PÄÄSIÄISEN 7. VIIKON TORSTAI
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Ap.t. 22:30, 23:6-11)
Sinun on todistettava myös Roomassa.
Luemme Apostolien teoista.
Niinä päivinä komentaja halusi saada varman selon siitä, mistä juutalaiset Paavalia syyttivät. Niinpä hän päästi Paavalin kahleista, käski ylipapit ja koko Suuren neuvoston koolle ja vei Paavalin kasarmista heidän eteensä.
Osa neuvostosta oli saddukeuksia, osa fariseuksia, ja tämän tietäen Paavali sanoi kuuluvalla äänellä: ”Veljet! Minä olen fariseus, ja fariseuksia ovat isänikin olleet. Nyt olen täällä tuomittavana siksi, että panen toivoni kuolleiden ylösnousemukseen.” Tuskin hän oli tämän sanonut, kun fariseusten ja saddukeusten kesken puhkesi ankara kiista ja koko joukko jakautui kahtia. Saddukeukset näet väittävät, ettei mitään ylösnousemusta ole, ei myöskään enkeleitä eikä henkiä, kun taas fariseukset uskovat näihin kaikkiin. Meteli kävi yhä kovemmaksi, ja fariseusten joukosta muutamat lainopettajat alkoivat jo väittää: ”Me emme voi havaita tässä miehessä mitään pahaa. Jospa henki tai enkeli on puhunut hänelle.” Mellakka kiihtyi kiihtymistään, ja komentaja alkoi pelätä, että Paavali revittäisiin kappaleiksi. Hän komensi sotaväenosaston hakemaan Paavalin pois neuvoston käsistä ja viemään hänet kasarmiin.
Seuraavana yönä Herra seisoi Paavalin edessä ja sanoi: ”Pysy rohkeana. Sinä olet todistanut minusta täällä Jerusalemissa, ja samalla tavoin sinun on todistettava myös Roomassa.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 16:1-2a+5, 7-8, 9-10, 11. – 1)
Kertosäe:
Jumala, pidä minusta huoli,
sinuun minä turvaan.
tai: Halleluja.
Jumala, pidä minusta huoli, sinuun minä turvaan.
Minä sanon Herralle: ”Sinä olet minun valtiaani.”
Herra, sinä olet minun perintöosani ja maljani,
sinun kädessäsi on minun arpani. Kertosäe
Minä kiitän Herraa, hän neuvoo minua,
yölläkin kuulen sisimmässäni hänen äänensä.
Minä pidän aina edessäni Herran.
Kun hän on oikealla puolellani, minä en horju. Kertosäe
Minun sydämeni iloitsee, sieluni riemuitsee,
minun ruumiini lepää turvassa.
Sinä et hylkää minun sieluani tuonelaan,
et anna pyhäsi nähdä kuolemaa. Kertosäe
Sinä osoitat minulle elämän tien,
sinun kasvojesi edessä on ehtymätön ilo,
sinun oikealla puolellasi ikuinen onni. Kertosäe
Halleluja
(Joh. 17:21)
Halleluja. Halleluja.
Olkoot he kaikki yhtä,
niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa,
jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut, sanoo Herra.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Joh. 17:20-26)
Olkoot he täydellisesti yhtä.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.
Siihen aikaan Jeesus nosti katseensa kohti taivasta ja rukoili sanoen: ”Pyhä Isä, minä en rukoile vain heidän puolestaan, vaan myös niiden puolesta, jotka heidän sanansa kautta uskovat minuun. Minä rukoilen, että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Niin tulee heidänkin olla yhtä meissä, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut.
Sen kirkkauden, jonka sinä olet antanut minulle, olen minä antanut heille, jotta he olisivat yhtä, niin kuin me olemme yhtä. Kun minä olen heissä ja sinä olet minussa, he ovat täydellisesti yhtä, ja silloin maailma ymmärtää, että sinä olet lähettänyt minut ja että olet rakastanut heitä niin kuin olet rakastanut minua.
Isä, minä tahdon, että ne, jotka olet minulle antanut, olisivat kanssani siellä missä minä olen. Siellä he näkevät minun kirkkauteni, jonka sinä olet antanut minulle, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman luomista. Vanhurskas Isä, maailma ei ole sinua tuntenut, mutta minä tunnen, ja nämä, jotka ovat tässä, ovat tulleet tietämään, että sinä olet lähettänyt minut. Minä olen opettanut heidät tuntemaan sinun nimesi ja opetan yhä, jotta heissä pysyisi sama rakkaus, jota sinä olet minulle osoittanut, ja jotta minä näin pysyisin heissä.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.