27. VIIKON PERJANTAI VUOSI II
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Gal. 3:7-14)
Ne, joilla on usko, saavat siunauksen yhdessä Abrahamin kanssa, joka uskoi.
Luemme apostoli Paavalin kirjeestä galatalaisille.
Veljet, tietäkää, että todellisia Abrahamin jälkeläisiä ovat ne, joilla on usko. Pyhät kirjoitukset tiesivät jo edeltäpäin, että Jumala tekee vanhurskaiksi kansat, kun ne uskovat. Jumala näet ilmoitti edeltäpäin Abrahamille hyvän sanoman: sinussa kaikki kansat tulevat siunatuiksi. Näin ne, joilla on usko, saavat siunauksen yhdessä Abrahamin kanssa, joka uskoi. Ne taas, jotka luottavat lain tekoihin, ovat kirouksen alaisia. Onhan kirjoitettu: ”Kirottu on jokainen, joka ei tee kaikkea, mitä lain kirja käskee.” On selvää, ettei kukaan tule Jumalan silmissä vanhurskaaksi lakia noudattamalla, sillä ”uskosta vanhurskas saa elää”. Mutta laki ei rakenna mitään uskon varaan, vaan: ”Joka tekee mitä laki vaatii, saa siitä elämän.” Kristus on lunastanut meidät vapaiksi lain kirouksesta tulemalla itse kirotuksi meidän sijastamme, niin kuin on kirjoitettu: ”Kirottu on jokainen, joka on ripustettu paaluun.” Näin tapahtui, jotta Abrahamin siunaus tulisi Kristuksessa Jeesuksessa pakanoidenkin osaksi ja me niin uskon kautta saisimme luvatun Hengen.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 111:1-2, 3-4, 5-6. – 5b)
Kertosäe:
Herra muistaa liittonsa ikuisesti.
tai: Halleluja.
Koko sydämestäni minä ylistän Herraa
oikeamielisten joukossa, seurakunnan keskellä.
Suuret ovat Herran teot!
Joka niitä rakastaa, tutkii niitä. Kertosäe
Mahtavat ja ihmeelliset ovat hänen työnsä,
iäti pysyy hänen vanhurskautensa,
iäti muistettavia ovat ihmeet, jotka hän on tehnyt.
Anteeksiantava ja laupias on Herra! Kertosäe
Hän ravitsee ne, jotka häntä pelkäävät,
hän muistaa liittonsa ikuisesti.
Hän on teoillaan osoittanut kansalleen voimansa,
hän on antanut sille omaksi toisten kansojen maat. Kertosäe
Halleluja
(Joh. 12:31b-32)
Halleluja. Halleluja.
Nyt tämän maailman ruhtinas syöstään vallasta, sanoo Herra.
Ja kun minut korotetaan maasta, minä vedän kaikki luokseni.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Luuk. 11:15-26)
Jos minä ajan pahoja henkiä ihmisistä Jumalan sormella, Jumalan valtakunta on jo tullut teidän luoksenne.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.
Siihen aikaan, kun Jeesus ajoi mykästä miehestä pahan hengen, muutamat sanoivat: ”Belsebulin, itsensä pääpaholaisen, avulla hän pahoja henkiä karkottaa.” Toiset taas halusivat panna hänet koetukselle ja vaativat häneltä merkkiä taivaasta.
Mutta Jeesus tiesi, mitä heillä oli mielessä, ja sanoi: ”Jokainen valtakunta, joka jakautuu ja taistelee itseään vastaan, tuhoutuu, ja talot sortuvat toinen toisensa päälle. Jos nyt Saatana taistelee itseään vastaan, kuinka sen valtakunta voi pysyä koossa? Tehän sanotte, että minä ajan pahoja henkiä ihmisistä Belsebulin avulla. Mutta jos minä ajan pahoja henkiä ihmisistä Belsebulin avulla, kenen avulla sitten teikäläiset niitä karkottavat? Heistä te saatte itsellenne tuomarit. Jos minä sitä vastoin ajan pahoja henkiä ihmisistä Jumalan sormella, silloinhan Jumalan valtakunta on jo tullut teidän luoksenne.
Kun väkevä mies vartioi linnaansa ase kädessä, hänen omaisuutensa on turvassa. Mutta jos toinen vielä väkevämpi hyökkää hänen kimppuunsa ja voittaa hänet, tuo väkevämpi ottaa häneltä aseet ja varusteet, joihin hän luotti, ja jakaa saamansa saaliin. Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja joka ei yhdessä minun kanssani kokoa, se hajottaa.
Kun saastainen henki lähtee ulos ihmisestä, se harhailee autioilla seuduilla ja etsii lepopaikkaa, mutta ei löydä. Silloin se päättää: ’Minä palaan kotiini, josta lähdin.’ Kun se sitten tulee ja löytää huoneensa lakaistuna ja hyvässä järjestyksessä, se hakee seitsemän vielä pahempaa henkeä, ja ne tulevat sisään ja asettuvat sinne asumaan. Näin sen ihmisen tila on lopussa pahempi kuin alussa.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.