Hyppää sisältöön

2.2. HERRAN TEMPPELIINTUOMINEN – KYNTTILÄNPÄIVÄ, JUHLA

2.2. HERRAN TEMPPELIINTUOMINEN – KYNTTILÄNPÄIVÄ, JUHLA

Milloin tätä juhlaa ei vietetä sunnuntaina, evankeliumin edellä luetaan vain yksi seuraavista lukukappaleista (Mal. 3:1-4 tai Hepr. 2:14-18).

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Mal. 3:1-4)
Temppeliinsä tulee Valtias, jota te odotatte.

Luemme profeetta Malakian kirjasta.

Näin sanoo Herra Jumala: ”Minä lähetän sanansaattajani raivaamaan edelläni tietä. Ja aivan äkkiä tulee temppeliinsä Valtias, jota te odotatte, ja Liiton enkeli, jota te kaipaatte. Hän saapuu”, sanoo Herra Sebaot. Kuka voi kestää sen päivän, jolloin hän tulee, kuka voi seistä horjumatta, kun hän ilmestyy? Sillä hän on kuin ahjon hehku, hän puhdistaa kuin vahvin lipeä. Silloin Herra toimii kuin metallinsulattaja ja hopeankiillottaja. Hän puhdistaa leeviläiset, ja he tulevat puhtaiksi kuin kulta ja hopea, joista kuona on poltettu pois. He uhraavat jälleen Herralle virheettömät uhrit, säädösten mukaan. Juudan ja Jerusalemin uhrilahjat ovat Herralle mieleen, niin kuin ne olivat entisinä aikoina, jo kauan sitten.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 24:7, 8, 9, 10. – 10b)

Kertosäe:
Kirkkauden kuningas on Herra Sebaot.

Kohotkaa korkeiksi, portit,
avartukaa, ikiaikaiset ovet!
Kirkkauden kuningas tulee. Kertosäe

Kuka on kirkkauden kuningas?
Hän on Herra, väkevä ja voimallinen.
Hän on Herra, voiton sankari. Kertosäe

Kohotkaa korkeiksi, portit,
avartukaa, ikiaikaiset ovet!
Kirkkauden kuningas tulee. Kertosäe

Kuka on kirkkauden kuningas?
Kirkkauden kuningas
on Herra Sebaot! Kertosäe

TOINEN LUKUKAPPALE
(Hepr. 2:14-18)
Hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi.

Luemme Kirjeestä heprealaisille.

Lapset ovat lihaa ja verta, ja siksi Jeesuskin tuli niistä yhtäläisellä tavalla osalliseksi, jotta hän kuolemallaan riistäisi vallan kuoleman valtiaalta, Saatanalta, ja päästäisi vapaiksi kaikki, jotka kuoleman pelosta olivat koko ikänsä olleet orjina.

Hän ei siis ota suojelukseensa enkeleitä – hän ottaa suojelukseensa Abrahamin suvun. Niinpä hänen oli tultava joka suhteessa veljiensä kaltaiseksi, jotta hänestä tulisi armahtava ja uskollinen ylipappi tehtävissään Jumalan edessä ja hän voisi sovittaa kansan synnit. Koska hän on itse käynyt läpi kärsimykset ja kiusaukset, hän kykenee auttamaan niitä, joita koetellaan.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Halleluja
(Luuk. 2:32)

Halleluja. Halleluja.
Valo koittaa pakanakansoille,
kirkkaus loistaa kansallesi Israelille.
Halleluja.

EVANKELIUMI
(Luuk. 2:22-40)
Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, vanhemmat veivät Jeesuksen Jerusalemiin viedäkseen hänet Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: ”Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.” Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, ”kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa”.

Jerusalemissa eli vanhurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi: ”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.”

Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin. Simeon siunasi heitä ja sanoi Marialle, lapsen äidille: ”Tämä lapsi on pantu koetukseksi: monet israelilaiset kompastuvat ja monet nousevat. Hänet on pantu merkiksi, jota ei tunnusteta, ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä. Näin tulevat julki monien sisimmät ajatukset.”

Siellä oli myös naisprofeetta Hanna, Asserin heimoon kuuluvan Penuelin tytär. Hän oli jo hyvin vanha. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta, mutta nyt hän oli ollut leskenä jo kahdeksankymmenenneljän vuoden ajan. Hän ei poistunut temppelistä minnekään, vaan palveli Jumalaa yötä päivää paastoten ja rukoillen. Juuri sillä hetkellä hän tuli paikalle, ja hän ylisti Jumalaa ja puhui lapsesta kaikille, jotka odottivat Jerusalemin lunastusta.

Kun he olivat tehneet kaiken, mitä Herran laki vaati, he palasivat Galileaan kotikaupunkiinsa Nasaretiin. Lapsi kasvoi, vahvistui ja täyttyi viisaudella, ja Jumalan armo seurasi häntä.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Tai lyhyempi muoto:
(Luuk. 2:22-32)
Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi.

+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.

Kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, vanhemmat veivät Jeesuksen Jerusalemiin viedäkseen hänet Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: ”Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.” Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, ”kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa”.

Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi:

”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.