Uskonopin kongregaation muistio seksuaalisuuden banalisoitumisesta
Uskonopin kongregaation muistio
seksuaalisuuden banalisoitumisesta
– joihinkin ”Maailman valkeus” -kirjan kohtiin liittyen 21.12.2010
Paavi Benedictus XVI:n ”Maailman valkeus” -haastattelukirjan (engl. Light of the World) julkaisemista on seurannut joukko virheellisiä tulkintoja. Ne ovat aiheuttaneet sekaannusta suhteessa siihen, mikä on katolisen kirkon suhtautuminen joihinkin seksuaalimoraalin kysymyksiin. Paavin ajattelua on toistuvasti manipuloitu sellaisia tavoitteita ja pyrkimyksiä varten, jotka ovat täysin vieraita hänen sanojensa merkitykselle. Tämä merkitys on ilmeinen jokaiselle, joka lukee kirjasta kaikki ihmisen seksuaalisuutta käsittelevät kappaleet. Pyhän isän tarkoitus on selvä: löytää uudelleen ihmisen seksuaalisuuden jumalallisen lahjan kauneus ja siten välttää seksuaalisuuden halventamista, mikä nykyään on yleistä.
Jotkut tulkinnat ovat pitäneet paavin sanoja ristiriitaisina kirkon perinteisen moraaliopetuksen kannalta. Jotkut ovat iloinneet tästä oletuksesta pitäen sitä positiivisena muutoksena, kun taas toiset ovat olleet siitä huolissaan – aivan kuin paavin lausuntoa voitaisiin pitää irrottautumisena ehkäisyä koskevasta opista ja kirkon lähestymistavasta aidsin vastaiseseen taisteluun. Todellisuudessa paavin sanat – jotka nimenomaisesti koskevat vakavasti vääristynyttä inhimillisen käyttäytymisen muotoa eli prostituutiota (vrt. Light of the World, s. 117-119) – eivät merkitse muutosta katolisessa moraaliopetuksessa eivätkä kirkon pastoraalisissa käytännöissä.
Niin kuin tulee selväksi, kun kyseiset sivut luetaan huolellisesti, pyhä isä ei puhunut avioliiton moraalista eikä ehkäisyyn liittyvästä moraalinormista. Tämä normi on osa kirkon traditiota, ja paavi Paavali VI teki siitä ytimekkään yhteenvedon kiertokirjeensä Humanae vitae 14. luvussa, jossa hän kirjoitti, että ”[h]ylättävä on myös jokainen toimenpide, joka joko ennen aviollista yhtymistä, sen aikana tai sen johtaessa luonnollisiin seurauksiinsa pyrkii estämään elämän syntymisen, joko siihen tavoitteena pyrkien tai sitä välikappaleena johonkin muuhun käyttäen”. Ajatus, että Benedictus XVI:n sanoista voitaisiin tehdä johtopäätös, että joissakin tilanteissa olisi laillista käyttää kondomeja epätoivotun raskauden ehkäisemiseksi, on täysin mielivaltainen. Hänen sanansa ja aikeensa eivät mitenkään oikeuta tällaista ajatusta. Paavi sen sijaan ehdottaa – ja kutsuu myös kirkon paimenia tekemään samoin entistä useammin ja tehokkaammin (vrt. Light of the World, s. 147) – inhimillisesti ja eettisesti hyväksyttäviä käyttäytymismuotoja, jotka kunnioittavat jokaisen aviollisen yhtymisen puolisoita yhdistävän ja uutta elämää tuottavan merkityksen erottamatonta yhteyttä, mahdollisesti hyödyntäen luonnollista perhesuunnittelua lisääntymisen vastuullisuutta silmällä pitäen.
Kyseisillä sivuilla pyhä isä viittaa täysin toisenlaiseen tapaukseen, prostituutioon. Se on käyttäytymismalli, jota kristillinen moraali on aina pitänyt vakavasti moraalittomana (vrt. Vatikaanin II kirkolliskokous, konstituutio Gaudium et spes, 27; Katolisen kirkon katekismus, 2355). Koko kristillisen tradition vastaus – eikä todellakaan vain sen – prostituution harjoittamiseen voidaan tiivistää pyhän Paavalin sanoin: ”Pysykää erossa haureudesta!” (1. Kor. 6:18). Prostituution harjoittamista on vastustettava, ja kirkon, kansalaisyhteiskunnan ja valtion avustusjärjestöjen velvollisuus on tehdä kaikki voitava siihen sekaantuneiden vapauttamiseksi.
