Pikku-Alfie kuoli hoitamattajättämispäätöksen jälkeen
Tiedotusvälineet seurasivat kuukausien ajan pienen Alfie Evansin hoidon jatkamisesta käytyä kamppailua Ison-Britannian Liverpoolissa. Paikallinen lastensairaala oli vastoin vanhempien tahtoa päättänyt lopettaa elämää ylläpitävän hoidon antamisen toukokuussa 2016 syntyneelle, degeneratiivista aivosairautta sairastavalle pojalle. Alfie oli (joidenkin tutkimusten mukaan) sairauden edetessä menettänyt suuren osan aivojen valkeasta aineesta, jonka vähentyessä aivojen toiminta hidastuu ja lopulta lakkaa.
Britannian oikeuslaitos päätti helmikuussa sairaalan pyynnöstä, että Alfie voidaan irrottaa hengityskoneesta. Pojan vanhemmat hakivat muutosta päätökseen useista oikeusasteista, mutta turhaan. Vanhemmat olivat yhteydessä jopa paavi Franciscukseen, jonka Alfien isä Tom Evans myös tapasi. Paavin tuki ja myötätunto kävivät ilmi monista paavin puheista ja viesteistä. Esimerkiksi 23.4.2018 pyhä isä julkaisi seuraavan Twitter-päivityksen: ”Liikuttuneena pienelle Alfie Evansille osoitetuista rukouksista ja solidaarisuuden osoituksista uudistan toivomukseni, että hänen vanhempiensa kärsimys huomioitaisiin ja että heidän toiveeseensa etsiä uusia hoitomuotoja voitaisiin suostua.” Pietarinkirkon aukiolla (kuten myös muualla monissa maissa) järjestettiin rukousvigilioita.
Rooman Bambino Gesù -sairaala lupasi hoitaa Alfieta, Italia myönsi hänelle nopeutetusti Italian kansalaisuuden (Italian suurlähetystön edustaja oli myös läsnä oikeusistunnoissa) ja ambulanssihelikopteri oli valmiudessa pojan siirtämistä varten, mutta tuomari ei lopultakaan antanut siirtoon lupaa.
Alfie kytkettiin irti hengityskoneesta vähän kello yhdeksän jälkeen illalla 23.4. Vastoin lääkäreiden odotuksia Alfie jatkoi hengittämistä itse. Hän oli kuutisen tuntia ilman lisähappea ja nesteytystä, joita lopulta ainakin välillä sai; lopulta lääkäreiden oli suostuttava antamaan myös ravintoa. Alfie pysyi elossa aina 28. päivän aamuyöhön saakka. Alfien kuolemasta pojan isä lähetti vain lyhyen tiedotteen: ”Gladiaattorini laski kilpensa ja sai siipensä… sydämeni on täysin särkynyt.”
Katolisen käsityksen mukaan ihmiselämä on pyhää ja kaiken suojelun arvoista hedelmöittymisestä aina luonnolliseen kuolemaan saakka. Vaikeankin sairauden loppuvaiheessa on ehdottomasti pidettävä huolta siitä, ettei ihmisen normaalien elintoimintojen ylläpitämistä (hengitys ja ravinto) katkaista, vaikka katsottaisiinkin, että muun tehohoidon antaminen olisi hyödytöntä. (Vrt. Uskonopin kongregaatio: ”Keinotekoisesta ruoan ja juoman antamisesta”.)
KATT
