18. VIIKON MAANANTAI VUOSI II

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE

(Jer. 28:1-17)

Hananja, Herra ei ole sinua lähettänyt. Sinä olet saanut tämän kansan luottamaan valheeseen.

Luemme profeetta Jeremian kirjasta.

Tuon vuoden viidennessä kuussa – Juudan kuninkaan Sidkian hallitusajan alkupuolella, hänen neljäntenä hallitusvuotenaan – astui profeetta Hananja, Asurin poika Gibeonista, Jeremian eteen Herran temppelissä. Pappien ja kansanjoukon kuullen Hananja sanoi: ”Herra Sebaot, Israelin Jumala, sanoo: Minä särjen Babylonian ikeen! Ennen kuin kaksi vuotta on kulunut, minä tuon tähän paikkaan takaisin kaikki Herran temppelin esineet, jotka Babylonian kuningas Nebukadnessar vei täältä mukanaan Babyloniaan. Myös Juudan kuninkaan Jekonjan, Jojakimin pojan, ja kaikki muut Juudan pakkosiirtolaiset, jotka joutuivat Babyloniaan, minä tuon tänne takaisin. Minä särjen Babylonian ikeen, sanoo Herra.”

Mutta profeetta Jeremia sanoi profeetta Hananjalle pappien ja temppeliin kokoontuneen kansan kuullen: ”Aamen! Kunpa Herra tekisikin niin! Antakoon hän ennustuksesi toteutua ja tuokoon hän Herran temppelin esineet ja kaikki pakkosiirtolaiset Babyloniasta tänne takaisin. Paina kuitenkin mieleesi, mitä minä sinulle nyt sanon kaikkien näiden ihmisten kuullen: Kaikkina aikoina, jo ennen minua ja sinua, profeetat ovat ennustaneet monille kansoille ja suurille valtakunnille sotaa, onnettomuutta ja ruttoa. Jos siis joku profeetta julistaa rauhaa, on syytä katsoa, käykö hänen sanansa toteen. Vasta sitten nähdään, onko hän todella Herran lähettämä profeetta.”

Silloin Hananja otti ikeen Jeremian niskasta ja särki sen. Hananja sanoi koko kansanjoukon kuullen: ”Herra sanoo: Näin minä särjen Babylonian kuninkaan Nebukadnessarin ikeen kaikkien kansojen niskasta, ennen kuin kaksi vuotta on kulunut.” Sen kuultuaan Jeremia lähti pois.

Jonkin ajan kuluttua siitä, kun Hananja oli särkenyt ikeen Jeremian niskasta, Jeremialle tuli tämä Herran sana: ”Mene Hananjan luo ja sano hänelle: Näin sanoo Herra: Sinä särjit puisen ikeen mutta nostat sen tilalle rautaisen! Sillä näin sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala: Minä panen rautaisen ikeen kaikkien näiden kansojen niskaan. Niiden on palveltava Babylonian kuningasta Nebukadnessaria. Vieläpä villieläimet minä annan hänen valtaansa.”

Vielä Jeremia sanoi Hananjalle: ”Kuule, Hananja! Herra ei ole sinua lähettänyt. Sinä olet saanut tämän kansan luottamaan valheeseen. Sen tähden Herra sanoo näin: Mene, sinulla ei ole enää osaa eikä arpaa maan päällä! Tänä vuonna sinä kuolet, koska olet puhunut valhetta minun nimissäni.” Sen vuoden seitsemännessä kuussa profeetta Hananja kuoli.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi

(Ps. 119:29, 43, 79, 80, 95, 102. – 68b)

Kertosäe:

Herra, opeta minut tuntemaan määräyksesi.

Pidä minut loitolla valheen teistä,
opeta minulle lakisi, ole armollinen. Kertosäe

Älä jätä suutani totuuden sanaa vaille,
minä panen toivoni sinun päätöksiisi. Kertosäe

Tulkoot luokseni ne, jotka pelkäävät sinua
ja tietävät, mitä sinun liittosi vaatii. Kertosäe

Pysyköön sydämeni vakaana sinun määräyksissäsi!
Silloin en joudu häpeään. Kertosäe

Jumalattomat väijyvät minua tuhotakseen minut,
mutta minä tutkin sinun liittosi säädöksiä. Kertosäe

Sinun päätöksistäsi en poikkea syrjään,
sillä sinulta minä olen oppini saanut. Kertosäe

Halleluja

(Matt. 4:4b)

Halleluja. Halleluja. 

Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, 

vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta. 

Halleluja.

Vuosi A:  EVANKELIUMI 

(Matt. 14:22-36)

Käske minun tulla luoksesi vettä pitkin.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Kun kansanjoukko oli tullut ravituksi, Jeesus käski opetuslasten nousta veneeseen ja mennä vastarannalle edeltäkäsin, sillä aikaa kun hän lähettäisi väen pois. Kun ihmiset olivat lähteneet, hän nousi vuorelle rukoillakseen yksinäisyydessä. Illan tultua hän oli siellä yksin. Vene oli jo hyvän matkan päässä rannasta ja ponnisteli aallokossa vastatuuleen.

Neljännen yövartion aikaan Jeesus tuli opetuslapsia kohti kävellen vettä pitkin. Kun he näkivät hänen kävelevän järven aalloilla, he säikähtivät ja huusivat pelosta, sillä he luulivat näkevänsä aaveen. Mutta samassa Jeesus jo puhui heille: ”Pysykää rauhallisina, minä tässä olen. Älkää pelätkö.” Silloin Pietari sanoi hänelle: ”Herra, jos se olet sinä, niin käske minun tulla luoksesi vettä pitkin.” ”Tule!” sanoi Jeesus. Pietari astui veneestä ja käveli vettä pitkin Jeesuksen luo. Mutta huomatessaan, miten rajusti tuuli, hän pelästyi ja alkoi vajota. ”Herra, pelasta minut!” hän huusi. Jeesus ojensi heti kätensä, tarttui häneen ja sanoi: ”Vähäinenpä on uskosi! Miksi aloit epäillä?”

Kun he olivat nousseet veneeseen, tuuli tyyntyi. Ja kaikki, jotka veneessä olivat, polvistuivat hänen eteensä ja sanoivat: ”Sinä olet todella Jumalan Poika.”

Päästyään järven yli he nousivat maihin Gennesaretissa. Kun seudun ihmiset huomasivat, kuka oli tullut, he lähettivät sanan joka puolelle, ja niin kaikki sairaat tuotiin Jeesuksen luo. He pyysivät saada edes koskettaa hänen viittansa tupsua, ja kaikki, jotka sitä koskettivat, parantuivat.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuosi B ja C: EVANKELIUMI

(Matt. 14:13-21) 

Kaikki söivät kyllikseen.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan, kuultuaan Johannes Kastajan kuolemasta, Jeesus lähti veneellä autiolle seudulle yksinäisyyteen. Mutta tieto levisi, ja kaupungeista lähti paljon väkeä maitse hänen peräänsä. Kun hän veneestä noustessaan näki kaikki nämä ihmiset, hänen tuli heitä sääli ja hän paransi kaikki sairaat. 

Illan suussa opetuslapset menivät hänen luokseen ja sanoivat: ”Tämä on asumatonta seutua, ja päivä on jo pitkällä. Lähetä ihmiset pois, että he menisivät kyliin ostamaan itselleen ruokaa.” Mutta Jeesus sanoi: ”Ei heidän tarvitse mihinkään mennä. Antakaa te heille syötävää.” ”Ei meillä ole mukana muuta kuin viisi leipää ja kaksi kalaa”, he vastasivat. ”Tuokaa ne tänne minulle”, sanoi Jeesus. Hän käski väkijoukon asettua nurmelle. Sitten hän otti ne viisi leipää ja kaksi kalaa, katsoi ylös taivaaseen ja siunasi ne. Hän mursi leivät ja antoi palat opetuslapsille, ja opetuslapset jakoivat ne väelle. Kaikki söivät kyllikseen, ja tähteeksi jääneitä paloja kerättiin kaksitoista täyttä korillista. Syömässä oli noin viisituhatta miestä ja lisäksi naisia ja lapsia. 

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.