Tässä mielessä on huomattava, että aidsin leviämisen luoma tilanne on tehnyt prostituutiosta entistä vakavamman ongelman monilla alueilla maailmassa. Ne, jotka tietävät saaneensa hiv-tartunnan ja voivat siten tartuttaa toisia ihmisiä, eivät tee syntiä vain kuudetta käskyä vaan myös viidettä käskyä vastaan – koska he tietoisesti asettavat vaaraan toisten ihmisten elämän toiminnallaan, jolla on heijastusvaikutuksia julkiseen terveyteen. Tässä tilanteessa pyhä isä vahvistaa selvästi, että kondomien tarjoaminen ei ole ”todellinen tai moraalinen ratkaisu” aids-ongelmaan ja myös että ”pelkkä keskittyminen kondomeihin on osoitus seksuaalisuuden banalisoitumisesta”, sillä se jättää kiinnittämättä huomiota virheelliseen inhimilliseen käyttäytymiseen, joka on viruksen leviämisen perussyy. Tässä yhteydessä ei voi kuitenkaan olla huomaamatta, että kondomia käyttävä ihminen, vähentääkseen toisen ihmisen tartuttamisen riskiä, haluaa rajoittaa sitä vahinkoa, joka liittyy hänen moraalittomaan toimintaansa. Siinä mielessä pyhä isä huomauttaa, että kondomin käyttö ”siinä tarkoituksessa, että pienennetään tartunnan riskiä, voi olla ensimmäinen askel kohti erilaista, aikaisempaa inhimillisempää tapaa elää seksuaalisuutta todeksi”. Tämä ilmaus on selvästi yhteensopiva pyhän isän aiemman lausunnon kanssa, ettei [kondomi] ”oikeastaan ole varsinainen tapa puuttua hiv-tartunnan kauheuteen”.
Jotkut kommentaattorit ovat tulkinneet Benedictus XVI:n sanoja seuraten niin sanottua pienemmän pahan teoriaa. Tämä teoria on kuitenkin altis proportionalistiselle väärinymmärrykselle (vrt. Johannes Paavali II, kiertokirje Veritatis splendor, 75-77). Tekoa, joka on objektiivisesti paha, vaikkakin pienempi paha, ei voida koskaan oikeutetusti tahtoa. Toisin kuin jotkut väittävät pyhä isä ei sanonut, että prostituutiota saisi kondomia käyttäen harjoittaa pienempänä pahana. Kirkko opettaa, että prostituutio on moraalitonta ja että sitä on vastustettava. Tosin prostituutiota harjoittavat hiv-positiiviset ihmiset, jotka pyrkivät vähentämään tartuntariskiä kondomia käyttämällä, voivat hyvinkin olla ottamassa ensimmäistä askelta toisten ihmisten elämän kunnioittamisen tiellä – vaikka prostituutio silloinkin pysyy syntinä kaikessa vakavuudessaan. Tämä ymmärrys on täysin yhteensopiva kirkon moraaliteologisen tradition kanssa.
Yhteenvetona voidaan todeta, että taistelussa aidsia vastaan katoliset uskovat ja katolisen kirkon eri järjestöt on kutsuttu olemaan lähellä tartunnan saaneita, pitämään huolta sairastuneista ja rohkaisemaan kaikkia ihmisiä elämään pidättyvyydessä ennen avioliittoa ja uskollisuudessa avioliiton solmittuaan. Tässä mielessä on tärkeää myös tuomita kaikki sellainen käyttäytyminen, joka halventaa seksuaalisuutta, sillä, niin kuin paavi sanoo, sellainen käyttäytyminen on syy siihen, miksi niin monet ihmiset eivät enää pidä seksuaalisuutta rakkautensa ilmauksena: ”Tästä syystä taistelu seksuaalisuuden banalisoitumista vastaan on samalla osa kamppailua, jonka tarkoituksena on varmistaa, että seksuaalisuus käsitettäisiin myönteisenä arvona ja että sen vaikutus koko ihmisen olemukseen olisi myönteinen” (Light of the World, s. 119).
(KATT. Ensikäännös, korjaukset mahdollisia.)
