9. VIIKON TORSTAI VUOSI I

 ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Tob. 6:10-11; 7:1, 9-17; 8:4-9a)
Suo meille armosi ja laupeutesi, anna meidän vanheta yhdessä.

Luemme Tobitin kirjasta.

Niinä päivinä, kun he olivat tulleet Meediaan ja olivat jo lähellä Ekbatanaa, Rafael sanoi: ”Tobia, veljeni!” ”Puhu vain, minä kuuntelen”, toinen sanoi, ja enkeli jatkoi: ”Ensi yöksi majoitumme Raguelin luo. Hän on sukulaisesi, ja hänellä on tytär, Saara.”

Kun he saapuivat Ekbatanaan, Tobia sanoi: ”Asarja, veljeni, vie minut saman tien maanmiehemme Raguelin luo.” Enkeli vei hänet perille, ja taloon saapuessaan he tapasivat heti Raguelin, joka istui pihaportilla. He tervehtivät häntä, ja hän vastasi: ”Tervetuloa, rakkaat maanmiehet, käykää sisään!” Hän johdatti heidät sisälle taloon. Sitten Raguel teurasti laumastaan pässin tarjotakseen mieluisille vierailleen tervetuloaterian. Kun he olivat kylpeneet ja pesseet kätensä, he asettuivat aterialle. Silloin Tobia sanoi Rafaelille: ”Asarja, veljeni! Pyydä Raguelilta, että hän antaisi pikkuserkkuni Saaran minulle vaimoksi.” Raguel kuuli tämän ja sanoi Tobialle: ”Syö ja juo ja nauti tästä illasta. Kenenkään muun kuin sinun, sukulaiseni, ei sovi ottaa tytärtäni Saaraa puolisokseen, eikä minullakaan ole oikeutta antaa häntä kenellekään muulle miehelle, koska sinä olet lähin sukulaiseni. Mutta, poikani, minun täytyy kertoa sinulle totuus. Olen antanut hänet jo seitsemälle Israelin miehelle, ja kaikki he ovat kuolleet hääyönä, heti kun ovat lähestyneet häntä. Syö ja juo nyt, poikani. Olkoon Herra teidän kanssanne.”

Tobia vastasi hänelle: ”Minä en syö enkä juo mitään, ennen kuin olet tehnyt päätöksen tässä asiassani. Silloin Raguel sanoi: ”Hyvä on, minä teen niin kuin haluat. Hänet annetaan sinulle Mooseksen lain mukaan; niin on taivaskin päättänyt. Ota siis hänet vaimoksesi. Tästä lähtien sinä olet hänen ja hän on sinun, tästä päivästä alkaen hän kuuluu ikuisesti sinulle. Suokoon taivaan Herra, että teidän käy ensi yönä hyvin. Olkoon hän teille armollinen ja antakoon teille rauhan.”

Raguel kutsui sitten tyttärensä Saaran paikalle, ja tämä tuli hänen luokseen. Hän otti Saaraa kädestä ja luovutti hänet Tobialle sanoen: ”Ota hänet vaimoksesi lain mukaan ja Mooseksen kirjaan kirjoitetun säännöksen mukaan. Ota hänet ja palaa hengissä ja terveenä isäsi luo. Auttakoon taivaan Jumala teitä pääsemään onnellisesti perille.” Raguel kutsui tytön äidin luokseen ja käski tämän tuoda kirjoitustarvikkeet. Sitten hän laati avioliittosopimuksen, jolla antoi tyttärensä Tobialle vaimoksi Mooseksen lain säännöksen mukaisesti. Tämän jälkeen he ryhtyivät syömään. Raguel kutsui taas vaimonsa Ednan paikalle ja sanoi: ”Laitapa vierashuone valmiiksi ja vie tyttö sinne.” Vaimo teki työtä käskettyä, laittoi vuoteen kuntoon ja vei tytön morsiushuoneeseen. Häneltä pääsi itku tytön takia, mutta hän pyyhki kyyneleensä ja sanoi: ”Rohkeutta, tyttäreni! Antakoon taivaan Herra sinulle iloa surun sijaan. Rohkeutta, tyttäreni.” Sitten hän meni pois.

Kun toiset olivat lähteneet morsiushuoneesta ja sulkeneet oven perässään, Tobia nousi vuoteelta ja sanoi Saaralle: ”Nouse, rakkaani. Meidän tulee rukoilla Herraa ja pyytää, että hän laupeudessaan pelastaisi meidät.” Saara nousi, ja he alkoivat rukoilla Herraa ja pyysivät häntä turvakseen. Tobia sanoi: ”Ylistetty olet sinä, isiemme Jumala, ylistetty on sinun nimesi polvesta polveen! Kiittäkööt sinua iäti taivaat ja koko luomakuntasi. Sinä loit Aadamin ja hänen avukseen ja tuekseen vaimon, Eevan, ja heistä sai alkunsa ihmissuku. Sinä sanoit: ’Ei ole hyvä ihmisen olla yksinään. Tehkäämme hänelle avuksi kumppani, hänen kaltaisensa.’ Kun nyt otan vaimokseni Saaran, rakkaan sukulaiseni, en tee sitä hetken himosta vaan kunniallisin aikein. Suo meille armosi ja laupeutesi, anna meidän vanheta yhdessä.” ”Aamen, niin tapahtukoon”, he sanoivat yhteen ääneen, ja sitten he kävivät makuulle.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 128:1-2, 3, 4-5. – vrt. 1a)

Kertosäe:
Onnellisia ovat ne, jotka pelkäävät Herraa.

Onnellinen se, joka pelkää Herraa,
se, joka vaeltaa hänen teitään.
Saat nauttia työsi hedelmistä,
hyvä on osasi, sinä onnellinen! Kertosäe

Vaimosi, sinun talosi emäntä,
kukoistaa kuin viiniköynnös,
lapsia on pöytäsi ympärillä
kuin oliivipuun juurella vesoja. Kertosäe

Tällaisen siunauksen ja onnen
saa mies, joka pelkää Herraa.
Siionin Herra siunatkoon sinua!
Koko elämäsi ajan sinä näet,
kuinka Jerusalem kukoistaa. Kertosäe

Halleluja
(vrt. 2. Tim. 1:10)

Halleluja. Halleluja.
Vapahtajamme, Kristus Jeesus, on kukistanut kuoleman
ja tuonut valoon elämän evankeliumin kautta.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Mark. 12:28b-34)
Näitä suurempaa käskyä ei ole.

Luemme pyhästä evankeliumista Markuksen mukaan.

Siihen aikaan muuan lainopettaja tuli Jeesuksen luo ja kysyi: ”Mikä käsky on kaikkein tärkein?” Jeesus vastasi: ”Tärkein on tämä: ’Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, on ainoa Herra. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja mielestäsi ja koko voimallasi.’ Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’ Näitä suurempaa käskyä ei ole.”

Lainopettaja sanoi hänelle: ”Oikein, opettaja! Totta puhuit, kun sanoit, että Herra on ainoa Jumala, ei ole muita kuin hän. Ja kun rakastaa häntä koko sydämestään, kaikella ymmärryksellään ja kaikella voimallaan ja rakastaa lähimmäistään niin kuin itseään, se on enemmän kuin polttouhrit ja kaikki muut uhrit.” Jeesus näki, että hän vastasi viisaasti, ja sanoi hänelle: ”Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta.” Kukaan ei enää rohjennut kysyä Jeesukselta mitään.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.