Katolinen kirkko Suomessa
Yhdyskuntajärjestys
Tämä yhdyskuntajärjestys korvaa kokonaisuudessaan Katolinen kirkko Suomessa -nimisen rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan aikaisemman yhdyskuntajärjestyksen, joka oli vahvistettu 14. marraskuuta 1929.
1 §
Katolinen kirkko Suomessa -nimisen rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan, jota Pyhän istuimen asiakirjoissa kutsutaan myös Helsingin katoliseksi hiippakunnaksi, kotipaikka on Helsingin kaupunki.
2 §
Yhdyskunta kuuluu erottamattomasti Rooman piispan eli paavin alaisuudessa toimivaan katoliseen kirkkoon ja sen uskontunnustus on sama, jota katolinen kirkko tunnustaa kaikkialla maailmassa ja joka perustuu sekä pyhään Raamattuun että yleisten kirkolliskokousten ja kirkkoisien oppiin.
Yhdyskunta pitää jumalanpalveluksensa ja kaikki muut hengelliset toimituksensa katolisen kirkon riitusten ja rituaalien mukaisesti sekä jakaa pyhät sakramentit niin kuin katolisen kirkon hyväksymät liturgiset kirjat määräävät.
Yhdyskunta kanonista lakia (Codex Iuris Canonici ja Codex Canonum Ecclesiarum Orientalium) sekä Pyhän istuimen antamia määräyksiä noudattaen järjestää ja tukee katolisen uskon yksityiseen ja julkiseen tunnustamiseen ja harjoittamiseen kuuluvaa yksilöllistä, yhteisöllistä ja institutionaalista toimintaa sekä siihen liittyviä muita sosiaalisia, sivistyksellisiä ja yhteiskunnallisia toimintoja.
3 §
Yhdyskunnan jäseniä ovat kaikki, jotka kanonisen lain mukaisesti on kasteessa tai muulla säännönmukaisella tavalla otettu katolisen kirkon täyteen yhteyteen eivätkä ole siitä eronneet, ja joiden vakituinen tai tilapäinen asuinpaikka on kanonisen lain tarkoittamalla tavalla Suomessa.
Katolisen kirkon jäsenyyden ehdottomana edellytyksenä on, ettei henkilö ole samanaikaisesti toisen uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.
Jos yhdyskunnan jäsen liittyy tai hänet liitetään jäseneksi toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan antamatta asiasta kirjallista selitystä yhdyskunnan hallitukselle, hänet erotetaan tämän yhdyskuntajärjestyksen perusteella yhdyskunnan jäsenyydestä.
Erottamisesta päättää yhdyskunnan hallitus kanonisen lain mukaisesti.
4 §
Yhdyskunnassa käyttää päätösvaltaa sen esimies kanonisen lain ja muiden Pyhän istuimen antamien määräysten mukaisesti.
Yhdyskunnan esimiehenä toimii Helsingin piispa, jonka ainoastaan paavi voi nimittää virkaansa ja erottaa siitä.
Yhdyskunnan esimiehenä voi sede vacante -tilanteessa (piispanistuimen ollessa tyhjä) toimia kanonisen lain mukaisesti tehtävään nimitetty muu katolinen piispa tai pappi, jota kutsutaan apostoliseksi asiainhoitajaksi tai hiippakunnan asiainhoitajaksi.
Yhdyskunnan nimen kirjoittaa sen esimies.
5 §
Yhdyskunnan esimies muodostaa yksin sen hallituksen.
Yhdyskunnan esimies nimittää sille tilintarkastajan ja varatilintarkastajan, joista kummankin toimikausi on yksi vuosi.
6 §
Yhdyskunnan tilikausi on kalenterivuosi.
Yhdyskunnan esimies nimittää tilinpäätöstoimikunnan, jonka toimikausi on yksi vuosi. Siihen kuuluu kolme jäsentä, jotka nimitetään yhdyskunnan talousneuvoston jäsenten joukosta.
Toimikunnan tehtävänä on esittää kanonisen lain mukaisesti yhdyskunnan tilikauden suunnitelma ja lopullinen tilinpäätös.
Toimikunnan jäsenten enemmistöpäätös riittää tilinpäätöksen vahvistamiseksi ja vastuuvapauden myöntämiseksi.
7 §
Yhdyskunnan jäsenen velvollisuutena on tukea yhdyskuntaa ja sen seurakuntaa vapaaehtoisin lahjoituksin sekä maksaa jäsenmaksua, jonka suuruuden yhdyskunnan esimies määrittää.
8 §
Ainoastaan yhdyskunnan esimies voi muuttaa yhdyskuntajärjestystä saatuaan ensin Pyhän istuimen antaman hyväksynnän.
