Katolisen kirkon katekismus Jumalalle vihitystä elämästä

Yleistä

Vaikka ”[k]aikki uskovat ovat todellisesti samanarvoisia arvoltaan ja toiminnaltaan Kristuksessa tapahtuneen uudestisyntymisen perusteella”, kaikilla heistä on oma asemansa ja tehtävänsä, jonka mukaisesti he toimivat yhteistyössä. Kukin uskova on ”omalla tavallaan ja oman elämäntilanteensa mukaisesti” kutsuttu ”täyttämään sitä tehtävää, jonka Jumala on uskonut kirkolle tässä maailmassa”. (Vrt. KKK 871-872.)

”Vieläpä eroavaisuudetkin, jotka Herran tahdon mukaan vallitsevat hänen ruumiinsa jäsenten välillä, palvelevat sen ykseyttä ja tehtävää”: kirkossa vallitsee erilaisuus palvelussa, mutta ykseys lähetystehtävässä. Apostoleille ja heidän seuraajilleen Kristus luovutti tehtävän opettaa, pyhittää ja johtaa hänen nimessään ja hänen vallallaan. Maallikot sitä vastoin … toteuttavat kirkossa ja maailmassa omaa osuuttaan koko Jumalan kansan tehtävästä. ”Kummassakin ryhmässä [papistossa ja maallikoissa] on uskovia, jotka tunnustamalla evankeliset neuvot … vihkiytyvät Jumalalle … ja palvelevat omalla tavallaan kirkon lähetystehtävää.” (Vrt. KKK 873.)

Jumalalle vihitty elämä

Jumalalle vihitty elämä on elämänmuoto, joka perustuu evankelisiin neuvoihin sitoutumiseen. Se ei kuulu kirkon hierarkkiseen rakenteeseen, mutta on erottamattomasti sidottu kirkon elämään ja pyhyyteen. (Vrt. KKK 914.)

Evankeliset neuvot kaikessa monitasoisuudessaan on osoitettu jokaiselle Kristuksen opetuslapselle. Vihittyyn elämään sisältyy tämän lisäksi velvoitus elää siveinä naimattomuudessa Jumalan valtakunnan tähden sekä köyhyydessä ja kuuliaisuudessa. Tämän elämäntavan tuntomerkki on lupaus noudattaa näitä neuvoja (naimattomuus, köyhyys ja kuuliaisuus) kirkon hyväksymässä, pysyvässä säädyssä. (Vrt. KKK 915.)

Vihitty elämä merkitsee siis eräänlaista ”syvempää vihkiytymistä”, jonka juuret ovat kasteessa ja joka merkitsee kokonaista antautumista Jumalalle. Vihityssä elämässä uskovat tekevät Pyhän Hengen liikkeelle panemina päätöksen seurata Kristusta kiinteämmin, antautua Jumalalle, jota he rakastavat yli kaiken, sekä kuvata ja julistaa kirkossa tulevan maailman kirkkautta, pyrkimällä täydellisempään rakkauteen Jumalan valtakunnan palveluksessa. (Vrt. KKK 916.)

Suuri puu monine oksineen

”Kirkon alkuajoista saakka on ollut miehiä ja naisia, jotka ovat evankelisia neuvoja noudattamalla mahdollisimman vapaina pyrkineet seuraamaan Kristusta ja tulemaan yhä enemmän hänen kaltaisikseen. He vihkivät elämänsä Jumalalla kukin omalla tavallaan. Pyhän Hengen innoittaminan useat heistä viettivät erakkoelämää tai perustivat hengellisiä yhteisöjä, joille kirkko kernaasti antoi arvovaltaisen hyväksymisensä.” (KKK 918)

Tällaisia Jumalalle vihityn elämän muotoja ovat

  • erakkoelämä (KKK 920-921)
  • vihkiytyneet neitsyet ja lesket (KKK 922-924)
  • sääntökuntaelämä (KKK 926-927)
  • maallikkoinstituutit (KKK 928-929)
  • apostolisen elämän yhteisöt (KKK 930)

Merkitys

”Jumalalle itsensä antanut ihminen, joka rakastaa Jumalaa yli kaiken ja joka jo kasteessa oli omistettu hänelle, on näin tullut syvemmin pyhitetyksi Jumalan palvelemiseen ja asetettu elämään kirkon parhaaksi. Jumalalle vihityllä säädyllä kirkko todistaa Kristuksesta ja osoittaa, kuinka Pyhä Henki toimii siinä ihmeellisellä tavalla. Niiden tehtävänä, jotka antavat lupauksen noudattaa evankelisia neuvoja, on lähinnä elää vihkimyksensä mukaisesti. Mutta koska ’he omistautuvat vihkimyksellään palvelemaan kirkkoa, heidän velvollisuutensa on osallistua erityisellä tavalla lähetystyöhön instituuttinsa luonteen mukaisesti’.” (KKK 931)

”Kirkossa, joka on ikään kuin sakramentti, toisin sanoen Jumalan elämän merkki ja välikappale, vihitty elämä näkyy erityisenä merkkinä lunastuksen salaisuudesta. Seurata ja jäljitellä ’yhä kiinteämmin’ Kristusta, ilmaista ’selkeämmin’ hänen itsestäluopumistaan, on samaa kuin olla Kristuksen sydämessä ’syvemmin’ läsnä oman ajan ihmisille. Sillä ne, jotka kulkevat tätä ahtaampaa tietä, kannustavat esimerkillään veljiään ja sisariaan ja antavat selvän ja ylevän todistuksen siitä, ’ettei maailmaa voi muuttaa ja uhrata Jumalalle ilman vuorisaarnan autuaaksijulistusten henkeä’.” (KKK 932)

KATT