6. VIIKON LAUANTAI VUOSI I
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Hepr. 11:1-7)
Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla.
Luemme kirjeestä heprealaisille.
Veljet, usko on sen todellisuutta, mitä toivotaan, sen todiste, mitä ei nähdä. Uskoon perustuu se todistus, jonka Jumala on isistä antanut. Uskon avulla me ymmärrämme, että maailmat on luotu Jumalan sanalla: näkyvä on syntynyt näkymättömästä.
Uskon vuoksi oli Abelin Jumalalle antama uhri Kainin uhria arvokkaampi. Koska Abel uskoi, hän sai vanhurskaudestaan todistuksen, kun Jumala otti vastaan hänen lahjansa, ja uskovana hän puhuu vielä kuoltuaankin.
Uskon vuoksi otettiin Henok pois niin, ettei hän kokenut kuolemaa. ”Sitten häntä ei enää ollut, sillä Jumala otti hänet luokseen.” Ennen kuin hänet otettiin pois, hän näet oli – niin hänestä todistetaan – elänyt Jumalan mielen mukaisesti. Ilman uskoa ei kuitenkaan kukaan ole Jumalan mielen mukainen. Sen, joka astuu Jumalan eteen, täytyy uskoa, että Jumala on olemassa ja että hän kerran palkitsee ne, jotka etsivät häntä.
Uskon vuoksi Nooa, saatuaan ilmoituksen sellaisesta, mikä ei vielä ollut nähtävissä, rakensi pyhässä pelossa arkin, ja näin koko hänen perheensä pelastui. Hänen uskonsa langetti maailmalle tuomion ja hän sai perinnöksi vanhurskauden, joka tulee uskosta.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 145:2-3, 4-5, 10-11. – vrt. 1b)
Kertosäe:
Herra, minä kiitän sinun nimeäsi ikuisesti.
Joka päivä minä sinua kiitän,
minä ylistän sinun nimeäsi aina ja ikuisesti.
Suuri on Herra, ylistettävä yli kaiken,
tutkimaton hänen suuruutensa! Kertosäe
Sinun tekojasi ylistetään polvesta polveen,
isät kertovat ihmeitäsi lapsilleen,
tuovat julki sinun kirkkautesi, loistosi ja kunniasi.
Minä mietiskelen sinun ihmetekojasi. Kertosäe
Herra, sinua ylistäkööt kaikki luotusi,
uskolliset palvelijasi kiittäkööt sinua!
Julistakoot he valtakuntasi kunniaa,
kertokoot mahtavista teoistasi. Kertosäe
Halleluja
(vrt. Mark. 9:7)
Halleluja. Halleluja.
Taivaat avautuivat ja kuului Isän ääni:
”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!”
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Mark. 9:2-13)
Hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Markuksen mukaan.
Siihen aikaan Jeesus otti mukaansa Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen ja vei heidät korkealle vuorelle yksinäisyyteen, pois toisten luota. Siellä hänen ulkomuotonsa muuttui heidän nähtensä ja hänen vaatteensa alkoivat hohtaa niin kirkkaan valkoisina, ettei kukaan vaatteenvalkaisija maan päällä voi sellaista saada aikaan.
Sitten heille ilmestyi Elia ja hänen kanssaan Mooses, ja nämä keskustelivat Jeesuksen kanssa. Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: ”Rabbi, on hyvä, että me olemme täällä. Me teemme kolme majaa: sinulle ja Moosekselle ja Elialle.” Hän ei näet tiennyt mitä sanoa, sillä he olivat kovin peloissaan.
Samassa tuli pilvi, joka peitti heidät varjoonsa, ja pilvestä kuului ääni: ”Tämä on minun rakas Poikani, kuulkaa häntä!” Ja yhtäkkiä, kun he katsahtivat ympärilleen, he eivät enää nähneet siellä ketään muuta kuin Jeesuksen yksin.
Kun he laskeutuivat vuorenrinnettä, Jeesus varoitti heitä kertomasta näkemäänsä kenellekään ennen kuin Ihmisen Poika olisi noussut kuolleista. He pitivät Jeesuksen sanat mielessään ja pohtivat keskenään, mitä kuolleista nouseminen saattoi merkitä.
Opetuslapset kysyivät Jeesukselta: ”Eivätkö lainopettajat sano, että Elian pitää tulla ensin?” ”Elia tuleekin ensin”, hän vastasi, ”ja panee kaiken taas kohdalleen. Mutta miksi sitten on kirjoitettu, että Ihmisen Poika joutuu paljon kärsimään ja kokemaan halveksuntaa? Kuulkaa, mitä sanon: Elia on jo tullut! Ihmiset vain tekivät hänelle mitä tahtoivat, niin kuin hänestä on kirjoitettu.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.