PYHÄN VIIKON KESKIVIIKKO
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Jes. 50:4-9a)
En kätkenyt kasvojani häväistyksiltä.
Luemme profeetta Jesajan kirjasta.
Herra, minun Jumalani, on antanut minulle taitavan kielen, niin että voin sanalla rohkaista uupunutta. Aamu aamulta hän herättää minut, herättää korvani kuulemaan oppilaan tavoin. Herra avasi minun korvani, ja minä tottelin, en väistänyt tehtävääni. Minä tarjosin selkäni lyötäväksi ja poskieni parran revittäväksi, en kätkenyt kasvojani häväistyksiltä, en sylkäisyiltä.
Herra, minun Jumalani, auttaa minua, siksi en pelkää häväistystä. Olen kovettanut kasvoni piikiven kaltaisiksi. Minä tiedän, etten jää häpeääni, sillä hän on lähellä, hän osoittaa syyttömyyteni – kuka voisi minua syyttää! Asettukaamme siis käymään oikeutta. Tahtooko joku ajaa kannetta minua vastaan? Astukoon hän esiin! Herra, minun Jumalani, on minun auttajani. Kuka voisi osoittaa minut syylliseksi?
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 69:8-10, 21-22, 31+33-34. – vrt. 14cb)
Kertosäe:
Herra, vastaa minulle suuressa hyvyydessäsi,
otollisella hetkellä.
Sinun takiasi olen joutunut häväistyksi,
häpeän puna peittää kasvoni.
Minusta on tullut vieras veljilleni,
äitini pojat eivät minua tunne.
Kiivaus sinun temppelisi puolesta on kuluttanut minut,
ja minuun sattuu niiden pilkka, jotka pilkkaavat sinua. Kertosäe
Häpeä on murtanut sydämeni,
minä olen käynyt heikoksi.
Turhaan minä odotin sääliä,
kukaan ei minua lohduttanut.
Viholliseni ovat panneet ruokaani karvasta koiruohoa,
janooni he juottivat etikkaa. Kertosäe
Minä ylistän lauluin Jumalan nimeä,
kunnioitan sitä kiitoksin.
Nöyrät näkevät tämän ja iloitsevat,
niiden sydän virvoittuu, jotka etsivät Jumalaa,
sillä Herra kuulee köyhien rukouksen
eikä hylkää omiaan, jotka ovat vankeudessa. Kertosäe
Säe ennen evankeliumia
Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.
Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.
Terve, kuninkaamme, joka olet kuuliainen Isälle;
sinä menit ristiinnaulittavaksi kuin lempeä karitsa,
jota teuraaksi viedään.
Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.
EVANKELIUMI
(Matt. 26:14-25)
Ihmisen Poika lähtee pois niin kuin kirjoituksissa sanotaan, mutta voi sitä, josta tulee hänen kavaltajansa.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.
Siihen aikaan yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Juudas Iskariot, meni ylipappien luo ja sanoi: ”Paljonko maksatte minulle, jos toimitan hänet teidän käsiinne?” He sopivat hänen kanssaan kolmestakymmenestä hopearahasta. Siitä lähtien hän etsi tilaisuutta kavaltaakseen Jeesuksen.
Happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Minne tahdot meidän valmistavan sinulle pääsiäisaterian?” Jeesus sanoi: ”Menkää kaupunkiin.” Hän neuvoi, kenen luo heidän oli siellä mentävä, ja käski sanoa tälle: ”Opettaja sanoo: ’Hetkeni on lähellä. Sinun luonasi minä syön pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa.’” Opetuslapset tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt ja valmistivat pääsiäisaterian.
Illan tultua Jeesus kävi aterialle kahdentoista opetuslapsensa kanssa. Heidän syödessään hän sanoi: ”Totisesti: yksi teistä on kavaltava minut.” Murheen vallassa he alkoivat toinen toisensa jälkeen kysellä: ”Herra, en kai se ole minä?” Jeesus vastasi heille: ”Minut kavaltaa mies, joka syö samasta vadista kuin minä. Ihmisen Poika lähtee pois juuri niin kuin kirjoituksissa hänestä sanotaan, mutta voi sitä, josta tulee Ihmisen Pojan kavaltaja! Sille ihmiselle olisi parempi, ettei hän olisi syntynytkään.” Silloin Juudas, hänen kavaltajansa, kysyi: ”Rabbi, en kai se ole minä?” ”Itsepä sen sanoit”, vastasi Jeesus.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.