iltamessu seuraavasta juhlapyhästä:

16.6.2019 su Pyhä Kolminaisuus, juhlapyhä – vuosi C

Ensimmäinen lukukappale (Sananl. 8:22-31)

Ennen kuin maata oli, viisaus oli jo syntynyt.

Luemme Sananlaskujen kirjasta.

Näin puhuu Jumalan viisaus: ”Minut Herra loi ennen kaikkea muuta, luomisensa esikoisena, ennen taivasta ja maata. Iankaikkisuudesta minä sain alkuni, kaiken alussa, ennen kuin maata oli. Kun synnyin, ei syvyyksiä vielä ollut, ei lähteitä tuomaan niiden vettä. Ennen kuin vuoret pantiin sijalleen, ennen kuin oli kukkuloita, minä synnyin, ennen kuin hän teki maat ja mannut, ennen kuin oli hiekan jyvääkään. Olin läsnä, kun hän pani taivaat paikoilleen ja asetti maanpiirin syvyyksien ylle, kun hän korkeuksissa teki taivaan pilvet ja sai syvyyden lähteet kumpuamaan, kun hän pani merelle rajat, loi rannat patoamaan sen vedet, ja kun hän lujitti maan perustukset. Jo silloin minä, esikoinen, olin hänen vierellään, hänen ilonaan päivät pitkät, kaiken aikaa leikkimässä hänen edessään. Maan kiekko oli leikkikalunani, ilonani olivat ihmislapset.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 8:4-5, 6-7, 8-9. ‒ 2a)

Kertosäe:      Herra, meidän Jumalamme, kuinka suuri onkaan sinun nimesi maan päällä!

Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä,
kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikoilleen
– mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat.
Mikä on ihmislapsi! Kuitenkin pidät hänestä huolen. Kertosäe

Sinä teit hänestä lähes kaltaisesi olennon,
seppelöit hänet kunnialla ja kirkkaudella.
Sinä panit hänet hallitsemaan luotujasi,
asetit kaiken hänen valtaansa: Kertosäe

lampaat ja härät, kaiken karjan,
metsän villit eläimet,
taivaan linnut ja meren kalat,
kaikki vesissä liikkuvat. Kertosäe

Toinen lukukappale (Room. 5:1-5)

Pääsy Jumalan luo Kristuksen kautta Hengen vuodattamassa rakkaudessa.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä roomalaisille.

Veljet, kun nyt Jumala on tehnyt meidät, jotka uskomme, vanhurskaiksi, meillä on Herramme Jeesuksen Kristuksen ansiosta rauha Jumalan kanssa. Kristus on avannut meille pääsyn tähän armoon, jossa nyt lujasti pysymme. Me riemuitsemme siitä toivosta, että pääsemme Jumalan kirkkauteen. Me riemuitsemme jopa ahdingosta, sillä tiedämme, että ahdinko saa aikaan kestävyyttä, kestävyys auttaa selviytymään koetuksesta ja koetuksesta selviytyminen antaa toivoa. Eikä toivo ole turha, sillä Jumala on vuodattanut rakkautensa meidän sydämiimme antamalla meille Pyhän Hengen.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Halleluja (vrt. Ilm. 1:8)

Halleluja. Halleluja.
Kunnia Isälle ja Pojalle ja Pyhälle Hengelle,
Jumalalle, joka on, joka oli ja joka on tuleva.
Halleluja.

Evankeliumi (Joh. 16:12-15)

Kaikki, mikä on Isän, on myös minun. Henki saa minulta sen, minkä hän teille ilmoittaa.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Paljon enemmänkin minulla olisi teille puhuttavaa, mutta te ette vielä kykene ottamaan sitä vastaan. Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden. Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee, ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva. Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta. Kaikki, mikä on Isän, on myös minun. Siksi sanoin, että hän saa minulta sen, minkä hän teille ilmoittaa.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.