23.12.2018 Adventin 4. sunnuntai – vuosi C

Ensimmäinen lukukappale (Miika 5:1-4a)

Sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija.

Luemme profeetta Miikan kirjasta.

Näin sanoo Herra: Sinä Betlehem, sinä Efrata, sinä olet pienin Juudan sukukuntien joukossa! Mutta sinun keskuudestasi nousee Israelille hallitsija. Hänen juurensa ovat muinaisuudessa, ikiaikojen takana. Herra jättää Israelin vain siksi ajaksi, kun synnyttäjä synnyttää. Sitten israelilaisten luokse palaavat heidän jäljelle jääneet veljensä. Hallitsija on nouseva ja kaitseva heitä Herran voimalla. Herra, hänen Jumalansa, antaa hänelle vallan ja kunnian. He saavat elää rauhassa, sillä hänen valtansa ulottuu maan ääriin saakka. Hän tuo rauhan.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 80:2ac+3b, 15-16, 18-19. – 4)

Kertosäe:         Jumala, auta meidät ennallemme,
anna meidän nähdä kasvojesi valo, niin me pelastumme.

Kuule meitä, Israelin paimen,
sinä, jonka istuinta kerubit kannattavat!
Ilmesty kirkkaudessasi.
Osoita voimasi, tule avuksemme. Kertosäe

Jumala, Sebaot, katso jälleen meihin taivaastasi, katso meitä!
Ota hoitoosi tämä viiniköynnös,
taimi, jonka oikealla kädelläsi olet istuttanut itseäsi varten,
lapsi, jolle sinä olet antanut voiman. Kertosäe

Suojatkoon sinun kätesi palvelijaasi, joka on oikealla puolellasi,
ihmislasta, jolle sinä olet antanut voiman.
Me emme käänny sinun luotasi pois.
Anna meidän elää, me huudamme sinun nimeäsi. Kertosäe

Toinen lukukappale (Hepr. 10:5-10)

Minä olen tullut täyttämään sinun tahtosi.

Luemme Kirjeestä heprealaisille.

Veljet, Kristus sanoo maailmaan tullessaan: ”Uhreja ja lahjoja sinä et halunnut, mutta sinä loit minulle ruumiin. Polttouhrit ja syntiuhrit eivät sinua miellyttäneet. Silloin minä sanoin: Tässä olen. Niin kuin minusta on kirjakääröön kirjoitettu, niin olen tullut tekemään, täyttämään sinun tahtosi, Jumala.”

Hän sanoo siis ensin: ”Uhreja ja lahjoja, polttouhreja ja syntiuhreja sinä et halunnut, ne eivät sinua miellyttäneet”, vaikka näistä uhreista on laissa määräykset. Mutta sitten hän sanoo: ”Tässä olen. Olen tullut täyttämään sinun tahtosi.” Hän poistaa ensimmäisen, pystyttääkseen toisen. Tämän tahdon mukaisesti meidät on pyhitetty ainutkertaisella uhrilla, kun Jeesus Kristus uhrasi oman ruumiinsa.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Halleluja (Luuk. 1:38)

Halleluja. Halleluja.
Minä olen Herran palvelijatar.
Tapahtukoon minulle niin kuin sanoit.
Halleluja.

Evankeliumi (Luuk. 1:39-45)

Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni?

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Niinä päivinä Maria lähti matkaan ja kiiruhti Juudean vuoriseudulla olevaan kaupunkiin. Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia. Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja hän täyttyi Pyhällä Hengellä. Hän huusi kovalla äänellä ja sanoi: ”Siunattu olet sinä, naisista siunatuin, ja siunattu sinun kohtusi hedelmä! Kuinka minä saan sen kunnian, että Herrani äiti tulee minun luokseni? Samalla hetkellä kun tervehdyksesi tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani. Autuas sinä, joka uskoit! Herran sinulle antama lupaus on täyttyvä!”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

24.12.2018 ma aamulla adventin messu

Ensimmäinen lukukappale (2. Sam. 7:1-5, 8b-12, 14a, 16)

Daavidin kuninkuus pysyy ikuisesti Herran edessä.

Luemme toisesta Samuelin kirjasta.

Kuningas Daavid asui palatsissaan, ja Herra oli antanut hänen päästä rauhaan kaikista vihollisista, joita hänen ympärillään oli ollut. Kerran kuningas sanoi profeetta Natanille: ”Sinä näet, että minä asun setripuisessa palatsissa mutta Jumalan arkku asuu teltassa.” Natan sanoi kuninkaalle: ”Tee vain kaikki mitä on mielessäsi, sillä Herra on kanssasi.”

