PÄÄSIÄISEN 3. VIIKON LAUANTAI

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE

(Ap.t. 9:31-42)

Kirkko rakentui ja kasvoi Pyhän Hengen vahvistamana.

Luemme Apostolien teoista.

Niinä päivinä kaikkialla Juudeassa, Galileassa ja Samariassa kirkolla oli rauha. Se eli ja rakentui Herran pelossa, ja Pyhä Henki vahvisti sitä, niin että se yhäti kasvoi.

Pietari kiersi paikkakunnalta toiselle ja tuli myös Lyddassa asuvien pyhien luo. Hän tapasi kaupungissa Aineas-nimisen miehen, joka oli halvaantunut ja oli ollut vuoteenomana kahdeksan vuotta. Pietari sanoi hänelle: ”Jeesus Kristus parantaa sinut, Aineas! Nouse ja kokoa vuoteesi.” Mies nousi heti. Kaikki, jotka asuivat Lyddassa ja Saaronin tasangolla, näkivät hänet, ja he kääntyivät ja uskoivat Herraan.

Joppessa oli opetuslasten joukossa Tabita-niminen nainen; nimi on kreikaksi Dorkas. Hän teki paljon hyvää ja avusti köyhiä runsain määrin. Mutta noihin aikoihin hän sairastui ja kuoli, ja hänet pestiin ja kannettiin kattohuoneeseen. Lydda on lähellä Joppea, ja kun opetuslapset kuulivat Pietarin olevan siellä, he lähettivät kaksi miestä viemään hänelle sanan: ”Tule kiireesti meidän luoksemme.”

Pietari lähti heti miesten mukaan. Kun hän tuli paikalle, hänet vietiin kattohuoneeseen, ja leskivaimot kerääntyivät hänen ympärilleen ja näyttivät itkien hänelle paitoja ja muita vaatteita, jotka Dorkas oli tehnyt ollessaan vielä heidän kanssaan. Pietari käski kaikkien poistua. Hän polvistui ja rukoili. Sitten hän kääntyi vainajan puoleen ja sanoi: ”Tabita, nouse!” Nainen avasi silmänsä, ja nähdessään Pietarin hän nousi istumaan. Pietari ojensi hänelle kätensä ja auttoi hänet jalkeille. Sitten Pietari kutsui huoneeseen lesket ja kaikki pyhät, ja he saivat nähdä, että Tabita oli elossa.

Tapahtumasta levisi tieto ympäri Joppea, ja monet uskoivat nyt Herraan.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi

(Ps. 116:12-13, 14-15, 16-17. – 12)

Kertosäe:

Kuinka voisin maksaa Herralle

sen, minkä hän on hyväkseni tehnyt?

tai: Halleluja.

Kuinka voisin maksaa Herralle

sen, minkä hän on hyväkseni tehnyt?

Minä kohotan pelastuksen maljan

ja huudan avukseni Herran nimeä. Kertosäe

 

Minä täytän lupaukseni Herralle 

koko hänen kansansa nähden.

Kallis on Herran silmissä 

hänen pyhiensä kuolema. Kertosäe

 

Herra, kuule minua, palvelijaasi!

Olen palvelijasi, sinun palvelijattaresi poika.

Sinä olet katkaissut kahleeni.

Sinulle minä uhraan kiitosuhrin 

ja huudan avukseni Herran nimeä. Kertosäe

Halleluja

(vrt. Joh. 6:63c, 68c)

Halleluja. Halleluja. 

Sinun sanasi, Herra, ovat henki ja elämä.

Sinulla on ikuisen elämän sanat. 

Halleluja.

EVANKELIUMI

(Joh. 6:60-69)

Kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Siihen aikaan monet Jeesuksen opetuslapsista sanoivat: ”Sietämätöntä puhetta. Kuka voi kuunnella tuollaista?” Jeesus tiesi, että hänen sanansa olivat herättäneet opetuslapsissa ärtymystä, ja hän sanoi heille: ”Loukkaako tämä teitä? Miten käykään, jos te näette Ihmisen Pojan nousevan sinne, missä hän ennen oli! Henki yksin tekee eläväksi, lihasta ei ole mitään hyötyä. Ne sanat, jotka olen teille puhunut, ovat henki ja elämä. Teidän joukossanne on kuitenkin muutamia, jotka eivät usko.” Jeesus tiesi näet alusta alkaen, ketkä eivät uskoneet ja kuka hänet kavaltaisi. Hän jatkoi: ”Juuri siksi sanoinkin teille, ettei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä sitä hänelle suo.” 

Monet Jeesuksen opetuslapset vetäytyivät tämän jälkeen joukosta eivätkä enää kulkeneet hänen mukanaan. Jeesus kysyi niiltä kahdeltatoista: ”Aiotteko tekin lähteä?” Simon Pietari vastasi hänelle: ”Herra, kenen luo me menisimme? Sinulla on ikuisen elämän sanat. Me uskomme ja tiedämme, että sinä olet Jumalan Pyhä.” 

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.