Hyppää sisältöön

Kirkolliskokousten dokumentteja

Vatikaanin II kirkolliskokous 1962–1965

Pyhä ekumeeninen Vatikaanin II kirkolliskokous

Vatikaanin II kirkolliskokous järjestettiin autuaan paavi Johannes XXIII:n aloitteesta ja sittemmin paavi Paavali VI:n johdolla Vatikaanissa vuosina 1962–1965. Kokoukseen osallistui tuhansia piispoja ja teologeja, useita myös katolisen kirkon näkyvien rajojen ulkopuolelta. Suurin osa kirkolliskokouksen asiakirjoista julkaistiin suomeksi vihkosina varsin pian konsiilin päättymisen jälkeen.

Viimeiset aikaisemmin julkaisemattomat käännökset ja tarkastetut tekstit on julkaistu kahdessa osassa: Konstituutiot vuonna 2006 ja Julistukset ja dekreetit vuonna 2013. Teksteihin voi tutustua alla olevien linkkien kautta.

Konstituutiot

[kirja: Ensimmäinen osa (2006) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)]

  • Dogmaattinen konstituutio Dei Verbum jumalallisesta ilmoituksesta (linkki). 1965
  • Dogmaattinen konstituutio Lumen gentium Kirkosta (linkki). 1964
  • Konstituutio Sacrosanctum Concilium pyhästä liturgiasta (linkki). 1963
  • Pastoraalikonstituutio Gaudium et spes Kirkosta nykymaailmassa (linkki). 1965

Julistukset

[kirja: Toinen osa (2013) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)]

  • Julistus Gravissimum educationis kristillisestä kasvatuksesta (pdf). 1965
  • Julistus Nostra aetate Kirkon suhteesta ei-kristillisiin uskontoihin (pdf). 1965
  • Julistus Dignitatis humanae uskonnonvapaudesta (pdf). 1965

Dekreetit

[kirja: Toinen osa (2013) (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.)]

  • Dekreetti Ad gentes Kirkon lähetystoiminnasta (pdf). 1965
  • Dekreetti Presbyterorum ordinis pappien palvelutehtävästä ja elämästä (pdf). 1965
  • Dekreetti Apostolicam actuositatem maallikkojen apostolaatista (pdf). 1965
  • Dekreetti Optatam totius pappien koulutuksesta (pdf). 1965
  • Dekreetti Perfectae caritatis sääntökuntaelämän uusiin olosuhteisiin mukauttamisesta ja uudistamisesta (pdf). 1965
  • Dekreetti Christus Dominus piispojen paimentehtävästä Kirkossa (pdf). 1965
  • Dekreetti Unitatis redintegratio ekumeniasta (pdf). 1964
  • Dekreetti Orientalium ecclesiarum Idän katolisista kirkoista (pdf). 1964
  • Dekreetti Inter mirifica tiedotuksen välineistä (pdf). 1963

Vatikaanin I kirkolliskokous 1869–1870

Vatikaanin I kirkolliskokous avattiin 8.12.1869 ja päättyi 20.10.1870. Tämä 20. ekumeeninen kirkolliskokous tunnetaan varsinkin dogmista, jonka mukaan paavi on erehtymätön uskon ja moraalin kysymyksissä ”[s]illoin kun [hän] puhuu ’ex cathedra’, eli silloin kun hän kaikkien kristittyjen paimenen ja opettajan virkaa hoitaen korkeimmalla apostolisella auktoriteetillaan määrittää jonkin uskoa tai moraalia koskevan opin koko kirkossa uskottavaksi”.

Trenton kirkolliskokous 1545-1563

Trenton kirkolliskokous kokoontui pohjoisitalialaisessa Trenton kaupungissa vuosina 1545–1563. Kirkolliskokouksen dokumentit on julkaistu kirjassa Tridentinum, Trenton kirkolliskokouksen reformi- ja oppidekreetit sekä kaanonit. Tekstit on alunperin kääntänyt dominikaani-isä Martti Voutilainen (1926-2001) ja ne julkaistiin uudelleen korjatussa laitoksessa vuonna 2016 Luther-Agricola-Seuran (Vieraile ulkoisella sivustolla. Linkki avautuu uuteen välilehteen.) luvalla. Näillä sivuilla tarjotaan mahdollisuus tutustua tämän uusintapainoksen teksteihin. Alla olevat linkit vievät yksittäisiin kirjan osiin. Alimpana on tarkempi osien jaottelu.