Mutta yöllä Natanille tuli tämä Herran sana: ”Mene ja sano palvelijalleni Daavidille, että Herra on sanonut näin: ’Aiotko sinä pystyttää rakennuksen minun asunnokseni? Minä otin sinut laitumelta laumasi jäljestä kansani Israelin hallitsijaksi. Olen ollut kanssasi kaikkialla, missä olet kulkenut, ja olen raivannut viholliset pois edestäsi, ja minä teen sinun nimesi yhtä suureksi kuin maan mahtavien nimet. Minä hankin kansalleni Israelille asuinsijan ja juurrutan sen siihen, niin että se saa asua levollisesti aloillaan. Eivätkä vääryyden tekijät enää sorra sitä niin kuin ennen, niin kuin vielä silloinkin, kun olin asettanut tuomareita johtamaan kansaani Israelia. Minä päästän sinut rauhaan kaikista vihollisistasi. Minä, Herra, ilmoitan sinulle, että minä rakennan sinulle kuningashuoneen. Kun päiväsi ovat päättyneet ja sinä lepäät isiesi luona, minä asetan hallitsemaan sinusta polveutuvan jälkeläisesi ja vakiinnutan hänen kuninkuutensa. Minä olen oleva hänelle isä, ja hän on oleva minulle poika. Ja sukusi ja kuninkuutesi pysyvät edessäni ikuisesti lujina, ja valtaistuimesi on kestävä ikuisesti.'”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 89:2-3, 4-5, 27+29. – vrt. 2a)

Kertosäe:                                     Minä laulan ja ylistän alati sinun armoasi, Herra.

Minä laulan ja ylistän alati Herran armoa.
Minä julistan sinun uskollisuuttasi polvesta polveen:
sinun armosi kestää iäti,
sinun uskollisuutesi on vahva kuin taivas. Kertosäe

”Minä, Herra, olen tehnyt liiton valittuni kanssa,
olen vannonut palvelijalleni Daavidille:
’Minä annan sinun sukusi jatkua iäti,
sinun valtaistuimesi kestää polvesta polveen!'” Kertosäe

”Hän sanoo minulle: ’Sinä olet minun isäni,
olet Jumalani, turvakallioni.’
Koskaan en ota häneltä pois armoani,
minun liittoni kestää horjumatta.” Kertosäe

Halleluja

Halleluja. Halleluja.
Aamunkoitto, ikuisen valon sädehtivä kirkkaus ja vanhurskauden aurinko:
tule valaisemaan pimeydessä ja kuoleman varjossa elävät.
Halleluja.

Evankeliumi (Luuk. 1:67-79)

Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Siihen aikaan Sakarias, Johanneksen isä, täyttyi Pyhällä Hengellä ja puhui profeetallisin sanoin: ”Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala! Armossaan hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen. Väkevän pelastajan hän on nostanut meille palvelijansa Daavidin suvusta, niin kuin hän ikiajoista asti on luvannut pyhien profeettojensa suulla. Hän on pelastanut meidät vihollistemme vallasta, kaikkien vihamiestemme käsistä. Hän on nyt osoittanut laupeutensa, uskollisuutensa isiämme kohtaan. Hän on pitänyt mielessään pyhän liittonsa, valan, jonka hän isällemme Abrahamille vannoi. Näin me saamme pelotta palvella häntä vihollisistamme vapaina, pyhinä ja vanhurskaina hänen edessään kaikkina elämämme päivinä.

Ja sinua, lapsi, kutsutaan Korkeimman profeetaksi. Sinä käyt Herran edellä ja raivaat hänelle tien. Sinä johdat hänen kansansa tuntemaan pelastuksen, syntien anteeksiantamisen. Näin meidän Jumalamme hyvyydessään armahtaa meitä: Korkeudesta saapuu luoksemme aamun koitto. Se loistaa pimeydessä ja kuoleman varjossa eläville, se ohjaa jalkamme rauhan tielle.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Adventtiaika päättyy yhdeksännen hetken jälkeen.

25.12.2018 Herran syntymä

Jouluaaton iltamessu

Ensimmäinen lukukappale (Jes. 62:1-5)

Herra rakastaa sinua.

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

Siionin tähden minun on puhuttava, Jerusalemin takia en voi vaieta, ennen kuin oikeus nousee siellä kuin aurinko ja pelastus kuin leimuava soihtu, ennen kuin kansat näkevät sinun vanhurskautesi ja kuninkaat sinun kirkkautesi.

Sinä saat uuden nimen, jonka Herra itse lausuu julki, ja sinä olet oleva kaunis kruunu Herran kädessä, kuninkaallinen seppele Jumalan huomassa. Ei sinun nimesi enää ole Hylätty eikä maasi nimi Hedelmätön, vaan sinun nimesi on oleva Rakastettuni ja maasi nimi Puolisoni, sillä Herra rakastaa sinua ja ottaa sinun maasi puolisokseen.

Niin kuin nuorukainen ottaa neidon vaimokseen, niin sinun lapsesi ottavat sinut omakseen, niin kuin sulhanen iloitsee morsiamestaan, niin sinun Jumalasi iloitsee sinusta.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 89:4-5, 16-17, 27+29. – 2a)

Kertosäe:         Minä laulan ja ylistän alati Herran armoa.

