19. VIIKON TORSTAI VUOSI I
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Joos. 3:7-10a, 11, 13-17)
Herran liitonarkku kulkee Jordanin yli teidän edellänne.
Luemme Joosuan kirjasta.
Niinä päivinä Herra sanoi Joosualle: ”Tänä päivänä minä vahvistan sinun asemasi israelilaisten johtajana. He saavat nähdä, että minä olen sinun kanssasi, niin kuin olin Mooseksen kanssa. Sano liitonarkkua kantaville papeille, että heidän on Jordanille tultuaan astuttava rantaveteen ja jäätävä siihen seisomaan.”
Joosua sanoi israelilaisille: ”Tulkaa tänne kuulemaan Herran, Jumalanne, sanat.” Sitten hän sanoi: ”Elävä Jumala on teidän keskellänne. Tämän te tiedätte siitä, että hän hävittää teidän tieltänne kanaanilaiset. Herran, koko maan valtiaan, liitonarkku kulkee Jordanin yli teidän edellänne. Niin pian kuin papit, jotka kantavat Herran, koko maan valtiaan, liitonarkkua, ovat astuneet Jordanin veteen, joki lakkaa virtaamasta ja sen yläjuoksulta tulevat vedet pysähtyvät paikoilleen kuin muuriksi.”
Kansa purki leirinsä ja lähti liikkeelle mennäkseen Jordanin yli, ja papit kulkivat liitonarkkua kantaen kansan edellä. Oli elonkorjuuaika, ja Jordan tulvi kaikkialla yli äyräittensä. Kun arkkua kantavat papit saapuivat Jordanille ja heidän jalkansa painuivat rantaveteen, yläjuoksulta virtaava vesi pysähtyi ja patoutui kuin muuriksi kaukana Adamin kaupungin luona, lähellä Saretania. Alajuoksun vedet laskivat Kuolleeseenmereen, Suolamereen, ja katosivat kokonaan näkyvistä. Näin kansa kulki Jordanin yli Jerikon kohdalta. Papit, jotka kantoivat Herran liitonarkkua, seisoivat kuivalla maalla keskellä Jordanin uomaa Israelin kansan kulkiessa joen yli kuivaa maata myöten, eivätkä he liikkuneet paikoiltaan, ennen kuin viimeinenkin israelilainen oli päässyt Jordanin yli.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 114:1-2, 3-4, 5-6)
Kertosäe:
Halleluja.
Kun Israel lähti Egyptistä,
kun Jaakobin suku jätti vieraan maan,
Herra teki Juudasta pyhäkkönsä,
Israelista oman valtakuntansa. Kertosäe
Meri näki tämän ja pakeni,
Jordanin vedet kääntyivät takaisin.
Vuoret hyppivät kuin karitsat,
kukkulat kuin säikyt lampaat. Kertosäe
Mikä sinun on, meri? Miksi pakenet?
Miksi käännyt takaisin, Jordan?
Vuoret, miksi hypitte kuin karitsat?
Miksi, kukkulat, säikytte kuin lampaat? Kertosäe
Halleluja
(Ps. 119:135)
Halleluja. Halleluja.
Kirkasta kasvosi palvelijallesi.
Opeta minut tuntemaan käskysi!
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Matt. 18:21-19:1)
En sano sinulle, että on annettava anteeksi seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.
Siihen aikaan Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: ”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi? Peräti seitsemän kertaako?” ”Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa”, vastasi Jeesus.
”Taivasten valtakunta on kuin kuningas, joka vaati palvelijoiltaan tilitykset. Kun hän alkoi tarkastaa niitä, hänen eteensä tuotiin palvelija, joka oli hänelle velkaa kymmenentuhatta talenttia. Miehellä ei ollut, millä maksaa, ja niin kuningas määräsi, että hänet, hänen vaimonsa ja lapsensa ja koko hänen omaisuutensa oli myytävä ja velka maksettava. Silloin palvelija heittäytyi maahan hänen eteensä ja pyysi: ’Ole kärsivällinen! Minä maksan sinulle kyllä kaiken.’ Kuninkaan tuli sääli palvelijaansa, ja hän päästi miehen menemään ja antoi velan anteeksi.
Mutta kun palvelija meni ulos, hän tapasi toisen palvelijan, joka oli hänelle velkaa sata denaaria. Hän kävi mieheen käsiksi, kuristi häntä kurkusta ja sanoi: ’Maksa, mitä olet velkaa!’ Mies heittäytyi maahan ja pyysi: ’Ole kärsivällinen! Kyllä minä maksan sinulle.’ Mutta toinen ei suostunut siihen. Hän meni ja toimitti työtoverinsa vankilaan, kunnes tämä maksaisi velkansa.
Muut palvelijat näkivät, mitä tapahtui, ja panivat sen pahakseen. He menivät kuninkaan luo ja kertoivat hänelle kaiken. Silloin kuningas kutsutti palvelijan luokseen ja sanoi: ’Sinä kelvoton! Minä annoin sinulle anteeksi koko velan, kun sitä minulta pyysit. Eikö sinunkin olisi pitänyt armahtaa työtoveriasi, niin kuin minä armahdin sinua?’ Vihoissaan kuningas pani palvelijansa ankaraan vankeuteen, kunnes tämä maksaisi koko velan.
Näin tekee minun taivaallinen Isänikin teille, jos te ette kaikesta sydämestä anna kukin veljellenne anteeksi.”
Kun Jeesus oli puhunut kaiken tämän, hän lähti Galileasta ja tuli sitten Jordanin itäpuolta kulkien Juudeaan.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.