9. VIIKON MAANANTAI VUOSI II
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(2. Piet. 1:2-7)
Jumala on lahjoittanut meille kalliit lupaukset, jotta te niiden kautta tulisitte osallisiksi jumalallisesta luonnosta.
Luemme apostoli Pietarin toisesta kirjeestä.
Rakkaani, yhä runsaampana tulkoon osaksenne armo ja rauha, jonka Jumalan ja meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen tunteminen antaa. Hänen jumalallinen voimansa on antanut meille lahjaksi kaiken, mikä kuuluu tosi elämään ja jumalanpelkoon. Olemmehan päässeet tuntemaan hänet, joka on kutsunut meidät kirkkaudellaan ja voimallaan. Näin hän on meille lahjoittanut suuret ja kalliit lupaukset, jotta te niiden kautta tulisitte osallisiksi jumalallisesta luonnosta ja pääsisitte pakoon turmelusta, joka maailmassa himojen tähden vallitsee.
Pyrkikää sen vuoksi osoittamaan uskossanne lujuutta, lujuudessa oikeaa tietoa, tiedossa itsehillintää, itsehillinnässä kestävyyttä, kestävyydessä jumalanpelkoa, jumalanpelossa keskinäistä kiintymystä, kiintymyksessä rakkautta.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 91:1-2, 14-15ab, 15c-16. – 2b)
Kertosäe:
Jumalani, sinuun minä turvaan.
Se, joka asuu Korkeimman suojassa
ja yöpyy Kaikkivaltiaan varjossa,
sanoo näin: ”Sinä, Herra, olet linnani ja turvapaikkani.
Jumalani, sinuun minä turvaan.” Kertosäe
Herra sanoo: ”Minä pelastan hänet, koska hän turvaa minuun.
Hän tunnustaa minun nimeäni, siksi suojelen häntä.
Kun hän huutaa minua, minä vastaan.
Minä olen hänen tukenaan ahdingossa. Kertosäe
Minä pelastan hänet ja nostan taas kunniaan.
Minä annan hänelle kyllälti elinpäiviä,
hän saa nähdä, että minä autan häntä.” Kertosäe
Halleluja
(vrt. Ilm. 1:5)
Halleluja. Halleluja.
Jeesus Kristus, sinä olet luotettava todistaja,
kuolleista nousseiden esikoinen;
sinä rakastit meitä ja verelläsi päästit meidät synneistämme.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Mark. 12:1-12)
He ottivat kiinni rakkaan pojan, tappoivat hänet ja heittivät ulos viinitarhasta.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Markuksen mukaan.
Siihen aikaan Jeesus alkoi puhua vertauksin ylipapeille, lainopettajille ja vanhimmille: ”Mies istutti viinitarhan, ympäröi sen aidalla, louhi kallioon viinikuurnan ja rakensi vartiotornin. Sitten hän vuokrasi tarhan viininviljelijöille ja muutti itse pois maasta.
Sovittuun aikaan hän lähetti palvelijansa viinitarhan viljelijöiden luo, jotta saisi heiltä osansa tarhan sadosta. Mutta nämä ottivat miehen kiinni, pieksivät hänet ja lähettivät takaisin tyhjin käsin. Omistaja lähetti heidän luokseen toisen palvelijan, mutta tätäkin he pahoinpitelivät ja häpäisivät. Hän lähetti taas uuden palvelijan, ja tämän he tappoivat. Samoin kävi seuraavienkin: toiset he pieksivät, toiset tappoivat. Nyt oli jäljellä enää yksi, hänen rakas poikansa. Tämän hän lähetti vuokraajien luo viimeiseksi ajatellen: ’Minun omaan poikaani he eivät sentään uskalla koskea.’ Mutta nämä sanoivat toisilleen: ’Hän on perillinen. Tapetaan hänet, niin perintö on meidän.’ He ottivat hänet kiinni, tappoivat hänet ja heittivät ulos viinitarhasta.
Mitä viinitarhan omistaja nyt tekee? Hän tulee ja ottaa nuo viljelijät hengiltä ja antaa viinitarhansa toisille. Olette kai lukeneet kirjoituksista tämän kohdan: ’Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on nyt kulmakivi. Herralta se on tullut, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme.’
Neuvoston jäsenet olisivat halunneet ottaa Jeesuksen kiinni, sillä he ymmärsivät, että Jeesus oli vertauksessaan puhunut heistä. Mutta koska he pelkäsivät kansaa, he antoivat hänen olla ja lähtivät pois.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.