Paavi Franciscuksen viesti XXV maailman sairaiden päivänä 2017

Ihmetys siitä, mitä Jumala saa aikaan: ”Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja…” (Luuk. 1:49)

Rakkaat veljet ja sisaret,

11. helmikuuta 2017 vietetään koko kirkossa ja erityisellä tavalla Lourdesissa XXV maailman sairaiden päivää. Sen teema on ”Ihmetys siitä, mitä Jumala saa aikaan: ’Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja…’ (Luuk. 1:49)”. Sairaiden päivän perusti edeltäjäni, pyhä Johannes Paavali II vuonna 1992, ja sitä vietettiin ensimmäisen kerran juuri Lourdesissa 11. helmikuuta 1993. Tuo päivä on tilaisuus kiinnittää erityistä huomiota sairaiden ja yleensäkin kärsivien ihmisten tilanteeseen. Samalla se kutsuu niitä, jotka auliisti auttavat heitä, perheenjäseniä, terveydenhuollon työntekijöitä ja vapaaehtoisia, kiittämään Herralta saamastaan kutsumuksesta auttaa sairaita veljiä ja sisaria. Lisäksi tämä päivä uudistaa kirkon hengellistä voimaa, jotta se yhä paremmin toteuttaisi tätä lähetystehtävänsä perustavanlaatuista osaa, joka käsittää vähäisimpien, sairaiden, kärsivien, hylättyjen ja syrjittyjen palvelemisen (vrt. Johannes Paavali II, motu proprio Dolentium hominum, 11. helmikuuta 1985, 1). Varmasti rukoushetket, eukaristian vietto ja sairaiden voitelun sakramentti, jakaminen sairaiden kanssa ja Lourdesissa näinä päivinä pidettävät bioeettiset ja teologis-pastoraaliset koulutustapahtumat tarjoavat uuden tärkeän panoksen tähän palvelukseen.

Asetun hengellisesti Massabiellen luolan luo Perisynnittömän Neitsyen patsaan eteen, hänen, jossa Voimallinen on tehnyt suuria tekoja ihmiskunnan lunastukseksi. Haluan vakuuttaa olevani lähellä kaikkia teitä, veljet ja sisaret, jotka koette elämässänne kärsimystä, ja samoin perheitänne. Osoitan arvostukseni kaikkia niitä kohtaan, jotka eri rooleissa ja terveydenhuollon eri instituutioissa kautta maailman työskentelevät ammattitaitoisesti, vastuullisesti ja omistautuen auttaakseen ja hoitaakseen teitä ja huolehtiakseen jokapäiväisestä hyvinvoinnistanne. Haluan rohkaista kaikkia teitä, sairaita, kärsiviä, lääkäreitä, sairaanhoitajia, vapaaehtoisia, mietiskelemään Mariaa, joka on ”sairaiden parantuminen”, ja näkemään, että hän on tae Jumalan hellyydestä jokaista ihmisolentoa kohtaan ja esikuva Jumalan tahtoon alistumisesta. Rohkaisen teitä aina löytämään uskosta, jota Sana ja sakramentit ravitsevat, voimaa rakastaa Jumalaa ja lähimmäisiä myös sairaudessa.

Kuten pyhä Bernadette, mekin olemme Marian katseen alla. Lourdesin nöyrä tyttö kertoo, että Neitsyt, jota hän kutsui ”kauniiksi rouvaksi”, katsoi häntä niin kuin ihmistä katsotaan. Nuo yksinkertaiset sanat ilmaisevat suhteen täyteyden. Bernadette, köyhä, lukutaidoton ja sairas, tuntee, että Maria katsoo häntä ihmisenä. Kaunis rouva puhuu hänelle suurella kunnioituksella eikä alentuvasti. Tämä muistuttaa meille, että jokainen sairas on ja pysyy aina ihmisenä, ja sellaisena häntä on kohdeltava. Sairailla ja vakavastikin vammaisilla ihmisillä on loukkaamaton arvokkuus ja tehtävä elämässä. Heistä ei koskaan tule pelkkiä objekteja, vaikka he joskus vaikuttavaisivatkin pelkästään passiivisilta. Todellisuudessa niin ei koskaan ole.