”Minä, Herra, olen tehnyt liiton valittuni kanssa,
olen vannonut palvelijalleni Daavidille:
’Minä annan sinun sukusi jatkua iäti,
sinun valtaistuimesi kestää polvesta polveen!'” Kertosäe

Onnellinen se kansa, joka riemuiten ylistää sinua, Herra!
Se kansa saa vaeltaa sinun kasvojesi valossa.
Sinun nimestäsi he iloitsevat kaikki päivät,
sinun vanhurskaudessasi heidät korotetaan. Kertosäe

”Hän sanoo minulle: ’Sinä olet minun isäni,
olet Jumalani, turvakallioni.’
Koskaan en ota häneltä pois armoani,
minun liittoni kestää horjumatta.” Kertosäe

Toinen lukukappale (Ap.t. 13:16-17, 22-25)

Paavalin todistus Kristuksesta, Daavidin pojasta.

Luemme Apostolien teoista.

Kun Paavali oli tullut Pisidian Antiokiaan, hän meni synagogaan, nousi, viittasi kädellään ja alkoi puhua: ”Kuulkaa minua, israelilaiset, ja te muut, jotka pelkäätte Israelin Jumalaa! Jumala valitsi isämme, ja kun he olivat Egyptissä, vieraassa maassa, hän teki heistä suuren kansan ja johdatti heidät väkevällä kädellään sieltä pois.

Sitten Jumala nosti heille kuninkaaksi Daavidin. Daavidista hän myös antoi todistuksen: ’Minä olen löytänyt Daavidin, Iisain pojan, mieleni mukaisen miehen. Hän on kaikessa toteuttava minun tahtoni.’

Daavidin jälkeläisistä Jumala on lupauksensa mukaan antanut Israelille Pelastajan, Jeesuksen. Hänen edellään kulki Johannes, joka julisti Israelin kansalle parannuksen kastetta. Kun Johannes oli matkansa päässä, hän sanoi: ’En minä ole se, joksi te minua luulette. Minun jälkeeni tulee toinen, jonka kenkiäkään minä en kelpaa riisumaan.'”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Halleluja

Halleluja. Halleluja.
Huomenna hävitetään maailman pahuus,
ja meitä hallitsee maailman Vapahtaja.
Halleluja.

Evankeliumi (Matt. 1:1-25)

Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan sukuluettelo.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Jeesuksen Kristuksen, Daavidin pojan ja Abrahamin pojan, sukuluettelo:

Abrahamille syntyi Iisak, Iisakille Jaakob, Jaakobille Juuda ja tämän veljet, Juudalle Peres ja Serah, joiden äiti oli Tamar, Peresille Hesron, Hesronille Ram, Ramille Amminadab, Amminadabille Nahson, Nahsonille Salma, Salmalle Boas, jonka äiti oli Rahab, Boasille Obed, jonka äiti oli Ruut, Obedille Iisai ja Iisaille Daavid, kuningas.

Daavidille syntyi Salomo, jonka äiti oli Urian vaimo, Salomolle Rehabeam, Rehabeamille Abia, Abialle Asaf, Asafille Josafat, Josafatille Joram, Joramille Ussia, Ussialle Jotam, Jotamille Ahas, Ahasille Hiskia, Hiskialle Manasse, Manasselle Amos, Amosille Josia ja Josialle Jekonja ja tämän veljet Babylonian pakkosiirtolaisuuden aikoihin.

Kansan pakkosiirron jälkeen Jekonjalle syntyi Sealtiel, Sealtielille Serubbabel, Serubbabelille Abihud, Abihudille Eljakim, Eljakimille Asur, Asurille Sadok, Sadokille Jakin, Jakinille Elihud, Elihudille Eleasar, Eleasarille Mattan, Mattanille Jaakob ja Jaakobille Joosef, Marian mies. Maria synnytti Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi.

Sukupolvia on siis Abrahamista Daavidiin kaikkiaan neljätoista, Daavidista pakkosiirron aikaan samoin neljätoista, ja siitä taas neljätoista Kristukseen.

Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin. Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli vanhurskas mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.

Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”

Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut: ”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel ‒ se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.”

Unesta herättyään Joosef teki, niin kuin Herran enkeli oli käskenyt, ja otti Marian vaimokseen. Hän ei kuitenkaan koskenut vaimoonsa, ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan. Joosef antoi pojalle nimen Jeesus.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

tai lyhyempi muoto:

(Matt. 1:18-25)

Maria synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa hänelle nimeksi Jeesus.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Jeesuksen Kristuksen syntymä tapahtui näin. Maria, Jeesuksen äiti, oli kihlattu Joosefille. Ennen kuin heidän liittonsa oli vahvistettu, kävi ilmi, että Maria, Pyhän Hengen vaikutuksesta, oli raskaana. Joosef oli vanhurskas mutta ei halunnut häpäistä kihlattuaan julkisesti. Hän aikoi purkaa avioliittosopimuksen kaikessa hiljaisuudessa.

