Katolinen kirkko toimi Suomessa jo keskiajalla. Uuden ajan kynnyksellä reformaatio keskeytti katolisen elämän Pohjolassa, mutta uskonnonvapaus lisääntyi merkittävästi, kun Suomi liitettiin autonomisena suuriruhtinaskuntana Venäjään.
Itsenäistymisen jälkeen Suomesta tuli oma apostolinen vikaarikuntansa 8.6.1920 ja sen ensimmäiseksi asiainhoitajaksi nimitettiin isä Johannes Michael Buckx SCJ, josta tuli myöhemmin Suomen apostolisen vikaarikunnan ensimmäinen ja siten ensimmäinen katolinen piispa Suomessa reformaation jälkeen. Vikaarikunnasta tuli varsinainen hiippakunta 25.2.1955, jolloin senhetkisestä apostolisesta vikaarista, monsignore Gulielmus Cobbenista SCJ, tuli ensimmäinen Helsingin piispa.
Täällä on lisää tietoa katolisista piispoista Suomessa.
Helsingin nykyinen piispa on monsignore Raimo Goyarrola.
Koko Suomi muodostuu yhdestä piispan johtamasta hiippakunnasta. Hiippakunnassa on tällä hetkellä kahdeksan seurakuntaa. Yksittäisen seurakunnan alue on siis huomattavan laaja.
Seurakuntiin voi tutustua tätä kautta.
Hiippakunnan jäsenmäärä
Vuodenvaihteessa 2023–2024 Helsingin hiippakunnan jäsenrekisterissä oli 17 243 jäsentä. Käytännössä katolilaisia Suomessa arvioidaan olevan vielä joitakin tuhansia enemmän. Noin 45 % jäsenistä on syntyperäisiä suomalaisia. Heistä ruotsinkielisiä on noin 5 %.
Jäsenmäärän kehitykseen ja seurakuntien jäsenmäärään voi tutustua täällä.
Hiippakunnan hallinto
Hiippakunnan hallinto koostuu piispasta ja hänen avustajistaan sekä tietyistä toimistoista, neuvostoista ja muista rakenteista.
Hiippakunnan kanslia ja arkisto toimivat piispantalossa, joka sijaitsee Helsingin Eiran kaupunginosassa. Hiippakunnan hallinnossa piispaa avustaa yleisvikaari. Hiippakunnalla on niin ikään oma ekonomi ja notaari. Hiippakunnan jäsenrekisteriä hoidetaan seurakunnittain.
Muiden katolisten hiippakuntien tavoin myös Helsingin hiippakunnalla on oma oikeusistuin kirkon toimivaltaan kuuluvien asioiden ratkaisemiseksi, joista suurin osa on avioliittokysymyksiä.
Katolinen kirkkolaki eli kanoninen laki edellyttää, että jokaisessa hiippakunnassa toimii erityisiä neuvostoja, jotka ovat piispan nimittämiä ja joiden puheenjohtajana toimii hiippakunnan piispa. Neuvonantajakollegio muodostuu hiippakunnan piispan nimittämistä papeista ja sillä on erityinen vastuu hiippakunnasta erityisesti silloin, kun piispainistuin on täyttämättä.
Piispanneuvoston jäsenet ovat niin ikään piispan nimittämiä pappeja. Neuvoston tehtävänä on avustaa piispaa lähinnä hiippakunnan käytännön asioiden hoitamisessa. Pappienneuvosto käsittelee yhdessä piispan kanssa ensi sijassa sielunhoidollisia ja varsinkin seurakuntien elämään kuuluvia asioita.
Pastoraalineuvosto muodostuu eri seurakuntien, pappien ja sisarten edustajista, joten suuri osa sen jäsenistä on maallikkoja. Tämän neuvoa-antavan elimen tehtävänä on keskustella paikalliskirkon elämään ja toimintaan liittyvistä kysymyksistä sekä tukea ja kehittää sitä arvioin, ehdotuksin ja muilla tavoin. Hiippakunnan talousneuvosto käsittelee ja hyväksyy piispan johdolla seurakuntien ja hiippakunnan talousarviot ja tilinpäätökset.
Hiippakunnan osoitekalenteri
Hiippakunnan hallinnosta ja organisaatiosta sekä sen piirissä toimivista yhteisöistä saa tarkemman kuvan hiippakunnan osoitekalenterista, johon voi tutustua täällä.