Hyppää sisältöön

I lukukappale Uudesta testamentista pääsiäisaikana

LUKUKAPPALEET MESSUSSA VAINAJIEN PUOLESTA

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE UUDESTA TESTAMENTISTA PÄÄSIÄISAIKANA

1.
(Ap.t. 10:34-43)
Juuri hänet Jumala on asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi.

Luemme Apostolien teoista.

Niinä päivinä Pietari rupesi puhumaan. Hän sanoi: ”Nyt minä todella käsitän, ettei Jumala erottele ihmisiä. Hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää häntä ja toimii oikeudenmukaisesti, kuului tämä mihin kansaan tahansa. Hän lähetti Israelin kansalle sanansa, ilmoitti hyvän sanoman rauhasta, jonka Jeesus Kristus on tuonut – hän, joka on kaikkien Herra. Te tiedätte, mitä on tapahtunut ensin Galileassa ja sitten kaikkialla Juudeassa sen kasteen jälkeen, jota Johannes saarnasi. Te olette kuulleet Jeesuksesta, nasaretilaisesta, jonka Jumala voiteli Pyhällä Hengellä ja voimalla. Hän kulki ympäri maata, teki hyvää ja paransi kaikki jotka olivat joutuneet Paholaisen valtaan, sillä Jumala oli hänen kanssaan. Me olemme kaiken sen todistajia, mitä hän teki Juudean maassa ja Jerusalemissa. Hänet he ripustivat ristinpuulle ja surmasivat, mutta Jumala herätti hänet kolmantena päivänä ja antoi hänen ilmestyä – ei kaikelle kansalle, vaan todistajille, jotka Jumala oli ennalta valinnut, meille, jotka söimme ja joimme hänen kanssaan sen jälkeen kun hän oli noussut kuolleista. Hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että juuri hänet Jumala on asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi. Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä kautta syntinsä anteeksi.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Tai lyhyempi muoto:

(Ap.t. 10:34-36, 42-43)
Juuri hänet Jumala on asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi.

Luemme Apostolien teoista.

Niinä päivinä Pietari rupesi puhumaan. Hän sanoi: ”Nyt minä todella käsitän, ettei Jumala erottele ihmisiä. Hän hyväksyy jokaisen, joka pelkää häntä ja toimii oikeudenmukaisesti, kuului tämä mihin kansaan tahansa. Hän lähetti Israelin kansalle sanansa, ilmoitti hyvän sanoman rauhasta, jonka Jeesus Kristus on tuonut – hän, joka on kaikkien Herra. Hän käski meidän saarnata kansalle ja todistaa, että juuri hänet Jumala on asettanut elävien ja kuolleiden tuomariksi. Hänestä kaikki profeetat todistavat, että jokainen, joka uskoo häneen, saa hänen nimensä kautta syntinsä anteeksi.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

2.
(Ilm. 14:13)
Autuaita ne, jotka kuolevat Herran omina.

Luemme Ilmestyskirjasta.

Minä, Johannes, kuulin taivaasta äänen, joka sanoi: ”Kirjoita: Autuaita ne, jotka tästä lähtien kuolevat Herran omina. He ovat autuaita, sanoo Henki. He saavat levätä vaivoistaan, sillä heidän tekonsa seuraavat heitä.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

3.
(Ilm. 20:11-21:1)
Kuolleet tuomittiin tekojensa mukaan.

Luemme Ilmestyskirjasta.

Minä, Johannes, näin suuren valkean valtaistuimen ja sen, joka sillä istuu. Hänen kasvojensa edestä pakenivat maa ja taivas, eikä niistä jäänyt jälkeäkään. Näin myös kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä. Kirjat avattiin, avattiin myös elämän kirja, ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli merkitty, kukin tekojensa mukaan. Meri antoi kuolleensa, Kuolema ja Tuonela antoivat kuolleensa, ja kaikki heidät tuomittiin tekojensa mukaan. Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema: tulinen järvi. Jokainen, jonka nimeä ei löytynyt elämän kirjasta, heitettiin tuohon tuliseen järveen. Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

4.
(Ilm. 21:1-5a, 6b-7)
Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa.

Luemme Ilmestyskirjasta.

Minä, Johannes, näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä merta ollut enää. Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui taivaasta Jumalan luota juhla-asuisena, niin kuin morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten. Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen, joka sanoi: ”Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa. Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa, sillä kaikki entinen on kadonnut.”

Valtaistuimella istuva lausui: ”Uudeksi minä teen kaiken. Minä olen A ja O, alku ja loppu. Sille, jolla on jano, minä annan lahjaksi vettä elämän veden lähteestä. Tämä on voittajan palkinto. Minä olen hänen Jumalansa, ja hän on minun poikani.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.