Tunnettu maalaus Trenton kirkolliskokouksesta, Concilio di Trento, on italialaisen Pasquale Catin teos vuodelta 1588. Se sijaitsee Santa Maria in Trasteveren basilikassa Roomassa. Maalauksen etualalla oleva naishahmo on allegoria riemuitsevasta kirkosta.

Yleistä – Ensimmäinen istunto (sivut 26-28) – Toinen istunto (29-31) – Kolmas istunto (32-33) – Neljäs istunto (34-37) – Viides istunto (38-46) – Kuudes istunto (47-72) – Seitsemäs istunto(73-82) – Kolmastoista istunto (83-97) – Neljästoista istunto (98-127) – Kahdeksastoista istunto (98-127)

Kahdeskymmenesensimmäinen istunto (131-141) – Kahdeskymmenestoinen istunto (142-159) – Kahdeskymmeneskolmas istunto (160-179) – Kahdeskymmenesneljäs istunto (180-215) – Kahdeskymmenesviides istunto (216-258) – Liitteet

[YLEISTÄ.] Alkusanat. Johdanto. Kääntäjän alkuhuomautus.

ENSIMMÄINEN ISTUNTO (13.12.1545). Dekreetti kirkolliskokouksen aloittamisesta.

TOINEN ISTUNTO (7.1.1546). Dekreetti elämäntavoista konsiilin kokouspaikalla.

KOLMAS ISTUNTO (4.2.1546). Dekreetti uskontunnustuksesta.

NELJÄS ISTUNTO (8.4.1546). I Dekreetti pyhästä Raamatusta ja apostolisesta traditiosta. II Dekreetti Raamatun Vulgata-laitoksesta ja Raamatun tulkitsemisesta.

VIIDES ISTUNTO (17.6.1546). I Dekreetti perisynnistä. II Reformidekreetti opettamisesta ja saarnaamisesta.

KUUDES ISTUNTO (13.1.1547). I Dekreetti vanhurskauttamisesta. Johdanto. 1. Ihmisluonnon ja lain voimattomuudesta ihmisten vanhurskauttamiseksi. 2. Kristuksen saapumisen salaisuudesta ja tarkoituksesta. 3. Ketkä Kristuksen kautta vanhurskautetaan. 4. Alustava kuvaus jumalattoman vanhurskauttamisesta ja sen toteutumismuodosta armon aikakaudella. 5. Vanhurskauttamiseen valmistautumisen välttämättömyydestä aikuisten ollessa kyseessä; ja mistä se on lähtöisin. 6. Valmistautumisen muoto. 7. Mikä on vanhurskauttamisen olemus ja mitkä ovat sen syyt. 8. Miten on ymmärrettävä se, että jumalaton vanhurskautetaan uskon kautta ja että se tapahtuu lahjaksi. 9. Harhaoppisten perusteetonta luottamusta vastaan. 10. Vastaanotetun vanhurskauttamisen lisääntymisestä. 11. Käskyjen noudattamisesta ja tämän noudattamisen välttämättömyydestä ja mahdollisuudesta. 12. On varottava uhkarohkeaa olettamusta omasta predestinaatiostaan. 13. Kestävyyden lahjasta. 14. Syntiin langenneista ja heidän palauttamisestaan ennalleen. 15. Jokainen kuolemansynti aiheuttaa armon menettämisen, mutta ei jokainen uskon menettämistä. 16. Vanhurskauttamisen hedelmästä eli hyvien tekojen ansiosta ja itse tämän ansion luonteesta. Vanhurskauttamista koskevat kaanonit (1-33). II Reformidekreetti piispojen ja alempien kirkonmiesten asumisvelvollisuudesta virkapaikkakunnallaan. 1. Prelaattien tulee asua kirkkojensa yhteydessä. 2. Virkatulolähteistä, joihin sisältyy henkilökohtainen asumisvelvollisuus. 3. Rikkomuksia tehneiden kleeruksen jäsenten rankaisemisesta. 4. Piispojen tarkastusvelvollisuudesta. 5. Kielto suorittaa piispallisia toimituksia vieraassa hiippakunnassa.

