16. VIIKON KESKIVIIKKO VUOSI I
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(2. Moos. 16:1-5, 9-15)
Minä annan sataa teille leipää taivaasta.
Luemme Toisesta Mooseksen kirjasta.
Israelilaiset lähtivät liikkeelle Elimistä ja tulivat Sinin autiomaahan, joka on Elimin ja Siinain välillä. He tulivat sinne toisen kuun viidentenätoista päivänä Egyptistä lähtönsä jälkeen. Autiomaassa israelilaiset alkoivat nurista Moosesta ja Aaronia vastaan ja sanoivat heille: ”Kunpa Herran käsi olisi lyönyt meidät kuoliaaksi Egyptissä, kun vielä olimme lihapatojen ääressä ja saimme leipää kylliksemme. Mutta te olette tuoneet meidät tänne autiomaahan tappaaksenne nälkään kaikki nämä ihmiset!”
Herra sanoi Moosekselle: ”Minä annan sataa teille leipää taivaasta, niin että kansa voi joka päivä mennä keräämään leipää, mutta vain sen päivän tarpeiksi. Näin minä panen heidät koetukselle, että näkisin, noudattavatko he minun lakejani vai eivät. Kuitenkin kun he sapatin aattona valmistavat ruoaksi sen, mitä ovat tuoneet mukanaan, sitä tulee kaksi kertaa niin paljon kuin heillä on muina päivinä.”
Mooses sanoi Aaronille: ”Kutsu kaikki israelilaiset Herran eteen, sillä hän on kuullut heidän valituksensa.” Aaronin puhuessa israelilaisille kaikki kääntyivät katsomaan autiomaahan päin, ja silloin Herran kirkkaus ilmestyi pilvessä. Herra sanoi Moosekselle: ”Minä olen kuullut israelilaisten valituksen. Sano heille näin: ’Tänään iltahämärissä te saatte lihaa syödäksenne ja aamulla leipää yllin kyllin. Silloin te ymmärrätte, että minä olen Herra, teidän Jumalanne.’”
Illalla lensi leiriin viiriäisiä niin paljon, että ne peittivät sen kokonaan. Aamulla oli maassa leirin ympärillä runsaasti kastetta, ja kun kaste oli haihtunut, oli autiomaassa jotakin hienoa ja rapeaa, ohutta kuin kuura maan pinnalla. Tämän nähdessään israelilaiset kyselivät toisiltaan: ”Mitä tämä on?” He eivät näet tienneet, mitä se oli. Mooses sanoi heille: ”Se on leipää, jonka Herra on antanut teille ruoaksi.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 78:18-19, 23-24, 25-26, 27-28. – 24b)
Kertosäe:
Herra antoi heille taivaan leipää.
Ehdoin tahdoin he koettelivat Jumalaa
vaatimalla mielensä mukaista ruokaa.
He puhuivat Jumalaa vastaan ja sanoivat:
”Hänkö voisi kattaa pöydän autiomaahan?” Kertosäe
Hän antoi pilville käskyn
ja avasi taivaan ovet,
ja mannaa satoi heidän ruoakseen,
hän antoi heille taivaan viljaa. Kertosäe
Ihmiset söivät enkelten leipää,
saivat ruokaa runsain määrin.
Hän päästi taivaasta irti itätuulen
ja nostatti voimallaan tuulen etelästä. Kertosäe
Hän antoi sataa lihaa kuin tomua,
taivaan lintuja kuin merten hiekkaa.
Hän pudotti ne heidän leiriinsä,
heidän asumustensa ympärille. Kertosäe
Halleluja
Halleluja. Halleluja.
Siemen on Jumalan sana, ja kylväjä on Kristus;
jokainen, joka löytää hänet, pysyy iankaikkisesti.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Matt. 13:1-9)
Osa jyvistä putosi hyvään maahan ja antoi satakertaisen sadon.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.
Sinä päivänä Jeesus lähti ulos, meni järven rantaan ja asettui istumaan. Hänen ympärilleen kokoontui silloin niin suuri joukko ihmisiä, että hänen oli siirryttävä veneeseen. Hän istui veneessä ja väkijoukko seisoi rannalla, ja hän puhui heille pitkään vertauksin.
Hän sanoi: ”Mies lähti kylvämään. Ja kun hän kylvi, osa siemenestä putosi tien oheen, ja linnut tulivat ja söivät jyvät. Osa putosi kallioiseen paikkaan, missä jyville ei ollut paljon maata. Ne nousivat kohta oraalle, koska maata ei ollut syvälti, mutta auringon noustua oraat helteessä kuivettuivat, koska niillä ei ollut juurta. Osa taas putosi ohdakkeisiin, ja ohdakkeet kasvoivat ja tukahduttivat oraan. Mutta osa jyvistä putosi hyvään maahan ja antoi sadon, mikä sata, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä jyvää. Jolla on korvat, se kuulkoon!”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.