PAASTON 2. SUNNUNTAI – VUOSI A
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(1. Moos. 12:1-4a)
Abrahamin, Jumalan kansan isän, kutsuminen.
Luemme Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta. Niinä päivinä Herra sanoi Abramille: ”Lähde maastasi, asuinsijoiltasi ja isäsi kodista siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan. Minä teen sinusta suuren kansan ja siunaan sinua, ja sinun nimesi on oleva suuri ja siinä on oleva siunaus. Minä siunaan niitä, jotka siunaavat sinua, ja kiroan ne, jotka sinua kiroavat, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki maailman kansat.” Niin Abram lähti Herran käskyn mukaan.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 33:4-5, 18-19, 20+22. – 22)
Kertosäe:
Herra, tulkoon armosi meidän yllemme,
niin kuin me panemme toivomme sinuun.
Herran sana on tosi ja varma.
Hän on uskollinen ja osoittaa sen teoissaan.
Hän rakastaa oikeutta ja vanhurskautta,
maa on täynnä Herran armoa. Kertosäe
Herran silmä on niiden yllä, jotka pelkäävät häntä
ja panevat toivonsa hänen laupeuteensa.
Hän pelastaa heidät kuoleman vaaroista
ja auttaa nälkävuosien yli. Kertosäe
Meidän sielumme odottaa Herraa,
hän on meidän apumme ja kilpemme.
Herra, tulkoon armosi meidän yllemme,
niin kuin me panemme toivomme sinuun. Kertosäe
TOINEN LUKUKAPPALE
(2. Tim. 1:8b-10)
Jumala kutsuu ja valaisee meitä.
Luemme apostoli Paavalin toisesta kirjeestä Timoteukselle. Rakkaani, kärsi sinäkin vaivaa evankeliumin vuoksi. Siihen saat voimaa Jumalalta. Hän on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsullaan, ei meidän tekojemme perusteella vaan oman päätöksensä ja armonsa mukaisesti, jonka hän jo ennen aikojen alkua soi meille antamalla meille Kristuksen Jeesuksen ja joka nyt on tullut julki, kun meidän Vapahtajamme, Kristus Jeesus, on ilmestynyt. Hän on kukistanut kuoleman ja tuonut valoon elämän ja katoamattomuuden evankeliumin kautta.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Säe ennen evankeliumia
Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.
Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.
Loistavasta pilvestä kuului Isän ääni:
Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä.
Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.
EVANKELIUMI
(Matt. 17:1-9)
Hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.
Siihen aikaan Jeesus otti mukaansa Pietarin sekä Jaakobin ja tämän veljen Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä: hänen kasvonsa loistivat kuin aurinko ja hänen vaatteensa tulivat valkeiksi kuin valo.
Samassa heille ilmestyivät Mooses ja Elia, jotka keskustelivat Jeesuksen kanssa. Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: ”Herra, on hyvä, että me olemme täällä. Jos tahdot, teen tänne kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.”
Pietarin vielä puhuessa loistava pilvi verhosi heidät ja pilvestä kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, johon minä olen mieltynyt. Kuulkaa häntä!” Kun opetuslapset kuulivat äänen, he heittäytyivät maahan kasvoilleen suuren pelon vallassa. Mutta Jeesus tuli heidän luokseen, kosketti heitä ja sanoi: ”Nouskaa, älkää pelätkö.” Ja kun he nostivat katseensa, he eivät nähneet ketään muuta kuin Jeesuksen yksin.
Kun he laskeutuivat vuorenrinnettä, Jeesus sanoi heille: ”Älkää kertoko tätä näkyä kenellekään ennen kuin Ihmisen Poika on herätetty kuolleista.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.