Kun Joosef ajatteli tätä, hänelle ilmestyi yöllä unessa Herran enkeli, joka sanoi: ”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa Mariaa vaimoksesi. Se, mikä hänessä on siinnyt, on lähtöisin Pyhästä Hengestä. Hän synnyttää pojan, ja sinun tulee antaa pojalle nimeksi Jeesus, sillä hän pelastaa kansansa sen synneistä.”

Tämä kaikki tapahtui, jotta kävisi toteen, mitä Herra on profeetan suulla ilmoittanut: ”Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan, ja hänelle annetaan nimeksi Immanuel ‒ se merkitsee: Jumala on meidän kanssamme.”

Unesta herättyään Joosef teki, niin kuin Herran enkeli oli käskenyt, ja otti Marian vaimokseen. Hän ei kuitenkaan koskenut vaimoonsa, ennen kuin tämä oli synnyttänyt pojan. Joosef antoi pojalle nimen Jeesus.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Jouluyön messu

Ensimmäinen lukukappale (Jes. 9:1-6)

Poika on annettu meille.

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Sinä teet runsaaksi riemun, annat suuren ilon. He iloitsevat sinun edessäsi niin kuin elonkorjuun aikana iloitaan, niin kuin saaliinjaossa riemuitaan. Ikeen, joka painaa heidän hartioitaan, valjaat, jotka painavat olkapäitä, ja heidän käskijänsä sauvan sinä murskaat, niin kuin murskasit Midianin vallan. Ja kaikki taistelukenttiä tallanneet saappaat, kaikki veren tahrimat vaatteet poltetaan, ne joutuvat tulen ruoaksi.

Sillä lapsi on syntynyt meille, poika on annettu meille. Hän kantaa valtaa harteillaan, hänen nimensä on Ihmeellinen Neuvontuoja, Väkevä Jumala, Iankaikkinen Isä, Rauhan Ruhtinas. Suuri on hänen valtansa, ja rauha on loputon Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnassaan. Oikeus ja vanhurskaus on sen perustus ja tuki nyt ja aina. Tämän saa aikaan Herran Sebaotin pyhä kiivaus.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 96:1-2a, 2b-3, 11-12, 13. – Luuk. 2:11)

Kertosäe:     Tänään on meille syntynyt Vapahtaja.
Hän on Kristus, Herra.

Laulakaa Herralle uusi laulu!
Laula Herralle, maa,
laulakaa Herralle, maan asukkaat!
Laulakaa Herralle, ylistäkää hänen nimeään! Kertosäe

Kertokaa päivästä päivään ilosanomaa hänen avustaan.
Julistakaa hänen kunniaansa,
ilmoittakaa hänen ihmetekojaan kaikille kansoille. Kertosäe

Iloitkoon taivas, riemuitkoon maa!
Pauhatkoon meri kaikkineen,
juhlikoot maa ja sen luodut,
humiskoot ilosta metsien puut Herran edessä. Kertosäe

Herra tulee! Hän tulee tuomaan oikeutta,
hallitsemaan vanhurskaasti maata,
uskollisesti sen kansoja. Kertosäe

Toinen lukukappale (Tit. 2:11-14)

Jumalan armo on ilmestynyt kaikille ihmisille.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä Titukselle.

Rakkaani, Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille, ja se kasvattaa meitä hylkäämään jumalattomuuden ja maailmalliset himot ja elämään hillitysti, oikeamielisesti ja hurskaasti tässä maailmassa, kun odotamme autuaan toivomme toteutumista, suuren Jumalan ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kirkkauden ilmestymistä. Hän antoi itsensä meidän puolestamme lunastaakseen meidät vapaiksi kaikesta vääryydestä ja puhdistaakseen meidät omaksi kansakseen, joka kaikin voimin tekee hyvää.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Halleluja (Luuk. 2:10-11)

Halleluja. Halleluja.
Minä ilmoitan teille suuren ilon:
Tänään on meille syntynyt Vapahtaja, Kristus, Herra.
Halleluja.

Evankeliumi (Luuk. 2:1-14)

Tänään on teille syntynyt Vapahtaja.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa.

Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä.” Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: ”Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Jouluaamun messu

Ensimmäinen lukukappale (Jes. 62:11-12)

Katso, sinun pelastajasi saapuu.

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

Maailman ääriin saakka Herra on kuuluttanut: ”Sanokaa tytär Siionille: Katso, sinun pelastajasi saapuu, hän kuljettaa mukanaan työnsä palkkaa, johdattaa niitä, jotka on omikseen hankkinut. Heitä kutsutaan nimellä Pyhä kansa, Herran lunastamat, ja sinua nimellä Kaivattu kaupunki, Kaupunki, jota ei hylätä.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 97:1+6, 11-12)

Kertosäe:          Valkeus loistaa tänään meidän yllemme,
sillä meille on syntynyt Herra.

