17. VIIKON MAANANTAI VUOSI II
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Jer. 13:1-11)
Kansalle käy samoin kuin tälle vyölle, joka ei kelpaa enää mihinkään.
Luemme profeetta Jeremian kirjasta.
Herra sanoi minulle: ”Mene ostamaan itsellesi pellavavyö ja sido se vyötäisillesi. Varo kastelemasta sitä!” Minä ostin vyön ja sidoin sen vyötäisilleni, kuten Herra oli käskenyt. Taas tuli minulle Herran sana: ”Ota mukaasi vyö, jonka olet ostanut ja jota pidät vyötäisilläsi, ja mene Eufratvirralle. Kätke vyö siellä kallionkoloon.” Minä menin Eufratvirran rannalle ja kätkin vyön sinne, niin kuin Herra oli käskenyt.
Pitkän ajan kuluttua Herra sanoi minulle: ”Lähde nyt hakemaan takaisin vyö, jonka minä käskin sinun kätkeä Eufratin rantaan.” Niin minä menin Eufratille ja kaivoin vyön esiin paikasta, johon olin sen kätkenyt. Mutta vyö oli mennyt pilalle, siitä ei ollut enää mihinkään.
Silloin minulle tuli tämä Herran sana: ”Näin sanoo Herra: Samalla tavalla minä teen lopun Juudan ja Jerusalemin korskeudesta. Tämä paha kansa ei halua kuulla minun sanojani. Sen sydän on paatunut, se seuraa vieraita jumalia, palvelee ja rukoilee niitä. Siksi sille käy samoin kuin tälle vyölle, joka ei kelpaa enää mihinkään. Niin kuin mies sitoo vyön vyötäisilleen, niin olen minä sitonut itseeni koko Israelin heimon ja Juudan heimon, sanoo Herra. Niiden piti olla minun kansani ja tuoda minulle kunniaa, ylistystä ja mainetta, mutta ne eivät totelleet minua.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(5. Moos. 32:18-19, 20, 21. – vrt. 18)
Kertosäe:
Te unohditte Jumalan, joka oli teidät synnyttänyt.
Te unohditte kallion, joka antoi teille elämän,
ette muistaneet Jumalaa, joka oli teidät synnyttänyt.
Kun Herra näki Israelin teot,
hän vihastui poikiinsa ja tyttäriinsä ja hylkäsi heidät. Kertosäe
Hän sanoi: ”Minä käännän kasvoni heistä pois
ja katson, miten heidän lopulta käy.
He ovat kapinoiva sukupolvi,
lapsia, joihin ei voi luottaa. Kertosäe
He ovat ärsyttäneet minua väärillä jumalillaan,
vihastuttaneet minut joutavilla patsaillaan.
Siksi minä panen heidän kiusakseen kansan,
joka ei kansalta näytä,
typerysten heimolla minä vihastutan heidät.” Kertosäe
Halleluja
(Jaak. 1:18)
Halleluja. Halleluja.
Tahtonsa mukaan Isä synnytti meidät totuuden sanalla,
että olisimme hänen luomistekojensa ensi hedelmä.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Matt. 13:31-35)
Sinapinsiemenestä kasvaa puu, niin että taivaan linnut tulevat ja pesivät sen oksille.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.
Siihen aikaan Jeesus esitti väkijoukolle myös tällaisen vertauksen: ”Taivasten valtakunta on kuin sinapinsiemen, jonka mies kylvi maahansa. Se on pienin kaikista siemenistä, mutta kun sen taimi kasvaa täyteen mittaansa, se on puutarhan kasveista suurin. Lopulta se on kuin puu, niin että taivaan linnut tulevat ja pesivät sen oksille.”
Vielä hän esitti heille vertauksen: ”Taivasten valtakunta on kuin hapate. Kun nainen sekoitti sen kolmeen vakalliseen jauhoja, koko taikina happani.”
Kaiken tämän Jeesus puhui väkijoukolle vertauksin. Vertauksitta hän ei puhunut heille mitään, jotta tämä profeetan sana kävisi toteen: ”Minä avaan suuni ja puhun vertauksin, tuon julki sen, mikä on ollut salattua maailman luomisesta saakka.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.