SEITSEMÄS ISTUNTO (3.3.1547). I Dekreetti sakramenteista. Johdanto. Sakramentteja yleisesti koskevat kaanonit (1-13). Kasteen sakramenttia koskevat kaanonit (1-14). Vahvistuksen sakramenttia koskevat kaanonit (1-3). II Reformidekreetti. 1. Kelpoisuudesta katedraalikirkon johtamiseen. 2. Kielto johtaa samanaikaisesti useampaa katedraalikirkkoa. 3. Virkatulolähteitä tulee osoittaa vain päteville henkilöille. 4. Useampien virkatulolähteiden haltijoista. 5. Virkatulolähteisiin liittyvien sielunhoitovelvollisuuksien täyttämisestä. 6. Virkatulolähteiden yhdistämisistä. 7. Yhdistettyjen virkatulolähteiden tarkastamisesta. 8. Kirkkojen ja sielunhoitotyön tarkastamisesta. 9. Vihkimysten vastaanottamisvelvollisuudesta. 10. Kielto kapituleille myöntää vihkimyslupia piispanistuimen
ollessa vailla haltijaa. 11. Oikeudesta saada vihkimys muulta kuin omalta piispalta. 12. Lupa vihkimyksen lykkäämiseen. 13. Piispan oikeudesta tutkia virkatulolähteisiin esitetyt henkilöt. 14. Piispan oikeudesta tuomita siviilijutuissa. 15. Kirkollisten hospitaalien hallinnosta.

KOLMASTOISTA (3.) lSTUNTO (11.10.1551). I Dekreetti pyhästä Eukaristian sakramentista. Johdanto. 1. Herramme Jeesuksen Kristuksen todellisesta läsnäolosta kaikkein pyhimmässä Eukaristian sakramentissa. 2. Tämän pyhän sakramentin asettamisen tarkoituksesta. 3. Pyhän Eukaristian ylemmyydestä muihin sakramentteihin verrattuna. 4. Transsubstantiaatiosta. 5. Tälle pyhälle sakramentille osoitettavasta kultista ja kunnioituksesta. 6. Pyhän Eukaristian sakramentin säilyttämisestä ja sairaille viemisestä. 7. Valmistautumisesta pyhän Eukaristian arvolliseen vastaanottamiseen. 8. Tämän ihailtavan sakramentin käytöstä
Pyhää Eukaristian sakramenttia koskevat kaanonit (1-11). II Reformidekreetti. Johdanto. Piispojen kurinpitovelvollisuudesta alaisiinsa nähden. 1. Alaisten valitusoikeudesta. 2. Kenelle valitus on osoitettava. 3. Valitukseen liitettävistä asiakirjoista. 4. Vihkiarvon poisottamisesta. 5. Rangaistuksen anteeksiantamisesta. 6. Piispojen syyttämisestä oikeudessa. 7. Todistajien hyväksymisestä. 8. Piispaa vastaan nostetun jutun jättämisestä paavin ratkaistavaksi.

NELJÄSTOISTA (4.) ISTUNTO (25.11.1551). I Dekreetti pyhistä parannuksen ja viimeisen voitelun sakramenteista. Johdanto. 1. Parannuksen sakramentin välttämättömyydestä ja asettamisesta. 2. Parannuksen sakramentin ja kasteen sakramentin välisestä erosta. 3. Tämän sakramentin osista ja hedelmästä. 4. Katumuksesta. 5. Synnintunnustuksesta. 6. Tämän sakramentin toimittajasta ja synninpäästöstä. 7. Avainvallan varaamisesta eräissä tapauksissa. 8. Hyvitysteon välttämättömyydestä ja hedelmästä. 9. Hyvitysteoista. Oppi viimeisen voitelun sakramentista. Johdanto. 1. Viimeisen voitelun sakramentin asettamisesta. 2. Tämän sakramentin vaikutuksesta. 3. Tämän sakramentin toimittajasta ja siitä ajankohdasta, jolloin se on annettava. Pyhää parannuksen sakramenttia koskevat kaanonit (1-15). Viimeisen voitelun sakramenttia koskevat kaanonit (1-4). II Reformidekreetti. Johdanto. Piispan velvollisuudesta nuhdella kunniattomasti eläviä sielunhoitajia. 1. Kiellosta vastaanottaa pyhiä vihkimyksiä. 2. Piispa ei saa vihkiä toisen piispan alaisia henkilöitä. 3. Pidättäminen vihkiarvoon liittyvien toimitusten suorittamisesta. 4. Piispan tarkastus- ja kurinpitovallasta myös erivapautettujen kohdalla. 5. Suojelutuomareista. 6. Kleeruksen jäsenten pukeutumisesta ja elämäntavoista. 7. Tahallisen murhan tehneestä kleeruksen jäsenestä. 8. Piispa ei voi rangaista niitä, jotka eivät ole hänen alaisiaan. 9. Hiippakuntien välisistä rajoista ja kiellosta yhdistää eri hiippakuntiin kuuluvia virkatulolähteitä. 10. Sääntökunnille osoitetuista virkatulolähteistä. 11. Sääntökunnasta toiseen siirtyneistä. 12. Patronaattioikeuden myöntämisestä. 13. Patronaattioikeudesta ja virkatulolähteeseen esittämisestä.

