KIRKKOVUODEN 25. SUNNUNTAI – VUOSI A
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Jes. 55:6-9)
Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne.
Luemme profeetta Jesajan kirjasta.
Etsikää Herraa, kun hänet vielä voi löytää, huutakaa häntä avuksi, kun hän on lähellä! Hylätköön jumalaton tiensä ja väärintekijä juonensa, kääntyköön takaisin Herran luo, sillä hän armahtaa, turvautukoon Jumalaan, sillä hänen anteeksiantonsa on runsas. Minun ajatukseni eivät ole teidän ajatuksianne eivätkä teidän tienne ole minun teitäni, sanoo Herra. Sillä niin korkealla kuin taivas kaartuu maan yllä, niin korkealla ovat minun tieni teidän teittenne yläpuolella ja minun ajatukseni teidän ajatustenne yläpuolella.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 145:2-3, 8-9, 17-18. – 18a)
Kertosäe:
Herra on lähellä niitä, jotka huutavat häntä avuksi.
Joka päivä minä sinua kiitän,
minä ylistän sinun nimeäsi aina ja ikuisesti.
Suuri on Herra, ylistettävä yli kaiken,
tutkimaton hänen suuruutensa! Kertosäe
Anteeksiantava ja laupias on Herra,
hän on kärsivällinen, suuri on hänen hyvyytensä.
Herra on hyvä kaikille,
hän armahtaa kaikkia luotujaan. Kertosäe
Herra on oikeamielinen kaikissa teissään,
hän on uskollinen kaikissa teoissaan.
Hän on lähellä sitä, joka huutaa häntä avuksi,
sitä, joka vilpittömästi kääntyy hänen puoleensa. Kertosäe
TOINEN LUKUKAPPALE
(Fil. 1:20c-24, 27a)
Minulle elämä on Kristus.
Luemme apostoli Paavalin kirjeestä filippiläisille.
Veljet, Kristus tulee ylistetyksi ruumiissani, jäänpä sitten eloon tai kuolen. Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto. Mutta jos jään tähän elämään, siitä hyötyy tehtäväni. En tiedä, kumman valitsisin, olen kahden vaiheilla. Haluaisin lähteä täältä ja päästä Kristuksen luo, sillä se olisi kaikkein parasta. Teidän vuoksenne on kuitenkin parempi, että jään eloon. Teidän on vain käyttäydyttävä Kristuksen evankeliumin arvoa vastaavalla tavalla.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Halleluja
(vrt. Ap.t. 16:14b)
Halleluja. Halleluja.
Herra, avaa meidän sydämemme
ottamaan vastaan Poikasi sanat.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Matt. 20:1-16)
Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?
+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.
Siihen aikaan Jeesus esitti opetuslapsilleen tämän vertauksen: ”Taivasten valtakunta on kuin isäntä, joka aamuvarhaisella lähti palkkaamaan työmiehiä viinitarhaansa. Hän sopi miesten kanssa yhden denaarin päiväpalkasta ja lähetti heidät viinitarhaan. Päivän kolmannella tunnilla hän lähti taas ulos ja näki, että torilla seisoi vielä miehiä jouten. ’Menkää tekin viinitarhaan’, hän sanoi heille, ’minä maksan teille sen, mitä kuuluu maksaa.’ Miehet lähtivät. Kuudennen ja yhdeksännen tunnin aikaan isäntä lähti taas ulos ja teki samoin. Kun hän sitten meni ulos yhdennellätoista tunnilla, hän näki vieläkin muutamia joutilaita ja kysyi heiltä: ’Miksi te seisotte täällä kaiken päivää toimettomina?’ ’Kukaan ei ole palkannut meitä’, he vastasivat. Hän sanoi miehille: ’Menkää tekin minun viinitarhaani.’
Kun sitten tuli ilta, viinitarhan omistaja sanoi tilanhoitajalleen: ’Kutsu työmiehet ja maksa heille palkka, viimeksi tulleille ensin ja ensimmäisille vasta sitten.’ Ne, jotka oli palkattu yhdennellätoista tunnilla, tulivat ja saivat kukin denaarinsa. Kun ensiksi palkatut tulivat, he luulivat saavansa enemmän, mutta hekin saivat vain denaarin. Silloin he nostivat metelin ja sanoivat isännälle: ’Nämä viimeksi tulleet tekivät työtä yhden ainoan tunnin, ja silti sinä annat heille saman kuin meille, jotka olemme kantaneet päivän kuorman ja helteen.’ Mutta isäntä sanoi yhdelle miehistä: ’Ystäväni, enhän minä tee sinulle vääryyttä. Emmekö me sopineet denaarista? Ota omasi ja mene. Minä tahdon maksaa tälle viimeksi tulleelle saman kuin sinulle, ja kai minä saan omallani tehdä mitä haluan? Katsotko sinä karsaasti sitä, että minä olen hyvä?’ Näin viimeiset tulevat ensimmäisiksi ja ensimmäiset viimeisiksi.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.