14.9. PYHÄN RISTIN YLENTÄMINEN, JUHLA

Milloin tätä juhlaa ei vietetä sunnuntaina, evankeliumin edellä luetaan vain toinen seuraavista lukukappaleista (4. Moos. 21:4b-9 tai Fil. 2:6-11).

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(4. Moos. 21:4b-9)
Kun ne, joita käärmeet olivat purreet, 
katsoivat pronssikäärmettä, he jäivät eloon.

Luemme Neljännestä Mooseksen kirjasta.

Niinä päivinä matkalla kansa kävi kärsimättömäksi ja alkoi puhua Jumalaa ja Moosesta vastaan: ”Miksi te toitte meidät pois Egyptistä tänne autiomaahan kuolemaan? Täällä ei ole leipää eikä vettä. Aina vain tätä samaa kurjaa ruokaa!” Silloin Herra lähetti kansan kimppuun myrkkykäärmeitä, ja niiden puremiin kuoli suuri joukko israelilaisia. Kansa tuli Mooseksen luo sanomaan: ”Me teimme synnin, kun puhuimme Herraa ja sinua vastaan. Rukoile Herraa, että hän ottaisi nämä käärmeet pois meitä ahdistamasta.” Mooses rukoili kansan puolesta, ja Herra sanoi Moosekselle: ”Tee käärmeen kuva ja pane se tangon päähän. Jokainen pureman saanut, joka katsoo siihen, jää eloon.” Mooses teki pronssista käärmeen ja pani sen tangon päähän. Kun ne, joita käärmeet olivat purreet, katsoivat pronssikäärmettä, he jäivät eloon.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 78:1-2, 34-35, 36-37, 38. – vrt. 7c)

Kertosäe:
Älkää unohtako Herran tekoja!

Kuuntele, kansani, mitä opetan,
tarkatkaa sanojani, te kaikki.
Minä aion esittää viisaiden mietteitä,
tuon julki menneisyyden arvoituksia. Kertosäe

Kun hän surmasi Israelin kansaa,
he alkoivat kysyä hänen mieltään,
he kääntyivät ja etsivät Jumalaa.
He muistivat, kuka on heidän kallionsa,
muistivat, että Korkein on heidän lunastajansa. Kertosäe

Mutta heidän sanoissaan piili petos,
valhe oli heidän kielellään.
He eivät olleet vilpittömiä häntä kohtaan,
eivät pysyneet uskollisina hänen liitossaan. Kertosäe

Mutta Jumala on laupias,
ei hän tuhoa syntistä, vaan armahtaa.
Kerta kerran jälkeen hän hillitsi vihansa
eikä antanut kiivaudelleen valtaa. Kertosäe

TOINEN LUKUKAPPALE
(Fil. 2:6-11)
Hän alensi itsensä; sen tähden Jumala on korottanut hänet.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä filippiläisille.

Kristuksella Jeesuksella oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: ”Jeesus Kristus on Herra.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Halleluja

Halleluja. Halleluja.
Me kumarramme sinua, Kristus, ja siunaamme sinua,
koska olet ristisi kautta lunastanut maailman.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Joh. 3:13-17)
Ihmisen Poika on korotettava.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus sanoi Nikodemukselle: ”Kukaan ei ole noussut taivaaseen, paitsi hän, joka on taivaasta tänne tullut: Ihmisen Poika. Niin kuin Mooses autiomaassa nosti käärmeen korkealle, niin on myös Ihmisen Poika korotettava, jotta jokainen, joka uskoo häneen, saisi iankaikkisen elämän.

Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän. Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.