KAHDEKSASTOISTA (2.) ISTUNTO(26.2.1562). Dekreetti kirjojen valitsemisesta ja kaikista julkisella turvaluvalla konsiiliin kutsutuista.

KAHDESKYMMENESENSIMMÄINEN (5.) ISTUNTO (16.7.1562). I Oppi kommuuniosta molemmissa muodoissa ja lasten kommuuniosta. Johdanto. 1. Maallikot ja ne kleeruksen jäsenet, jotka eivät toimita konsekraatiota, eivät ole jumalallisen oikeuden mukaan velvoitetut nauttimaan kommuuniota molemmissa muodoissa. 2. Kirkon valta määrätä Eukaristian jakamisesta. 3. Kummassakin muodossa nautitaan kokonainen ja jakamaton Kristus sekä tosi sakramentti. 4. Lapset eivät ole velvoitetut sakramentaaliseen kommuunioon. Kommuuniota molemmissa muodoissa ja lasten kommuuniota koskevat kaanonit (1-4). Kysymys kalkin myöntämisestä. II Reformidekreetti. Johdanto. 1. Vihkimykset on annettava ilmaiseksi. 2. Vihittävillä on oltava turvattu toimeentulo. 3. Jumalanpalveluksia toimittavien osallistumisrahasta. 4. Avustavista papeista ja uusista seurakunnista. 5. Piispan oikeudesta yhdistää virkatulolähteitä köyhien kirkkojen auttamiseksi. 6. Epäpätevistä tai pahennusta herättävistä papeista. 7. Kirkkojen korjaamisesta tai muuhun käyttöön luovuttamisesta. 8. Tulonautintaan luovutettujen luostarien tarkastamisesta. 9. Almujen keräämisen lakkauttamisesta ja aneista.

KAHDESKYMMENESTOINEN (6.) ISTUNTO(17.9.1562). I Oppi ja kaanonit pyhästä messu-uhrista. Johdanto. 1. Pyhän messu-uhrin asettamisesta. 2. Messu-uhri tuo sovituksen sekä eläville että kuolleille. 3. Messut pyhien kunniaksi. 4. Messun kaanonrukouksesta. 5. Messun riituksesta. 6. Messuista, joissa pappi yksin nauttii kommuunion. 7. Veden sekoittamisesta ehtoollisviiniin. 8. Messua ei ole aiheellista toimittaa kansankielellä. 9. Johdanto seuraaviin messu-uhria koskeviin kaanoneihin. Messu-uhria koskevat kaanonit (1-9). II Messun toimittamisessa noudatettavia ja vältettäviä seikkoja koskeva dekreetti. III Reformidekreetti. Johdanto. 1. Kleeruksen jäsenten elämää ja kunniallisuutta koskevat dekreetit uudistetaan. 2. Keitä on asetettava katedraalikirkkojen johtoon. 3. Kolmasosa tuloista on käytettävä osallistumisrahoiksi. Poissaoloista ja poikkeustapauksista. 4. Äänioikeudesta tuomio- ja kollegiaattikirkkojen kapitulissa. 5. Erivapausanomusten tutkimisesta. 6. Testamenttisäädöksistä. 7. Vetoamisista piispaa korkeampiin prelaatteihin. 8. Hyväntekeväisyyssäädösten toimeenpanosta ja tarkastamisesta. 9. Hyväntekeväisyyslaitosten hallinnosta. 10. Kirkollisista notaareista. 11. Kirkon omaisuuden laittomasta haltuunotosta. IV Ehtoollismaljan myöntämistä koskeva dekreetti.

