PÄÄSIÄISEN 4. VIIKON MAANANTAI
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Ap.t. 11:1-18)
Jumala on avannut pakanoillekin tien kääntymykseen ja elämään.
Luemme Apostolien teoista.
Niinä päivinä apostolit ja eri puolilla Juudeaa olevat veljet saivat kuulla, että muutkin kuin juutalaiset olivat ottaneet vastaan Jumalan sanan. Kun Pietari sitten tuli Jerusalemiin, ympärileikatut veljet syyttelivät häntä siitä, että hän oli vieraillut ympärileikkaamattomien luona ja aterioinut heidän kanssaan.
Silloin Pietari kertoi heille alusta alkaen, kuinka kaikki oli tapahtunut: ”Minä olin Joppen kaupungissa ja rukoilin. Silloin jouduin hurmoksiin ja näin näyn. Taivaasta tuli alas, aivan minun eteeni, ikään kuin suuri purjekangas neljästä kulmastaan kannateltuna. Kun jäin katsomaan sitä, näin siinä kaikenlaisia maan eläimiä, nelijalkaisia, petoja ja matelijoita, sekä taivaan lintuja. Ja minä kuulin äänen, joka sanoi: ’Nouse, Pietari! Teurasta ja syö!’ Minä vastasin: ’Ei, ei, Herra! En ole koskaan pannut suuhuni mitään epäpuhdasta tai kiellettyä.’ Silloin ääni taas puhui taivaasta: ’Minkä Jumala on puhdistanut, sitä älä sinä sano epäpuhtaaksi.’ Tämä tapahtui kolmesti. Sitten kaikki temmattiin takaisin taivaaseen.
Juuri silloin seisahtui kolme miestä sen talon eteen, jossa me olimme. Heidät oli Kesareasta lähetetty minun luokseni. Henki sanoi minulle, että minun oli epäröimättä lähdettävä heidän mukaansa. Myös nämä kuusi veljeä lähtivät kanssani, ja niin me menimme sen miehen kotiin. Hän kertoi meille nähneensä talossaan enkelin. Enkeli oli sanonut hänelle: ’Lähetä miehiä Joppeen noutamaan tänne Simon, toiselta nimeltä Pietari. Hän puhuu sinulle, ja niiden sanojen voimasta sinä pelastut, sinä ja koko perhekuntasi.’ Ja kun aloin puhua, laskeutui Pyhä Henki heihin niin kuin alussa meihin. Silloin muistin, mitä Herra oli sanonut: ’Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä.’ Jos siis Jumala antoi heille samanlaisen lahjan kuin meillekin, kun olimme uskoneet Herraan Jeesukseen Kristukseen, mikä olin minä estämään Jumalaa?”
Tämän kuultuaan kaikki rauhoittuivat ja ylistivät Jumalaa sanoen: ”Jumala on siis avannut pakanoillekin tien kääntymykseen ja elämään.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 42:2, 3, 43:3, 4. – 42:3a)
Kertosäe:
Minun sieluni janoaa elävää Jumalaa.
tai: Halleluja.
Niin kuin peura janoissaan etsii vesipuroa,
niin minä kaipaan sinua, Jumala. Kertosäe
Minun sieluni janoaa Jumalaa, elävää Jumalaa.
Milloin saan tulla Jumalan kasvojen eteen? Kertosäe
Lähetä valosi ja totuutesi!
Ne johdattakoot minua,
ne viekööt minut pyhälle vuorellesi,
sinun asuntoihisi. Kertosäe
Minä tahdon tulla sinun alttarisi eteen,
sinun eteesi, Jumala, minun iloni!
Siellä saan ylistää sinua lyyraa soittaen,
Jumala, minun Jumalani! Kertosäe
Halleluja
(Joh. 10:14)
Halleluja. Halleluja.
Minä olen hyvä paimen, sanoo Herra.
Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut.
Halleluja.
Vuonna A:
EVANKELIUMI
(Joh. 10:11-18)
Hyvä paimen panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.
Siihen aikaan Jeesus sanoi: ”Minä olen hyvä paimen, oikea paimen, joka panee henkensä alttiiksi lampaiden puolesta. Palkkarenki ei ole oikea paimen eivätkä lampaat hänen omiaan, ja niinpä hän nähdessään suden tulevan jättää lauman ja pakenee. Susi saa lampaat saaliikseen ja hajottaa lauman, koska palkkapaimen ei välitä lampaista.
Minä olen hyvä paimen. Minä tunnen lampaani ja ne tuntevat minut, niin kuin Isä tuntee minut ja minä Isän. Minä panen henkeni alttiiksi lampaiden puolesta. Minulla on myös muita lampaita, sellaisia, jotka eivät ole tästä tarhasta, ja niitäkin minun tulee paimentaa. Ne kuulevat minun ääneni, ja niin on oleva yksi lauma ja yksi paimen.
Isä rakastaa minua, koska minä annan henkeni – saadakseni sen jälleen takaisin. Kukaan ei sitä minulta riistä, itse minä sen annan pois. Minulla on valta antaa se ja valta ottaa se takaisin. Niin on Isäni käskenyt minun tehdä.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuosina B ja C:
EVANKELIUMI
(Joh. 10:1-10)
Minä olen lampaiden portti.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.
Siihen aikaan Jeesus sanoi: ”Totisesti, totisesti: se, joka ei mene lammastarhaan portista vaan kiipeää sinne muualta, on varas ja rosvo. Se, joka menee portista, on lampaiden paimen. Hänelle vartija avaa portin, ja lampaat kuuntelevat hänen ääntään. Hän kutsuu lampaitaan nimeltä ja vie ne laitumelle. Laskettuaan ulos kaikki lampaansa hän kulkee niiden edellä, ja lampaat seuraavat häntä, koska ne tuntevat hänen äänensä. Vierasta ne eivät lähde seuraamaan vaan karkaavat hänen luotaan, sillä ne eivät tunne vieraan ääntä.”
Jeesus esitti heille tämän vertauksen, mutta he eivät ymmärtäneet, mitä hän puheellaan tarkoitti. Siksi Jeesus jatkoi: ”Totisesti, totisesti: minä olen lampaiden portti. Ne, jotka ovat tulleet ennen minua, ovat kaikki olleet varkaita ja rosvoja, eivätkä lampaat ole kuunnelleet heitä. Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi vapaasti tulla ja mennä, ja hän löytää laitumen. Varas tulee vain varastamaan, tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut antamaan elämän, yltäkylläisen elämän.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.