16. VIIKON TIISTAI VUOSI I
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(2. Moos. 14:21 – 15:1)
Israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa maata pitkin.
Luemme Toisesta Mooseksen kirjasta.
Niinä päivinä Mooses kohotti kätensä merta kohti, ja Herra pani meren väistymään syrjään nostamalla ankaran itätuulen, joka puhalsi koko yön. Näin hän muutti meren kuivaksi maaksi. Vedet jakautuivat kahtia, ja kun israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa maata pitkin, vedet olivat muurina kummallakin puolen. Egyptiläiset lähtivät takaa-ajoon, ja faraon kaikki hevoset ja hänen sotavaununsa ajajineen seurasivat israelilaisten perässä keskelle merta. Mutta aamuyöstä Herra katsoi tuli- ja pilvipatsaasta egyptiläisiin päin ja saattoi heidän joukkonsa sekasortoon. Hän antoi heidän vaunujensa pyörien juuttua kiinni, niin että ajaminen kävi vaikeaksi. Silloin egyptiläiset sanoivat: ”Meidän on lähdettävä pakoon! Herra sotii israelilaisten puolella meitä vastaan!”
Herra sanoi Moosekselle: ”Ojenna kätesi merta kohti, niin vedet palaavat egyptiläisten, heidän sotavaunujensa ja heidän vaunumiestensä päälle.” Mooses ojensi kätensä merta kohti, ja aamunkoitteessa meri palasi entiselle paikalleen. Se tuli pakenevia egyptiläisiä vastaan, ja Herra pyyhkäisi heidät meren aaltojen sekaan. Vedet palasivat ja peittivät vaunut ajajineen, faraon koko sotajoukon, joka oli seurannut israelilaisia mereen, eikä heistä jäänyt henkiin ainoatakaan. Mutta israelilaiset kulkivat meren poikki kuivaa maata pitkin, ja vedet olivat muurina heidän kummallakin puolellaan.
Näin Herra pelasti sinä päivänä Israelin Egyptin käsistä, ja israelilaiset saivat nähdä egyptiläisten makaavan kuolleina meren rannalla. Ja kun israelilaiset näkivät, miten Herran käsi oli lyönyt Egyptin, he pelkäsivät Herraa ja uskoivat häneen ja hänen palvelijaansa Moosekseen.
Silloin Mooses ja israelilaiset lauloivat Herralle tämän ylistyslaulun: ”Minä laulan ylistystä Herralle, hän on mahtava ja suuri: hevoset ja miehet hän mereen suisti!”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(2. Moos. 15:8-9, 10+12, 17. – 1a)
Kertosäe:
Laulakaamme ylistystä Herralle,
hän on mahtava ja suuri.
Sinun vihasi henkäys sai vedet kasautumaan.
Vyöryvät aallot seisoivat paikoillaan kuin muuri,
syvyyksien vedet jähmettyivät keskellä merta.
Vihollinen sanoi: ”Minä ajan heitä takaa, otan heidät kiinni,
käyn saaliin kimppuun, saan kaikkea mielin määrin.
Minä paljastan miekkani, minä tuhoan heidät.” Kertosäe
Sinä puhalsit jälleen,
ja meri peitti heidät.
Vyöryviin vesiin he upposivat kuin lyijy.
Sinä ojensit oikean kätesi, ja maa nielaisi heidät. Kertosäe
Sinä viet heidät perille,
annat heidän juurtua omaan maahasi,
vuorelle, jolle teit asumuksesi, Herra,
sinun pyhäkköösi, jonka kätesi ovat perustaneet. Kertosäe
Halleluja
(Joh. 14:23)
Halleluja. Halleluja.
Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani,
sanoo Herra.
Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Matt. 12:46-50)
Hän osoitti kädellään opetuslapsiaan ja sanoi: ”Katso, tässä ovat minun äitini ja veljeni.”
+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.
Siihen aikaan, Jeesuksen puhuessa väkijoukolle, hänen äitinsä ja veljensä olivat tulleet paikalle. He seisoivat ulkona ja tahtoivat puhua hänen kanssaan. Joku tuli sanomaan Jeesukselle: ”Äitisi ja veljesi ovat tuolla ulkona ja haluavat puhua kanssasi.” Mutta Jeesus vastasi sanantuojalle: ”Kuka on äitini? Ketkä ovat veljiäni?” Hän osoitti kädellään opetuslapsiaan ja sanoi: ”Katso, tässä ovat minun äitini ja veljeni. Jokainen, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon, on minun veljeni ja sisareni ja äitini.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.