KAHDESKYMMENESKOLMAS (7.) ISTUNTO(15.7.1563). I Tosi ja katolinen oppi pappeuden sakramentista meidän aikanamme esiintyvien erehdysten tuomitsemiseksi. 1. Uuden liiton pappeuden asettamisesta. 2. Seitsemästä vihkimysasteesta. 3. Vihkimys on sakramentti. 4. Kirkollisesta hierarkiasta. Vihkimyksen sakramenttia koskevat kaanonit (1-8). II Reformidekreetti. 1. Kirkkojen esimiesten virkapaikalla asumis- ja sielunhoitovelvollisuudesta. 2. Katedraalikirkkoon nimitetyn velvollisuudesta ottaa vihkimys. 3. Piispan velvollisuudesta toimittaa vihkimykset. 4. Ensimmäisestä tonsuurasta. 5. Vihittäville annettavasta opetuksesta. 6. Virkatulolähteen saajien alaikärajasta. 7. Vihittävien tutkimisesta. 8. Vihkimysten toimittamisesta. 9. Piispan huonekuntalaisen vihkimisestä. 10. Oikeudesta antaa tonsuura ja alemmat vihkimykset. 11. Eri vihkimyksiin vaadittavasta iästä ja pätevyydestä. 12. Ylempiin vihkimyksiin vaadittavasta iästä ja pätevyydestä. 13. Alidiakonin ja diakonin vihkimyksestä. 14. Papiksi vihittävistä. 15. Oikeudesta vastaanottaa rippiä. 16. Tarpeettomia vihkimyksiä ei saa suorittaa. 17. Alempiin vihkimyksiin liittyvien tehtävien suorittamisesta. 18. Pappisseminaarien perustamisesta ja niissä annettavasta opetuksesta ja kasvatuksesta.

KAHDESKYMMENESNELJÄS (8.) ISTUNTO(11.11.1563). I Oppi avioliiton sakramentista. Kaanonit avioliiton sakramentista (1-12). II Avioliittoa koskevat reformikaanonit. 1. Avioliitto on solmittava julkisesti. 2. Hengellisestä sukulaisuudesta avioesteenä. 3. Julkisen säädyllisyyden avioesteestä. 4. Haureuden aiheuttamasta lankoudesta. 5. Lähisukulaisuuden avioesteestä ja siitä annettavasta erivapaudesta. 6. Naisenryöstäjästä. 7. Irtolaisten avioliitoista. 8. Jalkavaimon pitämisestä. 9. Avioliiton solmimisen vapaudesta. 10. Hääjuhlallisuuksien ajankohdasta. III Reformidekreetti. 1. Piispaksi ja kardinaaliksi valitsemisesta. 2. Provinssisynodeista. 3. Piispantarkastuksista. 4. Piispojen ja pappien saarnaamistehtävästä. 5. Piispoja vastaan nostetuista rikossyytteistä. 6. Piispojen vallasta antaa erivapaus rangaistuksesta. 7. Sakramenttien ja Raamatun opettamisesta kansalle. 8. Julkisyntisten julkisesta katumuksesta. 9. Mihinkään hiippakuntaan kuulumattomien kirkkojen tarkastamisesta. 10. Piispan kurinpitovallasta piispantarkastusten yhteydessä. 11. Arvonimet ja erivapautukset eivät vapauta piispan alaisuudesta. 12. Kaniikeiksi nimitettävistä. 13. Köyhien kirkkojen toimeentulon turvaamisesta ja seurakuntien rajoista. 14. Virkatulolähteiden osoittamisessa esiintyvistä väärinkäytöksistä. 15. Riittämättömien virkatulolähteiden yhdistämisestä. 16. Kapitulin tehtävistä piispanistuimen ollessa vailla haltijaa. 17. Kielto pitää useampia virkatulolähteitä. 18. Kirkkoherroista, heidän nimittämisestään ja sijaisistaan. 19. Kielto antaa etukäteislupauksia virkojen saamiseen. 20. Kirkollisista oikeusjutuista. 21. Selitys kirkolliskokouksen vapaudesta.

