22. VIIKON TORSTAI VUOSI II
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(1. Kor. 3:18-23)
Kaikki on teidän, mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on Jumalan.
Luemme apostoli Paavalin ensimmäisestä kirjeestä korinttilaisille.
Veljet, älköön vain kukaan pettäkö itseään. Jos joku teistä on olevinaan viisas tässä maailmassa, hänestä täytyy ensin tulla hullu, jotta hänestä tulisi viisas. Tämän maailman viisaus on näet Jumalan silmissä hulluutta. Onhan kirjoitettu: ”Hän vangitsee viisaat heidän omaan viekkauteensa.” Ja samoin: ”Herra tietää viisaiden ajatukset, hän näkee ne turhanpäiväisiksi.”
Kenenkään ei siis pidä ylpeillä ihmisistä. Kaikkihan on teidän: Paavali, Apollos ja Keefas, maailma, elämä ja kuolema, kaikki nykyinen ja tuleva. Se kaikki on teidän, mutta te olette Kristuksen, ja Kristus on Jumalan.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 24:1-2, 3-4ab, 5-6. – 1a)
Kertosäe:
Herran on maa ja kaikki mitä siinä on.
Herran on maa ja kaikki mitä siinä on,
maanpiiri ja ne jotka siinä asuvat.
Hän on sen perustanut merien päälle,
kiinnittänyt lujasti virtojen ylle. Kertosäe
Kuka saa nousta Herran vuorelle,
kuka astua pyhään paikkaan?
Se, jolla on viattomat kädet ja puhdas sydän,
joka ei valheellisesti vetoa Herraan. Kertosäe
Hän saa siunauksen Herralta,
vanhurskauden pelastuksensa Jumalalta.
Tässä me olemme, kansa joka pyrkii luoksesi,
joka etsii kasvojasi, Jaakobin Jumala! Kertosäe
Halleluja
(Matt. 4:19)
Halleluja. Halleluja.
Seuratkaa minua, sanoo Herra.
Minä teen teistä ihmisten kalastajia.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Luuk. 5:1-11)
Jättäen kaiken he lähtivät seuraamaan Jeesusta.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.
Siihen aikaan, kun Jeesus eräänä päivänä seisoi Gennesaretinjärven rannalla ja väkijoukko tungeksi hänen ympärillään kuulemassa Jumalan sanaa, hän näki rannassa kaksi venettä. Kalastajat olivat nousseet niistä ja huuhtoivat verkkojaan. Jeesus astui toiseen veneistä ja pyysi Simonia, jonka vene se oli, soutamaan rannasta vähän ulommaksi. Sitten hän opetti kansaa veneessä istuen. Lopetettuaan puheensa Jeesus sanoi Simonille: ”Souda vene syvään veteen, laskekaa sinne verkkonne.” Tähän Simon vastasi: ”Opettaja, me olemme jo tehneet työtä koko yön emmekä ole saaneet mitään. Mutta lasken vielä verkot, kun sinä niin käsket.” Näin he tekivät ja saivat saarretuksi niin suuren kalaparven, että heidän verkkonsa repeilivät. He viittoivat toisessa veneessä olevia tovereitaan apuun. Nämä tulivat, ja he saivat molemmat veneet niin täyteen kalaa, että ne olivat upota. Tämän nähdessään Simon Pietari lankesi Jeesuksen jalkoihin ja sanoi: ”Mene pois minun luotani, Herra! Minä olen syntinen mies.” Hän ja koko hänen venekuntansa olivat pelon ja hämmennyksen vallassa kalansaaliin tähden, samoin Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, jotka olivat Simonin kalastuskumppaneita. Mutta Jeesus sanoi hänelle: ”Älä pelkää. Tästä lähtien sinä olet ihmisten kalastaja.” He vetivät veneet maihin ja jättäen kaiken lähtivät seuraamaan Jeesusta.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.