Luolassa vierailunsa jälkeen Bernadette, rukouksen ansiosta, muutti heikkoutensa toisten auttamiseksi. Rakkauden ansiosta hän kykeni rikastuttamaan lähimmäisiään ja ennen kaikkea uhraamaan elämänsä ihmiskunnan pelastuksen hyväksi. Se, että kaunis rouva pyysi häntä rukoilemaan syntisten puolesta, muistuttaa meille, että sairailla ja kärsivillä ei ole vain halu parantua, vaan myös elää todella kristillistä elämää, jopa antaa elämänsä aitoina Kristuksen missionaarisina opetuslapsina. Maria antoi Bernadettelle kutsumuksen palvella sairaita ja kutsui hänet tulemaan laupeuden sisareksi. Tuota lähetystehtävää hän ilmaisi niin korkealla tavalla, että hänestä tuli esikuva kaikille terveydenhuoltotyöntekijöille. Pyytäkäämme siis Perisynnittömästi siinneeltä Marialta armoa kyetä aina suhtautumaan sairaisiin ihmisinä, jotka varmasti tarvitsevat apua, joskus yksinkertaisimmissakin asioissa, mutta joilla on oma lahjansa toisten kanssa jaettavaksi.

Marian, ”murheellisten lohduttajan”, katse valaisee kirkon kasvoja sen jokapäiväisessä työssä hädänalaisten ja kärsivien hyväksi. Tämän kirkon huolenpidon arvokkaat hedelmät kärsimyksen ja sairauden maailmassa ovat syy kiittää Herraa Jeesusta. Hän teki itsensä yhdeksi meistä kuuliaisena Isän tahdolle aina ristinkuolemaan saakka, jotta ihmiskunta lunastettaisiin. Kristuksen, Mariasta syntyneen Jumalan Pojan solidaarisuus on ilmaus Jumalan armahtavasta kaikkivaltiudesta, joka tulee ilmi elämässämme erityisesti silloin, kun se on haurasta, haavoittunutta, nöyryytettyä, syrjittyä, kärsivää. Hän vuodattaa elämäämme toivon voimaa, joka saa meidät nousemaan jälleen ylös ja tukee meitä.

Tämän ihmisyyden ja uskon rikkauden ei pidä joutua hukkaan. Pikemminkin sen on autettava meitä kohtaamaan inhimilliset heikkoutemme ja samalla terveydenhuollon ja teknologian haasteet. Maailman sairaiden päivänä voimme löytää uutta intoa vaikuttaa sellaisen kulttuurin leviämiseen, joka kunnioittaa elämää, terveyttä ja ympäristöä; uutta intoa taistella ihmisten koskemattomuuden ja arvokkuuden kunnioittamisen puolesta myös löytämällä oikean lähestymistavan bioeettisiin kysymyksiin, heikoimpien suojelemiseen ja ympäristönsuojeluun.

XXV maailman sairaiden päivän johdosta muistan rukouksissani ja rohkaisen lääkäreitä, sairaanhoitajia, vapaaehtoisia ja kaikkia niitä, jotka ovat vihkineet elämänsä Jumalalle palvellakseen sairaita ja vähäosaisia; samoin perheitä, jotka rakastaen pitävät huolta sairaista omaisistaan. Toivon, että te kaikki olette aina ilontäyteisiä merkkejä Jumalan läsnäolosta ja rakkaudesta lukemattomien Jumalan ystävien loistavaa todistusta seuraten. Heistä mainitsen erityisesti pyhän Johannes a Deon ja pyhän Camillo de’ Lelliksen, jotka ovat sairaaloiden ja terveydenhuollon työntekijöiden suojelijoita, ja pyhän Kalkutan äiti Teresan, Jumalan hellyyden lähettilään.

Kaikki veljet ja sisaret, sairaat, terveydenhuollon työntekijät ja vapaaehtoiset, kohottakaamme yhdessä rukouksemme Marialle, jotta hänen äidillinen esirukouksensa tukisi ja saattaisi uskoamme. Pyytäköön hän meille Pojaltaan Kristukselta toivoa parantumisen ja tervehtymisen tiellä, veljeyden ja vastuun tuntoa, sitoutumista kokonaisvaltaiseen inhimilliseen kehitykseen ja kiitollista iloa joka kerran, kun Jumala hämmästyttää meidät uskollisuudellaan ja laupeudellaan.

Oi Maria, äitimme,
joka Kristuksessa otat jokaisen meistä vastaan lapsenasi,
tue sydämemme luottavaista odotusta,
auta meitä sairauksissamme ja kärsimyksissämme
ja ohjaa meidät Kristuksen, Poikasi ja veljemme luo.
Auta meitä uskomaan itsemme Isälle, joka tekee suuria tekoja.

Vakuutan, että muistan teitä kaikkia jatkuvasti rukouksissani, ja annan teille sydämestäni apostolisen siunaukseni.

8. joulukuuta 2016, Perisynnittömän sikiämisen juhlapyhänä

Franciscus