Herra on kuningas! Riemuitkoon maa,
iloitkoot meren saaret ja rannat!
Taivaat julistavat hänen vanhurskauttaan,
kaikki kansat näkevät hänen kunniansa. Kertosäe

Päivä koittaa vanhurskaille,
ilo niille, joiden sydän on puhdas.
Iloitkaa Herrasta, te vanhurskaat,
ylistäkää hänen pyhää nimeään! Kertosäe

Toinen lukukappale (Tit. 3:4-7)

Hän pelasti meidät laupeutensa mukaan.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä Titukselle.

Rakkaani, kun Jumalan, meidän pelastajamme, hyvyys ja rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti meidät, ei meidän vanhurskaiden tekojemme ansiosta vaan laupeutensa tähden. Hän pelasti meidät uudestisyntymisen pesun ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta. Tämän Hengen hän vuodatti runsaana meidän päällemme Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, jotta me hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi ja iankaikkisen elämän perillisiksi, niin kuin toivomme.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Halleluja (Luuk. 2:14)

Halleluja. Halleluja.
Kunnia Jumalalle korkeuksissa,
ja maassa rauha ihmisille, joita hän rakastaa.
Halleluja.

Evankeliumi (Luuk. 2:15-20)

Paimenet löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: ”Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti.” He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä.

Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Joulupäivän messu

Ensimmäinen lukukappale (Jes. 52:7-10)

Maan kaikki ääret näkevät pelastuksen, jonka meidän Jumalamme on tuonut.

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

Kuinka ihanat ovat vuorilla ilosanoman tuojan askelet! Hän ilmoittaa rauhan tulon, tuo suuren ilosanoman, hän tuo pelastuksen sanoman ja sanoo Siionille: ”Sinun Jumalasi on nyt kuningas!”

Kuulkaa! Vartijat kohottavat riemuhuudon, ja kaikki yhtyvät iloon, sillä omin silmin he näkevät, kuinka Herra palaa Siioniin. Puhjetkaa riemuun, te Jerusalemin rauniot, kaikki yhdessä iloitkaa! Herra on antanut kansalleen lohdutuksen, hän on lunastanut vapaaksi Jerusalemin! Herra on osoittanut pyhän käsivartensa voiman kaikkien kansojen silmien edessä, niin että maan kaikki ääret näkevät pelastuksen, jonka meidän Jumalamme on tuonut.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 98:1, 2-3ab, 3cd-4, 5-6. – 3cd)

Kertosäe:     Kaikki maan ääret ovat nähneet
meidän Jumalamme pelastuksen.

Laulakaa Herralle uusi laulu!
Hän on tehnyt ihmeellisiä tekoja.
Hänen oikea kätensä, hänen pyhä käsivartensa
on tuonut voiton. Kertosäe

Herra on tehnyt tunnetuksi pelastuksensa,
hän ilmoitti vanhurskautensa kansojen nähden.
Hän muisti laupeutensa ja uskollisuutensa
Israelin kansaa kohtaan. Kertosäe

Kaikki maan ääret ovat nähneet
meidän Jumalamme pelastuksen.
Maa, kohota Herralle riemuhuuto!
Iloitkaa ja riemuitkaa, laulakaa ja soittakaa! Kertosäe

Ylistäkää Herraa harpun sävelin,
soittakaa ja laulakaa!
Vaskitorvin ja oinaansarvin
kohottakaa ylistyksenne Herralle, kuninkaalle! Kertosäe

Toinen lukukappale (Hepr. 1:1-6)

Jumala on puhunut meille Pojassaan.

Luemme Kirjeestä heprealaisille.

Monet kerrat ja monin tavoin Jumala muinoin puhui isillemme profeettojen suulla, mutta näinä viimeisinä aikoina hän on puhunut meille Pojassaan, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi ja jonka välityksellä hän myös on luonut maailmat. Poika on Jumalan sädehtivä kirkkaus, hänen olemuksensa kuva, ja hän ylläpitää kaikkea olemassa olevaa sanansa voimalla. Toimitettuaan puhdistuksen synneistä hän on asettunut korkeuksissa istuimelleen Majesteetin oikealle puolelle. Näin hänestä on tullut enkeleitä suurempi, yhtä lailla kuin hänen saamansa nimi on enkelien nimiä ylhäisempi.

Ei Jumala ole yhdellekään enkelille milloinkaan sanonut: ”Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.” Ei myöskään näin: ”Minä olen oleva hänen Isänsä, ja hän on oleva minun Poikani.” Kun Jumala jälleen tuo Esikoisensa maailmaan, hän sanoo: ”Kaikki Jumalan enkelit kumartakoot häntä.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Halleluja

Halleluja. Halleluja.
Pyhitetty päivä on meille koittanut;
tulkaa, kansat, ja palvokaa Herraa,
sillä tänään on suuri valkeus laskeutunut maan ylle.
Halleluja.

Evankeliumi (Joh. 1:1-18)

Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.

Tuli mies, Jumalan lähettämä, hänen nimensä oli Johannes. Hän tuli todistajaksi, todistamaan valosta, jotta kaikki uskoisivat hänen kauttaan. Ei hän itse ollut tuo valo, mutta valon todistaja hän oli.

Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. Maailmassa hän oli, ja hänen kauttaan maailma oli saanut syntynsä, mutta se ei tuntenut häntä. Hän tuli omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.

Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat hänen nimeensä. He eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan Jumalasta.

Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Johannes todisti hänestä ja huusi: ”Hän on se, josta sanoin: Minun jälkeeni tuleva kulkee edelläni, sillä hän on ollut ennen minua.”

Hänen täyteydestään me kaikki olemme saaneet, armoa armon lisäksi. Lain välitti Mooses, armon ja totuuden toi Jeesus Kristus. Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Ainoa Poika, joka itse on Jumala ja joka aina on Isän vierellä, on opettanut meidät tuntemaan hänet.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

tai lyhyempi muoto:

(Joh. 1:1-5, 9-14)

Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala. Jo alussa Sana oli Jumalan luona. Kaikki syntyi Sanan voimalla. Mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo. Valo loistaa pimeydessä, pimeys ei ole saanut sitä valtaansa.

Todellinen valo, joka valaisee jokaisen ihmisen, oli tulossa maailmaan. Maailmassa hän oli, ja hänen kauttaan maailma oli saanut syntynsä, mutta se ei tuntenut häntä. Hän tuli omaan maailmaansa, mutta hänen omansa eivät ottaneet häntä vastaan.

Mutta kaikille, jotka ottivat hänet vastaan, hän antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, kaikille, jotka uskovat hänen nimeensä. He eivät ole syntyneet verestä, eivät ruumiin halusta, eivät miehen tahdosta, vaan Jumalasta.

Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme. Me saimme katsella hänen kirkkauttaan, kirkkautta, jonka Isä ainoalle Pojalle antaa. Hän oli täynnä armoa ja totuutta.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

26.12.2018 ke pyhä Stefanos, ensimmäinen marttyyri, juhla

Ensimmäinen lukukappale (Ap.t. 6:8-10, 7:54-60)

Taivaat ovat avoinna minun silmieni edessä.

Luemme Apostolien teoista.

Niinä päivinä Stefanos oli täynnä armoa ja voimaa, ja hän teki suuria ihmeitä ja tunnustekoja kansan keskuudessa. Silloin muutamat miehet ryhtyivät väittelemään hänen kanssaan; toiset näistä kuuluivat niin sanottuihin vapautettujen, kyreneläisten ja aleksandrialaisten synagogiin, toiset olivat kotoisin Kilikiasta ja Aasian maakunnasta. Mutta Hengen voimalla hän puhui viisaasti, eivätkä he kyenneet pitämään puoliaan. Tämän kuullessaan neuvoston jäsenet olivat pakahtua raivosta ja kiristelivät hampaitaan. Mutta Pyhää Henkeä täynnä Stefanos nosti katseensa taivasta kohti ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen, joka seisoi Jumalan oikealla puolella. Hän sanoi: ”Taivaat ovat avoinna minun silmieni edessä, ja Ihmisen Poika seisoo Jumalan oikealla puolella!” Silloin he alkoivat huutaa suureen ääneen, tukkivat korvansa ja ryntäsivät yhtenä miehenä hänen kimppuunsa. He raahasivat hänet ulos kaupungista kivittääkseen hänet, ja todistajat jättivät viittansa Saul-nimisen nuoren miehen huostaan. Kun he kivittivät Stefanosta, tämä rukoili Herraa ja sanoi: ”Herra Jeesus, ota vastaan minun henkeni.” Hän vaipui polvilleen ja huusi kovalla äänellä: ”Herra, älä vaadi heitä tilille tästä synnistä!” Sen sanottuaan hän nukkui pois.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 31:3cd-4, 6+8ab, 16bc+17. ‒ 6a)

Kertosäe:    Sinun käsiisi, Herra, minä uskon henkeni.

Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta,
vuorilinna, johon minut pelastat.
Sinä olet minun kallioni ja pakopaikkani.
Sinä johdatat ja ohjaat minua nimesi tähden. Kertosäe

Sinun käsiisi minä uskon henkeni.
Herra, sinä lunastat minut vapaaksi, sinä uskollinen Jumala.
Minä iloitsen ja riemuitsen sinun hyvyydestäsi.
Sinä näet minun hätäni. Kertosäe

Älä jätä minua vihollisteni ja vainoojieni armoille!
Katso jälleen palvelijasi puoleen,
pelasta minut armossasi. Kertosäe

Halleluja (Ps. 118:26a, 27a)

Halleluja. Halleluja.
Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä.
Herra on Jumala! Hän antoi valonsa meille.
Halleluja.

