Hyppää sisältöön

15.9. JEESUKSEN ÄIDIN TUSKAT, MUISTOPÄIVÄ

15.9. JEESUKSEN ÄIDIN TUSKAT, MUISTOPÄIVÄ

Omat lukukappaleet.

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Hepr. 5:7-9)
Hän joutui oppimaan, mitä on kuuliaisuus, 
ja hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen tuoja.

Luemme Kirjeestä heprealaisille.

Ihmiselämänsä päivinä Jeesus ääneen itkien rukoili ja huusi avukseen häntä, jolla oli valta pelastaa hänet kuolemasta, ja hänen uhrirukouksensa kuultiin, koska hän taipui Jumalan tahtoon. Vaikka hän oli Poika, hän joutui kärsimyksistä oppimaan, mitä on kuuliaisuus. Kun hän oli saavuttanut täydellisyyden, hänestä tuli iankaikkisen pelastuksen tuoja, kaikkien niiden pelastaja, jotka ovat hänelle kuuliaisia.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 31:2-3a, 3bc-4, 5-6, 15-16, 20. – vrt. 17b)

Kertosäe:
Herra, pelasta minut armossasi.

Herra, sinuun minä turvaan.
Älä milloinkaan hylkää minua.
Sinä olet vanhurskas, pelasta minut!
Kuule minua, riennä avukseni! Kertosäe

Ole minulle kallio, jonka suojaan saan paeta,
vuorilinna, johon minut pelastat.
Sinä olet minun kallioni ja pakopaikkani.
Sinä johdatat ja ohjaat minua nimesi tähden. Kertosäe

Sinä päästät minut verkosta,
jonka viholliset ovat virittäneet eteeni.
Sinä olet minun turvani!
Sinun käsiisi minä uskon henkeni.
Herra, sinä lunastat minut vapaaksi,
sinä uskollinen Jumala. Kertosäe

Mutta minä turvaan sinuun, Herra,
ja sanon: ”Sinä olet minun Jumalani!”
Sinun kädessäsi ovat elämäni päivät.
Älä jätä minua vihollisteni ja vainoojieni armoille! Kertosäe

Kuinka suuri onkaan sinun hyvyytesi!
Se on ehtymätön aarre niille, jotka sinua pelkäävät.
Kaikkien nähden sinä annat apusi
niille, jotka turvautuvat sinuun. Kertosäe

Sekvenssi
(Stabat Mater dolorosa)
(vapaaehtoinen)

1. Seisoi äiti murheissansa,
ristin alla tuskissansa:
siinä riippui Poikansa.

2. Sydän tuskan raatelema,
syvän surun ahdistama,
lävistetty miekalla.

3. Ahdistus ja murhe suuri
oli Luojan äidin juuri,
siunatuimman naisista.

4. Mitä kärsi nähdessänsä
Pojan rakkaan ristillänsä
hellin äiti kaikista?

5. Kuka voisi itkemättä
Herran äidin tässä nähdä,
Poikaansa kun piinataan?

6. Ken ei äitiin katsoessa
Pojan tuskan jatkuessa
vaikeroisi kanssansa.

7. Poikaa äiti pilkattavan
näki sekä ruoskittavan
synnin tähden maailman.

8. Äiti näki lapsosensa
hylättynä, Isällensä
henkensä näin antavan.

9. Äiti, lähde rakkauden
rinnassani tuskas tunnen,
itken sinun kanssasi.

10. Pyydä tulta sydämeeni
rakkautta Kristukseeni
Jumalalle mieluisaa.

11. Pyhä Äiti, iskut Herran
ristinpuulta minun kerran
anna saada voimaksi.

12. Puolestani kärsineelle,
tuskat kaikki kantaneelle
annan kanssas kiitoksen.

13. Tuskasi on aina läsnä
Ristiinnaulitussa tässä:
Hän toi meille elämän.

14. Kyyneltesi kumppaniksi
surullesi toveriksi
jään ma ristin juurelle.

15. Puhdas Neitsyt, Äiti pyhä,
rakkaammaksi tulet yhä
lähelläsi itkien.

16. Anna Herran kärsimistä,
lyöntejä ja hylkäämistä
minun muistaa rukoillen.

17. Haavoihinsa kätkeytyen,
kärsimykseen yhdistyen
suo mun kantaa ristiä.

18. Ettei kadotus mua ota
lausuttaissa tuomiota,
Neitsyt auta minua.

19. Herran ristiin suojautuen,
kuolemaansa turvautuen
armonsa mä saavutan.

20. Ruumiin kuolema kun koittaa
sielun silloin anna voittaa
paratiisin kunnia.

Halleluja

Halleluja. Halleluja.
Autuas on Neitsyt Maria, joka ilman kuolemaa
ansaitsi marttyyrin voittoseppeleen Herran ristin juurella.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Joh. 19:25-27)
”Mitä kärsi nähdessänsä Pojan rakkaan ristillänsä hellin äiti kaikista” (Stabat Mater).

+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.

Jeesuksen ristin luona seisoivat hänen äitinsä ja tämän sisar sekä Maria, Klopaksen vaimo, ja Magdalan Maria. Kun Jeesus näki, että hänen äitinsä ja rakkain opetuslapsensa seisoivat siinä, hän sanoi äidilleen: ”Nainen, tämä on poikasi!” Sitten hän sanoi opetuslapselle: ”Tämä on äitisi!” Siitä hetkestä lähtien opetuslapsi piti huolta Jeesuksen äidistä.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Tai:

EVANKELIUMI
(Luuk. 2:33-35)
Sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Siihen aikaan Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin. Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: ”Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.