9. VIIKON KESKIVIIKKO VUOSI II
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(2. Tim. 1:1-3, 6-12)
Puhalla täyteen liekkiin Jumalan armolahja, jonka sait silloin kun minä panin käteni sinun päällesi.
Luemme apostoli Paavalin toisesta kirjeestä Timoteukselle.
Paavali, Kristuksen Jeesuksen apostoli Jumalan tahdosta, sen lupauksen mukaisesti, jonka olemme saaneet elämästä Kristuksessa Jeesuksessa, tervehtii rakasta poikaansa Timoteusta. Isän Jumalan ja Herramme Kristuksen Jeesuksen armo, laupeus ja rauha sinulle! Minä kiitän Jumalaa, jota palvelen omatunto puhtaana, niin kuin jo esivanhempani ovat tehneet, ja muistan sinua rukouksissani lakkaamatta, päivin ja öin.
Siksi muistutan sinua, että puhaltaisit täyteen liekkiin Jumalan armolahjan, jonka sait silloin kun minä panin käteni sinun päällesi. Eihän Jumala ole antanut meille pelkuruuden henkeä, vaan voiman, rakkauden ja terveen harkinnan hengen. Älä siis häpeä todistaa Herrastamme äläkä häpeä minua, joka olen hänen takiaan vangittuna, vaan kärsi sinäkin vaivaa evankeliumin vuoksi. Siihen saat voimaa Jumalalta.
Hän on meidät pelastanut ja kutsunut pyhällä kutsullaan, ei meidän tekojemme perusteella vaan oman päätöksensä ja armonsa mukaisesti, jonka hän jo ennen aikojen alkua soi meille antamalla meille Kristuksen Jeesuksen ja joka nyt on tullut julki, kun meidän Vapahtajamme, Kristus Jeesus, on ilmestynyt. Hän on kukistanut kuoleman ja tuonut valoon elämän ja katoamattomuuden evankeliumin kautta.
Sen kuuluttajaksi, apostoliksi ja opettajaksi minut on asetettu. Siksi minä saan kärsiä tätä kaikkea. En silti häpeä, sillä tiedän, keneen uskon, ja olen varma siitä, että hän kykenee varjelemaan sen, mikä on minun haltuuni uskottu, aina tulemisensa päivään asti.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 123:1-2a, 2bcd. – vrt. 1a)
Kertosäe:
Sinun puoleesi, Herra, minä kohotan katseeni.
Sinun puoleesi, joka olet taivaissa,
minä kohotan katseeni,
niin kuin orjien silmät tarkkaavat isännän kättä. Kertosäe
Niin kuin orjattarien silmät
tarkkaavat emännän kättä,
niin me odottaen katsomme Herraan, Jumalaamme,
kunnes hän armahtaa meitä. Kertosäe
Halleluja
(Joh. 11:25a, 26)
Halleluja. Halleluja.
Minä olen ylösnousemus ja elämä, sanoo Herra.
Joka uskoo minuun, ei ikinä kuole.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Mark. 12:18-27)
Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Markuksen mukaan.
Siihen aikaan Jeesuksen luo tuli saddukeuksia, jotka kieltävät ylösnousemuksen. He esittivät hänelle kysymyksen: ”Opettaja, Mooses on säätänyt näin: ’Jos jonkun veli kuolee ja jättää jälkeensä vaimon mutta ei lasta, tämän miehen tulee ottaa veljensä vaimo ja hankkia jälkeläinen veljelleen.’ Oli seitsemän veljestä. Vanhin heistä otti vaimon ja kuoli jättämättä jälkeläisiä. Silloin toinen otti lesken, mutta hänkin kuoli jälkeläisiä jättämättä. Samoin kävi kolmannen ja kaikkien seitsemän: heiltä ei jäänyt jälkeläisiä. Viimeisenä kaikista kuoli nainen. Kun he ylösnousemuksen päivänä nousevat kuolleista, kenen vaimo hän silloin on? Hänhän on ollut kaikkien seitsemän vaimo.”
Jeesus vastasi heille: ”Te kuljette eksyksissä, ja mistä syystä? Koska ette tunne kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa. Kun noustaan kuolleista, ei oteta vaimoa eikä mennä vaimoksi. Ylösnousseet ovat kuin enkelit taivaassa. Ja kun nyt puhumme kuolleiden herättämisestä – ettekö ole Mooseksen kirjasta lukeneet kertomusta palavasta pensaasta? Siinä Jumala puhuu Moosekselle ja sanoo: ’Minä olen Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala.’ Ei hän ole kuolleiden Jumala, vaan elävien. Te olette pahasti eksyksissä.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.