Yhdyskunnan esimies voi kuitenkin tehdä yhdyskunnan paikallisyhteisöjä koskevia muutoksia ilman Pyhän istuimen antamaa erillistä hyväksyntää, mutta kuitenkin kanonista lakia ja
muita Pyhän istuimen antamia määräyksiä noudattaen.
Ainoastaan paavi voi purkaa yhdyskunnan.
9 §
Yhdyskunnan purkautuessa tai lakatessa Pyhä istuin määrää sen varojen käytöstä katolisen kirkon tarkoituksen edistämiseen.
10 §
Yhdyskunnalla on paikallisyhteisöjä, joita ovat yhdyskuntajärjestyksen 12 §:ssä mainitut seurakunnat ja yhdyskuntajärjestyksen 13 §:ssä mainitut muut paikallisyhteisöt.
Yhdyskunnalla on oikeus ja velvollisuus ylläpitää rekisteriä sekä omista että seurakuntiensa jäsenistä.
11 §
Yhdyskunnan ja sen seurakuntien välisissä suhteissa noudatetaan kanonista lakia ja muita Pyhän istuimen antamia määräyksiä.
Yhdyskunnan jäsen on kanonisen lain mukaisesti joko asuinpaikkansa tai yhdyskunnan esimiehen päättämän muun perusteen mukaan samalla yhdyskunnan seurakunnan jäsen.
Seurakuntien perustamisesta tai purkamisesta päättää yhdyskunnan esimies kanonisen lain ja muiden Pyhän istuimen antamien määräysten mukaisesti.
Seurakunnan hallituksen muodostaa yksin yhdyskunnan esimies, joka käyttää siinä päätösvaltaa. Häntä edustaa kussakin seurakunnassa sen kirkkoherra tai virkaa tekevä kirkkoherra, jonka ainoastaan yhdyskunnan esimies voi nimittää virkaansa ja erottaa siitä.
Yhdyskunnan esimies nimittää kullekin seurakunnalle tilintarkastajan ja varatilintarkastajan, joiden kummankin toimikausi on yksi vuosi. Seurakunnan tilinpäätöksen vahvistaa ja vastuuvapauden myöntää edellä 6 §:ssä mainittu tilinpäätöstoimikunta.
Seurakunnan tilikausi on kalenterivuosi.
Yhdyskunnan esimies määrää varojen käytöstä seurakunnan purkautuessa tai lakatessa yhdyskunnan tai katolisen kirkon tarkoituksen edistämiseen.
12 §
Yhdyskuntaan kuuluvat parhaillaan paikallisyhteisöinä seuraavat seurakunnat:
- Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta, Helsinki
- Pyhän Marian seurakunta, Helsinki
- Pyhän Birgitan ja autuaan Hemmingin seurakunta, Turku
- Pyhän Olavin seurakunta, Jyväskylä
- Pyhän ristin seurakunta, Tampere
- Pyhän Ursulan seurakunta, Kouvola
- Nasaretin pyhän perheen seurakunta, Oulu
13 §
Yhdyskunnan muita paikallisyhteisöjä ovat sellaiset sääntökunnat, luostarit, pappisseminaarit, kirkolliset keskukset, järjestöt tai muut yhteisöt, jotka yhdyskunnan esimies on kirjallisesti hyväksynyt yhdyskunnan paikallisyhteisöiksi.
Kunkin paikallisyhteisön tarkoituksesta, toimintamuodosta ja hallinnosta määrätään sen omissa paikallissäännöissä.
Yhdyskunnan ja paikallisyhteisön välisissä suhteissa noudatetaan kanonista lakia ja muita Pyhän istuimen antamia määräyksiä sekä kanonisen lain mukaisesti yhdyskunnan ja kunkin paikallisyhteisön välillä mahdollisesti solmittuja sopimuksia.
Paikallisyhteisön sääntöjen voimaan astumisen tai niiden muuttamisen edellytyksenä on Pyhän istuimen tai yhdyskunnan esimiehen kanonisen lain mukaisesti antama kirjallinen hyväksyntä. Paikallisyhteisön säännöt eivät astu voimaan ilman mainittua kirjallista hyväksyntää.
Paikallisyhteisön säännöt hyväksynyt taho voi velvoittaa paikallisyhteisön muuttamaan voimassa olevia sääntöjään kanonisen lain edellyttämällä tavalla.
Yhdyskunnan esimies voi purkaa paikallisyhteisön kanonisen lain tai muiden Pyhän istuimen antamien määräysten mukaisesti ilmoittamalla asiasta asianomaiselle viranomaiselle.
Annettu Helsingissä, 29. heinäkuuta 2006
+ Józef Wróbel SCJ
Helsingin piispa
Yhdyskunnan esimies