Lausunto: Koulussa järjestettävä uskonnonopetus on säilytettävä
Katolinen kirkko Suomessa on antanut opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon perusopetuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden sekä perusopetuksen tuntijaon uudistamista valmistelevan työryhmän ehdotuksista. Lausunnossa, jonka allekirjoittivat Helsingin piispa Teemu Sippo SCJ sekä Katekeettisen keskuksen johtaja Riitta Laukama, katolinen kirkko puolustaa voimakkaasti oman uskonnon opetuksen jatkamista ja kehittämistä edelleen oppilaiden entistä tasa-arvoisemman kohtelun varmistamiseksi.
Lausunnossa katolinen kirkko toteaa muun muassa näin:
”Nykyinen katsomusopetus huomioi sekä enemmistön että pienryhmäisten/oman uskonnon ja uskonnottomien kasvatusta tukevia tarpeita kohtuullisessa määrin. Eriarvoisuutta ryhmien välillä esiintyy siinä, että muiden kuin luterilaisten ja ortodoksien tulee pyytää oman uskonnon opetusta. Tämän edellytyksenä on, että opetuksenjärjestäjän alueella on kolme saman uskonnon opetusta tahtovaa oppilasta. Samoin vain koulun yleinen uskonnonopetus on kaikkien valittavissa. Elämänkatsomustiedon opetus on avointa uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomille tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluville, jos oman uskonnon opetusta ei järjestetä. Jos koulussa on jo muodostunut jokin muu uskonnonopetusryhmä, niin myös sen tulisi yhdenvertaisuuden toteutumiseksi olla kaikkien valittavissa. ”
”Oman uskonnon opetuksen viikkotuntimäärää ei tule vähentää. Nykyinen 11 vuosiviikkotuntia on ehdoton minimi. Oppilaan oikeus saada omaa ikäkauttaan ja kehitystään vastaavaa katsomusopetusta edellyttää vähintään yhtä mieluummin kahta viikkotuntia luokka-astetta kohti.”
”Omaa uskontoa koskevan tiedollisen aineksen hallinta on edellytys muiden uskontojen ymmärtämiselle, samoin kuin oman äidinkielen hallinta luo pohjan muiden kielien oppimiselle. Perusopetuksen arvopohjaa ja tavoitteita kuvatessaan työryhmä kirjaa keskeisiksi tavoitteiksi … oppilaan ihmiseksi kasvattamisen, lapsen ja nuoren identiteetin tukemisen ihmisenä ja oppijana. Tällöin täytyy muistaa ja ottaa huomioon se, että ihminen on psyykkinen, henkinen ja hengellinen olento. Kasvaakseen todelliseksi ihmiseksi lapsi ja nuori tarvitsee jatkuvasti ohjausta ja tukea näillä kaikilla kolmella persoonan kuuluvalla alueella. Tasapainoisella itseään ja toisia kunnioittavalla ihmisellä nämä kolme aluetta kehittyvät rinnakkain.”
”Työryhmän ehdotus kohdassa 8.3 Taloudelliset vaikutukset, oman uskonnon opetuksen ryhmäkoon opetusvelvoitteen nostaminen 10 oppilaaseen on pienryhmäisten uskontojen kannalta syrjivä. Opetushallituksen tekemän tutkimuksen mukaan pienryhmäisten uskontojen aiheuttamat kustannukset eivät ole merkittäviä. Sen sijaan 10 oppilaan ryhmän edellyttäminen oman uskonnonopetuksen järjestämisvelvoitteen edellytykseksi johtaisi monenlaiseen eriarvoisuuteen.”
”Alueellisesti vain suurimmissa kaupungeissa olevat voisivat saada omaa opetusta. Ruotsinkieliset suomalaiset katolilaiset saisivat omaa opetusta vain Helsingissä ja Espoossa.”
”Suuri osa pienryhmäisistä oman uskonnon opetukseen osallistujista kuuluu moninkertaisiin vähemmistöihin. He ovat taustaltaan osittain (toinen vanhemmista) tai kokonaan ulkomaalaisia. Heidän äidinkielensä voi olla muu kuin suomi ja sekä etniseltä että kulttuuriselta taustaltaan he kuuluvat vähemmistöön. Tällaisille oppilaille oma uskonto ei ole valinnainen aine vaan se on yhtä olennainen osa heidän identiteettiään kuin oma äidinkeli. Näiden oppilaiden integroimiseksi suomalaiseen yhteiskuntaan koulun tarjoama oman uskonnon opetus on korvaamattoman tärkeää. Se on sekä oppilaalle että hänen perheelleen osoitus hyväksynnästä ja saattaa merkittävästi vaikuttaa perheen ja koko etnisen ryhmän asenteeseen uutta kotimaataan kohtaan.”
”Oman uskonnon opetus antaa oppilaalle perustavaa yhteiskunnassa tarvittavaa tietoa omasta ja muista uskonnoista ja luo pohjan ja edellytykset dialogille muiden kanssa. Globalisoituvassa maailmassa muiden uskontojen ja kulttuurien tuntemus on välttämätöntä ihmisten väliselle kanssakäymiselle. Uskonnon ja kulttuurin nivoutuminen sisäkkäin on tunnustettava tosiasia.”
Lausunnossa todetaan myös, ettei työryhmän ehdottama etiikan opetus kaikille yhteisenä oppiaineena ”ota huomioon sitä, että koulun yleiset ja yhteiset tavoitteet jo nykyisin huomioivat yllä mainitut eettiset tavoitteet kaikki oppiaineet läpäisevänä periaatteena”.
KATT
