Uskontojohtajien lausunto uskonnonvapaudesta 15.4.2011
Uskonnonvapaus on universaali periaate ja yksilöllinen ihmisoikeus. Tämä oikeus on kirjattu niin YK:n ihmisoikeuksien julistukseen kuin Suomen perustuslakiinkin. Uskonnonvapaus takaa jokaiselle oikeuden harjoittaa uskontoaan yksityisesti ja julkisesti; vapauden uskoa, rukoilla, osallistua jumalanpalveluksiin, viettää uskonnollisia pyhäpäiviä sekä julistaa. Se antaa lapsille ja vanhemmille oikeuden oman uskonnon mukaiseen kasvatukseen. Samanaikaisesti uskonnonvapaus takaa kaikille oikeuden olla uskomatta tai olla harjoittamatta uskontoa.
Valtion velvollisuus on taata uskonnon- ja katsomusvapaus kansalaisille. Uskonnonvapaudella yhdessä muiden ihmisoikeuksien kanssa on ratkaiseva merkitys sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Jos uskonto kiinnittyy poliittiseen valtaan se voi menettää uskottavuutensa. Yhteiskunnan maallistuminen ei välttämättä uhkaa uskontoa. Se voi pikemminkin luoda mahdollisuuden uskonnoille, erikseen tai yhdessä, tuoda esiin ja antaa perustan ihmisten kohtaamiselle elämän avainkysymysten kanssa.
Maissa joissa uskonnonvapautta on rajoitettu loukataan myös muita ihmisoikeuksia ja yhteiskunnallinen kehitys on uhattuna. Siksi on tärkeää, että Suomen kehitysyhteistyössä huomioidaan muiden ihmisoikeuksien rinnalla myös vastaanottomaiden uskonnonvapaustilanne.
Uskonnoilla on myös vastuu uskonnonvapaudesta koska uskonnonvapauskäsite pitää sisällään oikeuden vaihtaa uskontoa. Kukaan ei saa joutua painostuksen kohteeksi ennen tai jälkeen tällaisen valinnan tekemistä.
Uskonto tarjoaa yksilölle yhteisöllisyyttä, kuuluvuutta, lohdutusta, viitekehyksen ja mahdollisuuden työstää elämän suuria kysymyksiä. Modernissa kulttuurissa uskonnon sisällön ja merkityksen ymmärtäminen ei kuitenkaan ole itsestään selvä. Tämän vuoksi on tärkeää, että yhteiskunnallisilla päättäjillä on riittävä ymmärrys kaikkien uskonnollisen vakaumuksen painoarvosta, jotta maan lainsäädäntö ja käytäntö takaavat myös tulevaisuudessa, että uskonnonvapauden periaate yhteiskuntarauhan kulmakivenä huomioidaan.
Suomella on hyvät edellytykset olla edelläkävijämaa yhteiskuntaan juurtuneiden uskontojen ja kulttuurien välisessä kohtaamisessa. Tasavallan presidentin vuonna 2001 alkuun saattamat vuotuiset kolmen monoteistisen uskonnon johtajien tapaamiset sekä Uskontojen yhteistyö Suomessa – USKOT –foorumin perustaminen vuonna 2011 ovat askelia oikeaan suuntaan. Nämä keskustelufoorumit ovat omiaan murtamaan ennakkoluuloja ja tarjoamaan mahdollisuuden yhteiskunnassamme läsnäolevia uskontoja ja kulttuureja koskevan tiedon lisäämiseen.
15.4.2011
Arkkipiispa Kari Mäkinen
Suomen evankelis-luterilainen kirkko
Arkkipiispa Leo
Suomen ortodoksinen kirkko
Piispa Teemu Sippo
Katolinen kirkko Suomessa
Puheenjohtaja Gideon Bolotowsky
Juutalaisten seurakuntien keskusneuvosto
Puheenjohtaja Okan Daher
Suomen Islam-seurakunta (tataariyhteisö)
Puheenjohtaja Abdi-Hakim Yasin Ararse
Suomen Islamilainen Neuvosto
Pääsihteeri Heikki Huttunen
Suomen Ekumeeninen Neuvosto