Evankeliumi (Matt. 10:17-22)

Te ette puhu itse, teissä puhuu Isänne Henki.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Pitäkää varanne, sillä ihmiset vievät teidät oikeuden eteen ja ruoskivat teitä synagogissaan. Maaherrojen ja kuninkaidenkin eteen teitä tullaan viemään minun takiani, todistukseksi heille ja kansoille. Mutta kun teidät luovutetaan viranomaisten käsiin, älkää olko huolissanne siitä, miten tai mitä puhuisitte, sillä teille annetaan tuona hetkenä sanat, jotka teidän tulee puhua. Te ette puhu itse, teissä puhuu Isänne Henki. Veli antaa veljensä surmattavaksi, isä lapsensa, ja lapset nousevat vanhempiaan vastaan ja tuottavat heille kuoleman. Kaikki tulevat vihaamaan teitä minun nimeni tähden, mutta se, joka kestää loppuun asti, pelastuu.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

27.12.2018 to pyhä apostoli ja evankelista Johannes, juhla

Ensimmäinen lukukappale (1. Joh. 1:1-4)

Minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme.

Luemme apostoli Johanneksen ensimmäisestä kirjeestä.

Rakkaani, mikä on alusta alkaen ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselleet ja käsin koskettaneet, siitä me puhumme: elämän Sanasta. Elämä ilmestyi, me olemme nähneet sen, ja siitä me todistamme. Me ilmoitamme teille iankaikkisen elämän, joka oli Isän luona ja ilmestyi meille. Minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, jotta teilläkin olisi yhteys meihin. Meillä on yhteys Isään ja hänen Poikaansa Jeesukseen Kristukseen. Tämän me kirjoitamme, jotta ilomme tulisi täydelliseksi.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 97:1-2, 5-6, 11-12. ‒ 12a)

Kertosäe:     Iloitkaa Herrasta, te vanhurskaat!

Herra on kuningas! Riemuitkoon maa,
iloitkoot meren saaret ja rannat!
Pilvi ja pimeys ympäröi häntä,
hänen istuintaan kannattavat vanhurskaus ja oikeus. Kertosäe

Vuoret sulavat kuin vaha Herran edessä,
maailman hallitsijan edessä.
Taivaat julistavat hänen vanhurskauttaan,
kaikki kansat näkevät hänen kunniansa. Kertosäe

Päivä koittaa vanhurskaille,
ilo niille, joiden sydän on puhdas.
Iloitkaa Herrasta, te vanhurskaat,
ylistäkää hänen pyhää nimeään! Kertosäe

Halleluja

Halleluja. Halleluja.
Sinua, Jumala, me ylistämme. Sinut me tunnustamme Herraksi.
Sinua ylistää kunniakas apostolien kuoro.
Halleluja.

Evankeliumi (Joh. 20:2-8)

Se toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja ehti haudalle ensimmäisenä.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Viikon ensimmäisenä päivänä Magdalan Maria lähti juoksujalkaa kertomaan Simon Pietarille ja sille opetuslapselle, joka oli Jeesukselle rakkain, ja sanoi heidät tavattuaan: ”Ovat vieneet Herran pois haudasta, emmekä me tiedä, minne hänet on pantu.” Pietari ja se toinen opetuslapsi lähtivät heti juoksemaan haudalle. Miehet menivät yhtä matkaa, mutta se toinen opetuslapsi juoksi Pietaria nopeammin ja ehti haudalle ensimmäisenä. Hän kurkisti sisään ja näki käärinliinojen olevan siellä, mutta hän ei mennyt sisälle. Simon Pietari tuli hänen perässään, meni hautaan ja katseli siellä olevia käärinliinoja. Hän huomasi, että Jeesuksen kasvoja peittänyt hikiliina ei ollut käärinliinojen vieressä vaan erillään, omana käärönään. Nyt tuli sisään myös se toinen opetuslapsi, joka oli ensimmäisenä saapunut haudalle, ja hän näki ja uskoi.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

28.12.2018 pe Betlehemin viattomat lapset, marttyyrit, juhla

Ensimmäinen lukukappale (1. Joh. 1:5-2:2)

Jeesuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä.

Luemme apostoli Johanneksen ensimmäisestä kirjeestä.

Rakkaani, tämä on se sanoma, jonka olemme Jeesukselta Kristukselta kuulleet ja jonka julistamme teille: Jumala on valo, hänessä ei ole pimeyden häivää. Jos sanomme elävämme hänen yhteydessään mutta vaellamme pimeässä, me valehtelemme emmekä seuraa totuutta. Mutta jos me vaellamme valossa, niin kuin hän itse on valossa, meillä on yhteys toisiimme ja Jeesuksen, hänen Poikansa, veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Jos väitämme, ettemme ole syntisiä, me petämme itseämme eikä totuus ole meissä. Jos me tunnustamme syntimme, niin Jumala, joka on uskollinen ja vanhurskas, antaa meille synnit anteeksi ja puhdistaa meidät kaikesta vääryydestä. Jos väitämme, ettemme ole syntiä tehneet, teemme hänestä valehtelijan eikä hänen sanansa ole meissä.

Rakkaat lapset! Kirjoitan tämän teille, jotta ette tekisi syntiä. Jos joku kuitenkin syntiä tekee, meillä on Isän luona puolustaja, joka on vanhurskas: Jeesus Kristus. Hän on meidän syntiemme sovittaja, eikä vain meidän vaan koko maailman.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 124:2-3, 4-5, 7b-8. ‒ 7a)

Kertosäe:               Me pääsimme pakoon kuin lintu pyytäjän paulasta.

