Pääsiäinen lähestyy – myös liturgiassa

Kirkko viettää palmusunnuntaista alkaen pyhää viikkoa, joka huipentuu torstai-iltana alkavaan kirkkovuoden tärkeimpään aikaan, pääsiäisen kolmeen pyhään päivään (triduum sacrum). Tämä aika alkaa kiirastorstain iltamessusta, saavuttaa keskipisteensä pääsiäisyönä ja päättyy pääsiäissunnuntain vesperiin. Pitkänäperjantaina on paasto- ja abstinenssipäivä. Pääsiäisaika alkaa pääsiäisyön vigiliasta.

Vanhan tavan mukaan krusifiksit ja pyhimysten patsaat on peitetty kankailla jo palmusunnuntaita edeltävästä kärsimyssunnuntaista alkaen (paaston 5. sunnuntai).

Palmusunnuntai

Palmusunnuntaina päämessun edellä siunataan palmunlehvät tai muut vastaavat oksat, mitä seuraa mahdollisuuksien mukaan niin sanottu palmukulkue kirkkoon, kun muistellaan Jeesuksen saapumista Jerusalemiin. Messussa luetaan tai lauletaan Herramme Jeesuksen Kristuksen kärsimyshistoria, A-vuotena Matteuksen mukaan: Matt. 26:14-27:66; B-vuotena Markuksen mukaan: Mark. 14:1-15:47; ja C-vuotena Luukkaan mukaan: Luuk. 22:14-23:56.

Krismamessu

Pyhällä viikolla vietetään hiippakunnan katedraalissa normaalisti torstaiaamuna, mutta siellä, missä etäisyydet ovat suuremmat, jonakin aikaisempana päivänä, niin sanottu krismamessu. Tässä messussa hiippakunnan papisto uudistaa hiippakunnan piispalle papiksivihkimisensä lupaukset. Siinä myös siunataan ja vihitään sakramenteissa käytettävät pyhät öljyt.

Helsingin hiippakunnassa krismamessu vietetään Pyhän Henrikin katedraalissa tiistai-iltana klo 18.00 alkaen.

Kiirastorstain iltamessu eukaristian asettamisen muistoksi

Seurakuntien ja kappelien ohjelman mukaisesti pyhän viikon torstai-iltana vietetään pyhä messu eukaristian asettamisen muistoksi.

Tähän messuun voidaan liittää myös kahdentoista miehen jalkojen pesemisen riitti. Se tapahtuu tällöin saarnan jälkeen.

Messun lopussa eukaristia viedään jossakin sivukappelissa olevaan tyhjään tabernaakkeliin, jonka äärellä uskovat voivat rukoilla ja palvoa Jumalaa hiljaisuudessa, joskus jopa koko yön yli. Messun jälkeen alttari riisutaan kaikista tarvikkeista.

Tenebrae pitkänäperjantaina ja pyhänä lauantaina

Monissa kirkoissa vietetään sekä pitkänperjantain että pyhän lauantain aamuna niin sanottu tenebrae-palvelus, joka koostuu lukupalveluksesta ja laudeksesta.

Pitkänperjantain juhlallinen jumalanpalvelus Herran kärsimisen muistoksi

Pitkänäperjantaina ei vietetä ollenkaan messua, vaan vietetään juhlallinen jumalanpalvelus Herran kärsimisen muistoksi. Tämä liturgia alkaa yleensä klo 15.

Tähän hyvin koskettavaan jumalanpalvelukseen kuuluu sanan jumalanpalvelus, ristin palvonta ja pyhä kommuunio, jota varten alttari valmistetaan ja aiemmin pyhitetyt hostiat tuodaan säilytyspaikasta kommuunion jakoa varten. Liturgian päätteeksi alttari riisutaan jälleen.

Pitkänäperjantaina luetaan tai lauletaan Herramme Jeesuksen Kristuksen kärsimyshistoria Johanneksen mukaan: Joh. 18:1-19:42.

Pyhä lauantai

Pyhän lauantain kirkko viettää Herran haudan äärellä mietiskellen hänen kärsimistään ja kuolemaansa. Se ei vietä pyhää uhria ja sen alttarit pysyvät paljaaksi riisuttuina aina siihen saakka, kun auringon laskettua alkaa juhlallisen pääsiäisvigilian vietto pääsiäiskynttilän sytyttämisineen.

Ohjelma

Pyhän viikon ja pääsiäisen kolmen pyhän päivän ohjelma löytyy seurakuntien verkkosivuilta sekä ohjelmasivuilta. Stella Mariksen ohjelma on luettavissa keskuksen verkkosivulta. Myös Jumalanäidin karmeliittaluostarissa Espoossa on oma aikataulunsa, ja siihen voi tutustua alla.

KATT

Karmeliittaluostarin aikataulu

Kiirastorstai 17.00
Pitkäperjantai 15.00
Pääsiäisvigilia lauantaina 20.00
Pääsiäissunnuntai 10.00
Pääsiäismaanantai 10.00