14. VIIKON TIISTAI VUOSI I
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(1. Moos. 32:23-33)
Sinun nimesi olkoon Israel, sillä sinä olet kamppaillut Jumalan kanssa ja voittanut.
Luemme Ensimmäisestä Mooseksen kirjasta. Niinä päivinä Jaakob otti yöllä mukaan molemmat vaimonsa, molemmat orjattarensa ja kaikki yksitoista poikaansa ja kulki kahlaamon kohdalta Jabbokin yli. Saatettuaan heidät ensin vastarannalle hän käski kuljettaa yli myös kaiken omaisuutensa. Vain Jaakob itse jäi toiselle rannalle. Siellä muuan mies paini hänen kanssaan aamunsarastukseen saakka. Kun mies huomasi, ettei päässyt voitolle, hän iski Jaakobia nivustaipeeseen, niin että Jaakobin lonkka nyrjähti hänen kamppaillessaan miehen kanssa. Mies sanoi hänelle: ”Päästä minut menemään, sillä päivä valkenee.” Mutta Jaakob sanoi: ”En päästä sinua, ellet siunaa minua.” Mies kysyi häneltä: ”Mikä sinun nimesi on?” Hän vastasi: ”Jaakob.” Silloin mies sanoi: ”Sinua ei pidä enää sanoa Jaakobiksi, vaan Israeliksi, sillä sinä olet kamppaillut Jumalan ja ihmisten kanssa ja voittanut.” Jaakob sanoi hänelle: ”Sano sinäkin nimesi.” Mutta mies vastasi: ”Miksi sinun pitäisi tietää minun nimeni?” Ja hän siunasi Jaakobin siellä.
Jaakob antoi paikalle nimeksi Penuel. Hän sanoi: ”Minä olen nähnyt Jumalan kasvoista kasvoihin, ja silti olen elossa.” Aurinko nousi, ja hän jatkoi matkaansa Penuelista eteenpäin ontuen lonkkaansa. Tämän vuoksi israelilaiset eivät tänäkään päivänä syö reisijännettä, joka on nivustaipeen päällä. Mies oli iskenyt Jaakobia tähän jänteeseen.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 17:1, 2-3ab, 6-7, 8+15. – 15a)
Kertosäe:
Minä saan nähdä sinun kasvosi
vanhurskaudessa, Herra.
Herra, kuule minua, minä etsin oikeutta!
Kuule minun avunhuutoni,
ota vastaan rukoukseni.
Minä puhun sinulle vilpittömin huulin. Kertosäe
Sinulta saan oikean tuomion,
sinun silmäsi näkevät, mikä on totta.
Sinä tutkit sydämeni, yölläkin sinä minua tarkkaat,
sinä koettelet minua mutta et löydä minusta mitään väärää. Kertosäe
Minä huudan sinua avuksi, Jumala, ja sinä vastaat minulle.
Kuuntele minua, kuule, mitä puhun sinulle.
Osoita minulle ihmeellistä hyvyyttäsi!
Sinä pelastat väkevällä kädelläsi
kaikki ne, jotka etsivät sinusta turvaa vihamiesten uhatessa. Kertosäe
Varjele minua niin kuin silmäterääsi,
peitä minut siipiesi suojaan.
Minä saan nähdä sinun kasvosi vanhurskaudessa.
Kun herään unesta, sinun läsnäolosi ravitsee minut. Kertosäe
Halleluja
(Joh. 10:14)
Halleluja. Halleluja.
Minä olen hyvä paimen, sanoo Herra.
Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Matt. 9:32-38)
Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.
Siihen aikaan Jeesuksen luo tuotiin mykkä mies, jota vaivasi paha henki. Jeesus ajoi hengen ulos, ja mykkä alkoi puhua. Ihmiset hämmästyivät ja sanoivat: ”Tällaista ei Israelissa ole koskaan nähty.” Mutta fariseukset sanoivat: ”Pääpaholaisen voimin hän pahoja henkiä karkottaa.”
Jeesus kulki sitten kaikissa kaupungeissa ja kylissä. Hän opetti synagogissa, julisti ilosanomaa taivasten valtakunnasta ja paransi kaikki ihmisten taudit ja vaivat. Kun hän näki väkijoukot, hänet valtasi sääli, sillä ihmiset olivat näännyksissä ja heitteillä, kuin lammaslauma paimenta vailla. Silloin hän sanoi opetuslapsilleen: ”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.