Hyppää sisältöön

30. VIIKON LAUANTAI VUOSI I

30. VIIKON LAUANTAI VUOSI I 

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Room. 11:1-2a, 11-12, 25-29)
Jos juutalaisten hylkääminen on avannut maailmalle pääsyn sovintoon, mitä tapahtuukaan, kun Jumala ottaa heidät yhteyteensä? Silloin kuolleet heräävät eloon!

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä roomalaisille.

Veljet, ei kai Jumala ole hylännyt omaa kansaansa? Ei toki! Olenhan minäkin israelilainen, Abrahamin jälkeläinen, Benjaminin heimoa. Ei Jumala ole hylännyt kansaansa, jonka hän edeltäkäsin on valinnut.

Kysyn siis: eivät kai juutalaiset sen vuoksi kompastuneet, että he jäisivät maahan makaamaan? Päinvastoin! Heidän lankeemuksensa on avannut pelastuksen muille kansoille, ja näin juutalaiset ovat saaneet aiheen kadehtia niitä. Jos heidän lankeemuksensa on koitunut rikkaudeksi maailmalle ja heidän tappionsa rikkaudeksi kansoille, kuinka paljon enemmän saakaan aikaan heidän täysimääräinen voittonsa!

Veljet, jotta ette olisi oman viisautenne varassa, teidän tulee tuntea tämä salaisuus: paatumus, joka on kohdannut osaa Israelin kansasta, kestää siihen asti kun muista kansoista koottava määrä on tullut täyteen. Sen tapahduttua koko Israel on pelastuva, niin kuin on kirjoitettu: ”Siionista on tuleva Pelastaja, hän poistaa jumalattomuuden Jaakobin jälkeläisistä. Ja tämä on minun liittoni heidän kanssaan: minä otan pois heidän syntinsä.”

Evankeliumin torjuessaan he ovat Jumalan vihollisia, teidän tähtenne, mutta valinnan perusteella he ovat Jumalalle rakkaita, isien tähden. Jumala ei peruuta lahjojaan eikä antamaansa kutsua.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 94:12-13a, 14-15, 17-18. – 14a)

Kertosäe:
Herra ei hylkää kansaansa.

Hyvä on sen osa, jota sinä, Herra, kasvatat
ja jolle sinä opetat lakiasi.
Pahana päivänä sinä varjelet häntä. Kertosäe

Herra ei hylkää kansaansa,
ei hän jätä perintöosaansa.
Oikeus noudattaa jälleen vanhurskautta,
ja kaikki oikeamieliset seuraavat sitä. Kertosäe

Ellei Herra olisi tullut avukseni,
asuisin jo hiljaisuuden maassa.
Aina kun olin vähällä kaatua,
sinun armosi, Herra, oli minun tukenani. Kertosäe

Halleluja
(Matt. 11:29ab)

Halleluja. Halleluja.
Ottakaa minun ikeeni harteillenne, sanoo Herra,
ja oppikaa minulta, sillä minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Luuk. 14:1, 7-11)
Joka itsensä korottaa, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se korotetaan.

Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Jeesus meni sapattina erään fariseusten johtomiehen kotiin aterialle, ja kaikki tarkkailivat, mitä hän tekisi. Jeesus pani merkille, että vieraat pyrkivät aterialla asettumaan parhaille paikoille. Niinpä hän esitti heille vertauksen: ”Kun sinut on kutsuttu pitoihin, älä asetu kunniapaikalle. Joku vieraista saattaa olla sinua arvokkaampi, ja isäntä, joka on teidät molemmat kutsunut, tulee sanomaan sinulle: ’Anna tämä paikka hänelle.’ Silloin joudut nolona siirtymään viimeiselle sijalle. Ei – kun sinut kutsutaan, valitse pöydässä kaikkein vaatimattomin paikka. Silloin isäntä tulee ja sanoo sinulle: ’Ystäväni, siirry tänne lähemmäksi’, ja sinä saat suuren kunnian kaikkien vieraiden nähden. Joka itsensä korottaa, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se korotetaan.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.