13. VIIKON LAUANTAI VUOSI I
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(1. Moos. 27:1-5, 15-29)
Jaakob syrjäytti veljensä ja vei häneltä siunauksen (27:36).
Luemme Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta.
Kun Iisak oli tullut vanhaksi ja hänen silmänsä olivat hämärtyneet, niin ettei hän enää nähnyt, hän kutsui luokseen vanhemman poikansa Esaun ja sanoi hänelle: ”Poikani!” Esau vastasi: ”Mitä, isä?” Iisak sanoi: ”Minä olen tullut vanhaksi ja saatan pian kuolla. Ota nyt varusteesi, nuoliviinesi ja jousesi, ja lähde metsästämään minulle riistaa. Laita siitä herkkuruokaa, sellaista josta minä pidän, ja tuo sitä minulle syötäväksi, jotta voisin siunata sinut ennen kuin kuolen.”
Mutta Rebekka kuunteli, kun Iisak puhui pojalleen Esaulle. Kun Esau oli lähtenyt metsästämään riistaa isäänsä varten, Rebekka otti vanhemman poikansa Esaun parhaat vaatteet, jotka hänellä oli teltassa, ja puki nuoremman poikansa Jaakobin niihin. Vuohien nahoilla hän peitti Jaakobin kädet sekä hänen paljaan kaulansa ja niskansa. Sitten hän antoi herkut ja leipomansa leivän Jaakobin käteen.
Jaakob meni isänsä luo ja sanoi: ”Isä!” Iisak vastasi: ”Niin, poika, kuka sinä olet?” Jaakob sanoi isälleen: ”Minä olen sinun esikoisesi Esau. Olen tehnyt niin kuin käskit. Nouse istumaan ja syö minun riistaani, ja siunaa sitten minut.” Iisak kysyi: ”Miten löysit saaliin näin pian, poikani?” Jaakob vastasi: ”Herra, sinun Jumalasi, johdatti sen tielleni.” Iisak sanoi: ”Tulehan lähemmäksi, poikani, niin minä tunnustelen, oletko sinä Esau vai et.” Jaakob meni isänsä luo, ja tämä tunnusteli häntä ja sanoi: ”Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Esaun kädet.” Eikä Iisak tuntenut Jaakobia, sillä tämän kädet olivat karvaiset kuten Esaun, ja hän siunasi Jaakobin. Iisak kysyi vielä: ”Oletko sinä todella poikani Esau?” Jaakob vastasi: ”Olen.” Silloin Iisak sanoi: ”Tuo ruoka tänne, niin että saan syödä poikani tuomaa riistaa. Sen jälkeen siunaan sinut.” Jaakob tarjosi hänelle ruokaa ja viiniä, ja hän söi ja joi. Sitten Iisak sanoi: ”Tule tänne ja suutele minua, poikani.” Jaakob meni hänen luokseen ja suuteli häntä, ja Iisak tunsi hänen vaatteidensa hajun ja siunasi hänet sanoen: ”Poikani tuoksu on kuin maan tuoksu, maan, jonka Herra on siunannut. Jumala suokoon sinulle taivaan kastetta ja maan rehevyyttä, viljaa ja viiniä runsain määrin. Kansat palvelkoot sinua ja kansakunnat kumartakoot sinua. Ole veljiesi herra, ja äitisi pojat kumartakoot sinua. Kirottuja olkoot ne, jotka sinua kiroavat, ja siunattuja ne, jotka sinua siunaavat.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 135:1-2, 3-4, 5-6. – 3a)
Kertosäe:
Ylistäkää Herraa, hän on hyvä!
Tai:
Halleluja.
Ylistäkää Herran nimeä,
ylistäkää, te Herran palvelijat,
te, jotka toimitatte palvelusta Herran temppelissä,
Jumalamme temppelin esipihoilla! Kertosäe
Ylistäkää Herraa, hän on hyvä!
Soittakaa hänen nimensä kunniaksi, se on ihana ja suloinen!
Herra on valinnut omakseen Jaakobin,
omaksi kansakseen Israelin. Kertosäe
Herra on suuri, minä tiedän sen,
meidän Herramme on suurempi kuin mikään muu jumala.
Kaiken, mitä Herra tahtoo, hän tekee taivaassa ja maan päällä,
merissä ja syvyyden vesissä. Kertosäe
Halleluja
(Joh. 10:27)
Halleluja. Halleluja.
Minun lampaani kuulevat minun ääneni, sanoo Herra,
ja minä tunnen ne, ja ne seuraavat minua.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Matt. 9:14-17)
Eivät kai häävieraat voi surra silloin, kun sulhanen vielä on heidän kanssaan!
+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.
Siihen aikaan Johanneksen opetuslapset tulivat Jeesuksen luo. He sanoivat: ”Meille ja fariseuksille paastoaminen on tärkeää. Miksi sinun opetuslapsesi eivät paastoa?” Jeesus vastasi heille: ”Eivät kai häävieraat voi surra silloin, kun sulhanen vielä on heidän kanssaan! Vielä tulee sekin aika, jolloin sulhanen otetaan heiltä pois, ja silloin he paastoavat. Ei kukaan ota kutistamattomasta kankaasta paikkaa vanhaan viittaan. Viitta repeää sellaisen paikan vierestä, ja reikä on entistä pahempi. Eikä uutta viiniä lasketa vanhoihin leileihin. Silloinhan nahka halkeaa, viini valuu maahan ja leilit ovat pilalla. Ei, uusi viini lasketaan uusiin leileihin. Silloin molemmat säilyvät.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.