KAHDESKYMMENESVIIDES (9.) ISTUNTO. Ensimmäisenä päivänä (3.12.1563) julkaistut dekreetit. I Dekreetti kiirastulesta. II Pyhien avuksihuutamisesta ja kunnioittamisesta, pyhäinjäännöksistä ja pyhistä kuvista. III Dekreetti sääntökuntalaisista ja klausuurinunnista. 1. Sääntökuntalaisten on mukautettava elämänsä luostarisääntönsä mukaiseksi. 2. Sääntökuntalaiset eivät saa omistaa mitään. 3. Luostareiden oikeudesta omistaa kiinteää omaisuutta. Luostareiden asukasmäärästä ja perustamisesta. 4. Sääntökuntalainen ei saa astua ulkopuolisten palvelukseen eikä asua luostarinsa ulkopuolella. 5. Nunnaluostareiden klausuurista. 6. Esimiesten valitsemisesta. 7. Abbedissojen ja ylisisarten valitsemisesta. 8. Luostareiden tarkastamisesta. 9. Nunnaluostareiden kirkollisista esimiehistä. 10. Nunnien ripittäytymisestä ja ehtoollisella käynnistä, rippi-isistä ja Eukaristian säilyttämisestä. 11. Sielunhoitovelvollisuuden omaavien luostareiden tarkastamisesta. 12. Sääntökuntalaisten on noudatettava piispallisia kirkkorangaistuksia ja hiippakunnan juhlakalenteria. 13. Arvojärjestyksestä ja osallistumisvelvollisuudesta juhlamenoihin. 14. Luostarinsa ulkopuolella rikoksen tehneen sääntökuntalaisen rankaisemisesta. 15. Luostarilupausten antamisen ajankohdasta. 16. Omaisuudesta luopumisesta ja noviisiajasta. Jesuiittasääntökunnasta. 17. Luostariin aikovista nuorista naisista. 18. Luostariin menevien vapaudesta. 19. Luostarista pois lähtemisestä. 20. Sääntökuntien yliesimiesten tarkastusvelvollisuudesta. 21. Sääntökuntaluostarin esimiehen tulee olla saman sääntökunnan jäsen. Sääntökunnan pääluostaria ei saa antaa tulonautintaan. 22. Tämän dekreetin määräyksiä on heti ryhdyttävä noudattamaan. IV Yleinen reformidekreetti. 1. Kardinaalien ja kaikkien prelaattien tulee elää vaatimattomasti, eivätkä he saa rikastuttaa sukulaisiaan kirkon omaisuudella. 2. Kirkolliskokouksen dekreettien vastaanottamisesta ja opettamisesta. 3. Sakramenteilta poissulkemisesta. 4. Messujen toimittamisvelvollisuudesta ja sen supistamisesta eräissä tapauksissa. 5. Perustamissäädösten noudattamisesta. 6. Erivapautettujen kapitulien tarkastamisesta. 7. Kielto jättää virkatulolähdettä perinnöksi. Koadjuuttoreista. 8. Hospitaalien hallinnosta. 9. Patronaattioikeudesta. 10. Hiippakunnallisista tuomareista. 11. Kielto vuokrata pois kirkollista omaisuutta. 12. Kymmenyksistä. 13. Hautajaismaksuista. 14. Miten on rangaistava jalkavaimoja pitäviä kleeruksen jäseniä. 15. Kleeruksen jäsenten aviottomia poikia koskevia määräyksiä. 16. Virkatulolähteeseen kuuluva sielunhoitovelvollisuus on säilytettävä. 17. Piispalle kuuluvasta arvoasemasta. 18. Kirkollisten kaanonien tarkasta noudattamisesta ja erivapauksien myöntämisestä. 19. Kaksintaistelujen ankarasta kieltämisestä. 20. Ruhtinaiden velvollisuudesta kunnioittaa ja suojella kirkon oikeuksia. 21. Paavin auktoriteetin säilymisestä koskemattomana.

XXV:n istunnon toisena päivänä (4.12.1563) julkaistut dekreetit. I Aneista. II Ruokien valitsemisesta, paastoista ja juhlapäivistä. III Kirjojen luettelosta, katekismuksesta, breviariumista ja messukirjasta. IV Puhujien paikoista. V Kirkolliskokouksen päätösten vastaanottamisesta ja noudattamisesta. VI Dekreetti konsiilin päättämisestä ja vahvistamisen pyytämisestä paavilta.

LIITTEET. Asiahakemisto. Selityksiä. Raamatunkohtien hakemisto.