PÄÄSIÄISEN 7. SUNNUNTAI – VUOSI A
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Ap.t. 1:12-14)
He pitivät kaikki yhtä ja rukoilivat lakkaamatta.
Luemme Apostolien teoista.
Kun Jeesus oli otettu taivaaseen, apostolit lähtivät vuorelta, jota kutsutaan Öljymäeksi ja joka on lähellä Jerusalemia, sapatinmatkan päässä. He palasivat Jerusalemiin ja menivät siellä siihen taloon, jonka yläkerrasta oli tullut heidän kokoontumispaikkansa: Pietari, Johannes ja Jaakob, Andreas, Filippus, Tuomas, Bartolomeus, Matteus ja Jaakob Alfeuksen poika, Simon Kiivailija ja Juudas Jaakobin poika. He pitivät kaikki yhtä ja rukoilivat lakkaamatta yhdessä joukkoonsa kuuluvien naisten sekä Jeesuksen äidin Marian ja Jeesuksen veljien kanssa.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 27:1, 4, 7-8a. – 13)
Kertosäe:
Minä uskon, että saan nähdä Herran hyvyyden elävien maassa.
Tai:
Halleluja.
Herra on minun valoni ja pelastukseni,
ketä minä pelkäisin?
Herra on minun elämäni turva,
ketä siis säikkyisin? Kertosäe
Yhtä minä pyydän Herralta, yhtä ainoaa minä toivon:
että saisin asua Herran temppelissä kaikki elämäni päivät!
Saisin katsella Herran ihanuutta hänen pyhäkössään
ja odottaa, että hän vastaa minulle. Kertosäe
Herra, kuule, kun huudan sinua!
Ole minulle armollinen, vastaa pyyntööni.
Sydämeni muistaa sinun sanasi:
”Etsikää minun kasvojani.” Kertosäe
TOINEN LUKUKAPPALE
(1. Piet. 4:13-16)
Kun teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, te olette autuaat.
Luemme apostoli Pietarin ensimmäisestä kirjeestä.
Rakkaani, iloitkaa sitä enemmän, mitä enemmän pääsette osallisiksi Kristuksen kärsimyksistä, jotta saisitte iloita ja riemuita myös silloin, kun hänen kirkkautensa ilmestyy. Kun teitä solvataan Kristuksen nimen tähden, te olette autuaat, sillä teidän yllänne on kirkkauden Henki, Jumalan Henki. Kenenkään teistä ei tule kärsiä murhamiehenä tai varkaana tai pahantekijänä tai toisten petkuttajana. Mutta sen, joka kärsii kristittynä, ei pidä hävetä, vaan hän kirkastakoon kristityn nimellään Jumalaa.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Halleluja
(vrt. Joh. 14:18)
Halleluja. Halleluja.
En minä jätä teitä orvoiksi, sanoo Herra.
Minä tulen luoksenne, ja teidän sydämenne iloitsee.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Joh. 17:1-11a)
Isä, kirkasta Poikasi.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Johanneksen mukaan.
Siihen aikaan Jeesus nosti katseensa kohti taivasta ja sanoi: ”Isä, hetki on tullut. Kirkasta Poikasi, että Poika kirkastaisi sinut. Sinä olet uskonut kaikki ihmiset hänen valtaansa, jotta hän antaisi ikuisen elämän kaikille, jotka olet hänelle uskonut. Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen. Minä olen kirkastanut sinut täällä maan päällä saattamalla päätökseen työn, jonka annoit tehdäkseni. Isä, kirkasta sinä nyt minut, ota minut luoksesi ja anna minulle se kirkkaus, joka minulla oli sinun luonasi jo ennen maailman syntyä.
Minä olen ilmoittanut sinun nimesi niille ihmisille, jotka valitsit maailmasta ja annoit minulle. He olivat sinun, ja sinä uskoit heidät minulle. He ovat ottaneet omakseen sinun sanasi ja tietävät nyt, että kaikki, minkä olet minulle antanut, on tullut sinulta. Kaiken sen, minkä olet puhuttavakseni antanut, minä olen puhunut heille, ja he ovat ottaneet puheeni vastaan. Nyt he tietävät, että minä olen tullut sinun luotasi, ja uskovat, että sinä olet minut lähettänyt.
Minä rukoilen heidän puolestaan. Maailman puolesta minä en rukoile, vaan niiden, jotka sinä olet minulle antanut, koska he kuuluvat sinulle. Kaikki, mikä on minun, on sinun, ja mikä on sinun, on minun, ja minun kirkkauteni on tullut julki heissä. Minä en enää ole maailmassa, mutta he jäävät maailmaan, kun tulen luoksesi.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.