Ellei Herra olisi ollut puolellamme,
kun viholliset hyökkäsivät kimppuumme,
meidät olisi nielty elävältä,
kun heidän vihansa myrsky nousi. Kertosäe

Vedet olisivat meidät vieneet,
tulvan aallot peittäneet,
vyöryvät vedet hukuttaneet. Kertosäe

Paula katkesi, ja me pääsimme irti.
Meidän apumme on Herran nimessä,
hänen, joka on luonut taivaan ja maan. Kertosäe

Halleluja

Halleluja. Halleluja.
Sinua, Jumala, me ylistämme. Sinut me tunnustamme Herraksi.
Sinulle veisaavat valkopukuiset marttyyrit.
Halleluja.

Evankeliumi (Matt. 2:13-18)

Herodes antoi käskyn, että Betlehemissä oli surmattava kaikki pojat.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Tietäjien lähdettyä Herran enkeli ilmestyi unessa Joosefille ja sanoi: ”Nouse, ota lapsi ja hänen äitinsä mukaasi ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata. Herodes aikoo etsiä lapsen käsiinsä ja surmata hänet.” Joosef heräsi unestaan, otti heti yöllä mukaansa lapsen ja hänen äitinsä ja lähti kulkemaan kohti Egyptiä. Siellä hän pysytteli Herodeksen kuolemaan asti. Näin kävi toteen, mitä Herra oli profeetan suulla ilmoittanut: ”Egyptistä minä kutsuin poikani.” Kun Herodes huomasi, että tietäjät olivat pitäneet häntä pilkkanaan, hän raivostui. Hän antoi käskyn, että Betlehemissä ja sen lähistöllä oli surmattava kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat, sen ajan perusteella, jonka hän oli tietäjiltä saanut selville. Näin kävi toteen tämä profeetta Jeremian lausuma ennustus: ”Ramasta kuuluu huuto, itku ja kova valitus. Raakel itkee lapsiaan eikä lohdutuksesta huoli, sillä heitä ei enää ole.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

29.12.2018 la jouluoktaavin messu

Ensimmäinen lukukappale (1. Joh. 2:3-11)

Joka rakastaa veljeään, pysyy valossa.

Luemme apostoli Johanneksen ensimmäisestä kirjeestä.

Rakkaani, siitä me tiedämme tuntevamme Jeesuksen, että pidämme hänen käskynsä. Joka sanoo tuntevansa hänet mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä. Mutta joka noudattaa hänen sanaansa, hänessä Jumalan rakkaus on todella saavuttanut päämääränsä. Tästä me tiedämme olevamme hänessä. Sen, joka sanoo pysyvänsä hänessä, tulee myös vaeltaa samalla tavoin kuin hän vaelsi.

Rakkaat ystävät! Käsky, jonka teille kirjoitan, ei ole uusi. Se on se vanha käsky, joka teillä on ollut alusta alkaen, se sana, jonka te olette kuulleet. Ja kuitenkin käsky, jonka teille kirjoitan, on uusi: se on totta hänessä ja teissä, sillä pimeys hälvenee ja tosi valo loistaa jo. Joka väittää olevansa valossa mutta vihaa veljeään, on yhä pimeydessä. Joka rakastaa veljeään, pysyy valossa, eikä hänessä ole mitään, mikä veisi lankeemukseen. Mutta se, joka vihaa veljeään, on pimeydessä. Hän vaeltaa pimeässä eikä tiedä, minne on menossa, sillä pimeys on sokaissut hänen silmänsä.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi (Ps. 96:1-2a, 2b-3, 5b-6. – 11a)

Kertosäe:       Iloitkoon taivas, riemuitkoon maa!

Laulakaa Herralle uusi laulu! Laula Herralle, maa,
laulakaa Herralle, maan asukkaat!
Laulakaa Herralle, ylistäkää hänen nimeään! Kertosäe

Kertokaa päivästä päivään ilosanomaa hänen avustaan.
Julistakaa hänen kunniaansa,
ilmoittakaa hänen ihmetekojaan kaikille kansoille. Kertosäe

Herra on taivaitten luoja.
Hänen on loisto ja hänen on kunnia,
hänen pyhäkössään on voima ja kirkkaus. Kertosäe

Halleluja (Luuk. 2:32)

Halleluja. Halleluja.
Tämä on valo, joka koittaa pakanakansoille,
kirkkaus, joka loistaa kansallesi Israelille.
Halleluja.

Evankeliumi (Luuk. 2:22-35)

Valo, joka koittaa pakanakansoille.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, Jeesuksen vanhemmat menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: ”Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.” Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, ”kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa”.

Jerusalemissa eli vanhurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi: ”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.”

Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin. Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: ”Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Iltamessu ja I vesper seuraavasta juhlasta.