2. VIIKON TORSTAI VUOSI II
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(1. Sam. 18:6-9, 19:1-7)
Isäni Saul aikoo surmata sinut.
Luemme Ensimmäisestä Samuelin kirjasta.
Niinä päivinä, kun sotajoukko palasi takaisin Daavidin surmattua filistealaisen, naiset lähtivät kaikista Israelin kaupungeista kuningas Saulia vastaan laulaen, tanssien ja iloiten, rumpuja ja symbaaleja lyöden. Riemuitsevat naiset lauloivat kertosäettä: ”Saul kaatoi miehiä tuhansin, Daavid kymmenintuhansin.”
Mutta Saul pani tämän pahakseen ja sanoi suuttuneena: ”Daavidin nimiin he panivat kymmeniätuhansia, minun nimiini vain tuhansia. Kuninkuus häneltä enää puuttuu!” Siitä hetkestä alkaen Saul katseli karsaasti Daavidia.
Saul puhui pojalleen Jonatanille ja kaikille miehilleen Daavidin surmaamisesta. Mutta Saulin poika Jonatan oli kovin kiintynyt Daavidiin ja sanoi hänelle: ”Isäni Saul aikoo surmata sinut. Pidä varasi huomisaamuna, kätkeydy ja pysy piilossa. Minä lähden yhdessä isäni kanssa ulos kaupungista sinnepäin, missä sinä olet, ja puhun siellä hänelle sinusta. Jos saan jotakin selville, kerron sen sinulle.”
Jonatan puhui hyvää Daavidista isälleen Saulille ja sanoi: ”Älköön kuninkaani tehkö vääryyttä palvelijalleen Daavidille, sillä hänkään ei ole tehnyt vääryyttä sinulle, vaan kaikki hänen tekonsa ovat koituneet sinun parhaaksesi. Oman henkensä uhalla hän tappoi tuon filistealaisen, ja Herra antoi silloin suuren voiton koko Israelille. Sinä näit sen itsekin ja iloitsit siitä. Miksi nyt vuodattaisit viatonta verta ja syyttä riistäisit Daavidilta hengen?”
Saul myöntyi Jonatanin puheisiin ja vannoi: ”Niin totta kuin Herra elää, häntä ei surmata!” Jonatan kutsui sitten Daavidin luokseen ja kertoi hänelle, mitä Saul oli sanonut. Hän toi Daavidin takaisin Saulin luo, ja Daavid palveli Saulia kuten ennenkin.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 56:2-3, 9-10ab, 10c-11, 12-13. – 5bc)
Kertosäe:
Jumalaan minä luotan, en pelkää mitään.
Armahda minua, Jumala! Ihmiset väijyvät minua,
alati he ahdistavat ja sortavat minua.
Viholliseni väijyvät minua kaiken päivää,
kaikki hyökkäävät armottomasti minua vastaan. Kertosäe
Pakolaisuuteni päivät sinä merkitset muistiin.
Kokoa kyyneleeni leiliisi, merkitse ne kirjaasi.
Kun pyydän sinua avukseni, viholliseni pakenevat. Kertosäe
Silloin minä tiedän, että Jumala on puolellani.
Jumala, minä ylistän sanaasi,
Herra, minä ylistän sinun sanaasi. Kertosäe
Jumalaan minä luotan, en pelkää mitään.
Mitä voi minulle kukaan ihminen?
Olen antanut sinulle lupauksen, Jumala.
Minä täytän lupaukseni, uhraan sinulle kiitosuhrin. Kertosäe
Halleluja
(vrt. 2. Tim. 1:10)
Halleluja. Halleluja.
Vapahtajamme, Kristus Jeesus, on kukistanut kuoleman
ja tuonut valoon elämän evankeliumin kautta.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Mark. 3:7-12)
Saastaiset henget huusivat: ”Sinä olet Jumalan Poika!”
Mutta hän varoitti niitä paljastamasta häntä.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Markuksen mukaan.
Siihen aikaan Jeesus siirtyi opetuslastensa kanssa järven rannalle, ja sinne kerääntyi suuri joukko ihmisiä. Heitä tuli Galileasta, Juudeasta ja Jerusalemista, Idumeasta ja Jordanin takaa sekä Tyroksen ja Sidonin seudulta. Heitä tuli suurin joukoin hänen luokseen, kun he kuulivat, mitä kaikkea hän teki. Jeesus käski opetuslastensa pitää venettä varalla, jottei hän jäisi väkijoukon jalkoihin. Hän näet oli parantanut monia, ja niin kaikki, joilla oli vaivoja, tungeksivat häntä kohti yrittäen koskettaa häntä. Kun saastaiset henget näkivät hänet, ne heittäytyivät hänen eteensä ja huusivat: ”Sinä olet Jumalan Poika!” Mutta hän varoitti ankarasti niitä paljastamasta häntä.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.