PÄÄSIÄISOKTAAVIN MAANANTAI

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE

(Ap.t. 2:14, 22-33)

Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt kuolleista; me kaikki olemme sen todistajia. 

Luemme Apostolien teoista.

Helluntaipäivänä Pietari astui esiin, ja muut yksitoista hänen kanssaan. Hän alkoi puhua kuuluvalla äänellä: ”Israelilaiset, kuulkaa mitä teille sanon! Jeesus Nasaretilainen oli Jumalan teitä varten valitsema mies. Sen Jumala osoitti niillä voimateoilla, merkeillä ja ihmeillä, joita Jeesus hänen lähettämänään teki teidän keskuudessanne, niin kuin tiedätte. Tämän Jeesuksen te surmasitte. Te panitte lakia tuntemattomat pakanat naulitsemaan hänet ristiin, kun hänet oli annettu teidän käsiinne niin kuin Jumala oli suunnitellut ja ennalta nähnyt. Mutta Jumala herätti hänet, päästi hänet kuoleman kidasta. Eihän edes ollut mahdollista, että kuolema olisi voinut pitää häntä vallassaan, sillä Daavid sanoo hänestä: ’Minä näen alati edessäni Herran, hän pysyy oikealla puolellani, etten horjahtaisi. Siksi minun sydämeni iloitsee ja kieleni riemuitsee, vieläpä ruumiini on lepäävä toivossa, sillä sinä et hylkää sieluani tuonelaan etkä salli pyhän palvelijasi ruumiin maatua. Sinä osoitat minulle elämän tien. Minä saan nähdä sinun kasvosi, sinä täytät minut ilolla.’

Veljeni, kantaisästämme Daavidista voi varmasti sanoa, että hän kuoli ja hänet haudattiin. Onhan hänen hautansa tänäkin päivänä meidän nähtävissämme. Mutta Daavid oli profeetta, ja Jumala oli valalla vannoen luvannut asettaa Daavidin valtaistuimelle hänen oman jälkeläisensä. Daavid tiesi tämän ja näki ennalta Kristuksen ylösnousemuksen. Sitä hän tarkoitti sanoessaan, ettei Herra hylkää häntä tuonelaan eikä hänen ruumiinsa maadu. Tämän Jeesuksen on Jumala herättänyt kuolleista; me kaikki olemme sen todistajia. Jumala on korottanut hänet oikealle puolelleen, ja hän on ottanut vastaan Isän lupaaman Pyhän Hengen lahjan ja vuodattanut sen, niin kuin te voitte nähdä ja kuulla.” 

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi

(Ps. 16:1-2a+5, 7-8, 9-10, 11. – 1)

Kertosäe:

Jumala, pidä minusta huoli,

sinuun minä turvaan.

tai: Halleluja.

Jumala, pidä minusta huoli, sinuun minä turvaan.

Minä sanon Herralle: ”Sinä olet minun valtiaani.”

Herra, sinä olet minun perintöosani ja maljani,

sinun kädessäsi on minun arpani. Kertosäe

 

Minä kiitän Herraa, hän neuvoo minua,

yölläkin kuulen sisimmässäni hänen äänensä.

Minä pidän aina edessäni Herran. 

Kun hän on oikealla puolellani, minä en horju. Kertosäe

 

Minun sydämeni iloitsee, sieluni riemuitsee,

minun ruumiini lepää turvassa.

Sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan,

et anna pyhäsi nähdä kuolemaa. Kertosäe

 

Sinä osoitat minulle elämän tien, 

sinun kasvojesi edessä on ehtymätön ilo, 

sinun oikealla puolellasi ikuinen onni. Kertosäe

Pääsiäissekvenssi

(Victimae Paschali Laudes), vapaaehtoinen

Kristityt kantakoot kiitosta pääsiäisuhrille.

Karitsa lunasti lampaat, viaton Kristus sovitti syntiset 

Isänsä kanssa.

Kuolema ja elämä kävivät ihmeellisen kaksintaistelun.

Elämän Herra kuoli ja hallitsee elävänä. 

Sano meille, Maria, mitä näit tiellä?

Näin elävän Kristuksen haudan ja ylösnousseen kunnian.

Todistajina näin enkelit, hikiliinan ja vaatteet.

Kristus, toivoni, on noussut ylös, 

ja hän käy teidän edellänne Galileaan.

Tiedämme Kristuksen totisesti nousseen kuolleista.

Sinä voittaja ja kuningas, armahda meitä. Aamen.

Halleluja (Ps. 118:24)

Halleluja. Halleluja. 

Tämän päivän on Herra tehnyt,

iloitkaamme ja riemuitkaamme siitä.

Halleluja.

EVANKELIUMI

(Matt. 28:8-15)

Menkää sanomaan veljilleni, että heidän pitää lähteä Galileaan. Siellä he näkevät minut.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan naiset lähtivät haudalta, yhtaikaa peloissaan ja riemuissaan, ja riensivät viemään sanaa Jeesuksen opetuslapsille. Mutta yhtäkkiä Jeesus tuli heitä vastaan ja tervehti heitä. He menivät hänen luokseen, syleilivät hänen jalkojaan ja kumarsivat häntä. Silloin Jeesus sanoi heille: ”Älkää pelätkö! Menkää sanomaan veljilleni, että heidän pitää lähteä Galileaan. Siellä he näkevät minut.”

Naisten ollessa matkalla muutamat vartiomiehistä menivät kaupunkiin ja kertoivat ylipapeille kaiken, mitä oli tapahtunut. Silloin nämä kokoontuivat neuvottelemaan yhdessä vanhimpien kanssa ja päättivät antaa sotilaille suuren summan rahaa. He sanoivat sotilaille: ”Sanokaa, että hänen opetuslapsensa tulivat yöllä, kun te nukuitte, ja varastivat hänet. Ja jos tämä tulee maaherran korviin, me kyllä lepytämme hänet ja järjestämme niin, ettei teille koidu ikävyyksiä.” Sotilaat ottivat rahat ja tekivät niin kuin heille oli sanottu. Heidän kertomustaan on juutalaisten keskuudessa levitetty tähän päivään asti.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.