28. VIIKON PERJANTAI VUOSI I
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Room. 4:1-8)
Abraham uskoi Jumalaan, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi.
Luemme apostoli Paavalin kirjeestä roomalaisille.
Veljet, mitä meidän on sanottava Abrahamista, kansamme kantaisästä? Mitä hän saikaan osakseen? Jos Abraham katsottiin vanhurskaaksi tekojensa perusteella, hänellä oli aihetta ylpeillä – ei kuitenkaan Jumalan edessä. Mitä sanovat kirjoitukset? ”Abraham uskoi Jumalaan, ja Jumala katsoi hänet vanhurskaaksi.” Työntekijälle maksettua palkkaa ei katsota armosta saaduksi vaan ansaituksi. Jos taas jollakulla ei ole tekoja, mutta hän uskoo Jumalaan, joka tekee jumalattoman vanhurskaaksi, Jumala lukee hänen uskonsa vanhurskaudeksi. Ylistäähän Daavidkin autuaaksi sellaista ihmistä, jonka Jumala katsoo vanhurskaaksi hänen teoistaan riippumatta: ”Autuaita ne, joiden pahat teot on annettu anteeksi ja joiden synnit on pyyhitty pois. Autuas se mies, jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 32:1-2, 5, 11. – vrt. 7)
Kertosäe:
Sinä olet minulle turvapaikka,
sinä ympäröit minut pelastuksen riemulla.
Autuas se, jonka pahat teot on annettu anteeksi,
jonka synnit on pyyhitty pois.
Autuas se ihminen, jolle Herra ei lue viaksi hänen syntiään
ja jonka sydämessä ei ole vilppiä. Kertosäe
Minä tunnustin sinulle syntini,
en salannut pahoja tekojani.
Minä sanoin: ”Tunnustan syntini Herralle.”
Sinä annoit anteeksi pahat tekoni, otit pois syntieni taakan. Kertosäe
Iloitkaa ja riemuitkaa Herrasta, te vanhurskaat!
Kohottakaa riemuhuuto, te oikeamieliset! Kertosäe
Halleluja
(Ps. 33:22)
Halleluja. Halleluja.
Herra, tulkoon armosi meidän yllemme,
niin kuin me panemme toivomme sinuun.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Luuk. 12:1-7)
Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.
Siihen aikaan, kun väkeä oli kokoontunut tuhatmäärin, niin että ihmiset jo tallasivat toisiaan, Jeesus rupesi puhumaan opetuslapsilleen: ”Varokaa fariseusten hapatetta, tekopyhyyttä. Ei ole kätköä, joka ei paljastu, eikä salaisuutta, joka ei tule ilmi. Niinpä se, mitä te sanotte pimeässä, kuullaan päivänvalossa, ja mitä te neljän seinän sisällä kuiskaatte toisen korvaan, se kuulutetaan julki katoilta.
Minä sanon teille, ystävilleni: Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta joiden valta ei ulotu sen pitemmälle. Kuulkaa, ketä teidän tulee pelätä. Pelätkää häntä, jolla on valta sekä tappaa ihminen että syöstä hänet helvettiin. Niin, sanon teille: häntä teidän on pelättävä. Varpusia saa kahdella kolikolla viisi, eikö niin? Silti Jumala ei unohda yhtäkään niistä. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. Älkää siis pelätkö. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.