Piispa Pohjanmaalla
Jo pitkään katolilaiset Pohjanmaalla ovat odottaneet hiippakuntamme paimenen, piispa Teemu Sipon SCJ vierailua. Piispa itse halusi tavata kaukana asuvia uskovia. Suureksi iloksemme hänen almanakastaan löytyi aikaa 29. ja 30. lokakuuta ja tämä odotus päättyi, kun piispa Teemu saapui Vaasaan. Odotin häntä lentokentällä lauantaina iltapäivällä. Vaasasta lähdimme autolla Kristiinankaupunkiin, jossa klo 18.00 piispamme vietti messun luterilaisessa kirkossa paikallisille katolilaisille. Mukana messussa oli myös muutama ei-katolilainen. Messun kieli oli ruotsi. Välittömästi messun jälkeen menimme kaikki illalliselle eläkkeellä olevan luterilaisen papin, Kim Hohenthalin kotiin. Vaimonsa Marja-Liisan kanssa hän rukoili myös hartaasti messussamme. He molemmat ottivat piispamme ja muut messuvieraat sydämellisesti vastaan. Runsaiden pöydän antimien äärellä keskustelimme pitkään siitä, kuinka syvällisesti Kristuksen rakkaus yhdistää meidät kaikki jo nyt. Kristiinankaupungissa asuvat katolilaiset saivat ensimmäisen mahdollisuuden historiassa puhua oman piispansa kanssa. Myöhemmin illalla vein piispa Teemun yöksi Vaasaan.
Aamiaisen jälkeen sunnuntaina noin klo 8.45 lähdimme Pietarsaareen. Messun oli määrä alkaa klo 10.30, mutta jo kymmenen maissa Pyhän Mikaelin kappelissamme piispaa odotti pieni joukko paikallisia seurakuntalaisia. Kappeli oli perusteellisesti siivottu ja kauniisti koristeltu. Piispamme vietti messun ruotsin kielellä. Lämpimin sanoin hän tervehti Pietarsaaren katolista yhteisöä. Saarnassaan hän korosti, että rukouksen, pyhän liturgian ja evankeliumille uskollisen elämän kautta he kaikki ovat tiiviissä yhteydessä maailmanlaajuiseen kirkkoon, vaikka ovatkin pieni yhteisö ja asuvat kaukana seurakunnan keskuksesta. Pietarsaaren Pyhän Mikaelin messujen kävijöiden suuri enemmistö on vietnamilaisia. Niinpä messun jälkeen menimme erään vietnamilaisen seurakuntalaisen omistamaan ravintolaan, joka yleensä sunnuntaisin on suljettu, mutta tuona päivänä se oli avoin arvokkaalle vieraallemme ja kaikille muille messuun osallistujille. Meitä odotti erittäin runsas ja maukas ruoka. Monet seurakuntalaiset keskustelivat piispamme kanssa kiittäen häntä vierailusta. Tietysti tästä iloisesta tilaisuudesta otettiin paljon valokuvia ja nauhoitettiin lyhyitä videopätkiä.
Samana päivänä meitä odotti vielä toinen messu Vaasassa. Noin 40 minuuttia ennen messua saavuimme Vaasan ortodoksisen kirkon eteen. Kirkon vahtimestari oli vastassa ja auttoi meitä kantamaan autosta kaiken, mitä tarvitsimme messua varten. Kirkkoon kokoontui noin 60 seurakuntalaista. Tällä kerta piispamme vietti messua suomeksi. Messun jälkeen ei ollut kirkkokahvia, mutta piispa ehti tervehtiä kaikkia seurakuntalaisia. Vaasan katolilaisilla oli mahdollisuus puhua paimenensa kanssa ja jakaa hänen kanssaan jotakin omasta elämästään ja toivomuksistaan. Vaikka tuona päivänä messussa oli vähemmän kuin kolmasosa Vaasan katolilaisista, jokainen voi paljain silmin todeta, että meitä katolilaisia on Vaasassa paljon ja että sen perusteella voi jo miettiä oman kappelin hankkimista. Ei ole mikään ihme, että monet seurakuntalaiset esittivät juuri tämän toiveen piispalle. Välittömästi messun jälkeen vein piispan Vaasan lentokentälle ja jatkoin matkaa Tampereelle. Sydämessäni toivon, että piispa Teemu Sipon matka osoittautuu uuden, tehokkaamman katolisen elämän ja pastoraalisen työn aluksi Pohjanmaalla ja että siellä asuvien katolilaisten toiveet toteutuisivat pian.
isä Zenon Strykowski SCJ
