PALMUSUNNUNTAI – VUOSI A

Ennen palmukulkuetta:

EVANKELIUMI
(Matt. 21:1-11)
Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä!

+ Luemme pyhästä evankeliumista Matteuksen mukaan.

Kun he lähestyivät Jerusalemia ja olivat tulossa Betfageen Öljymäelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. Siellä on aasintamma kiinni sidottuna ja varsa sen vierellä; löydätte ne heti. Ottakaa ne siitä ja tuokaa minulle. Jos joku sanoo teille jotakin, vastatkaa, että Herra tarvitsee niitä mutta palauttaa ne pian.”

Näin tapahtui, jotta kävisi toteen tämä profeetan sana: ”Sanokaa tytär Siionille: Katso, kuninkaasi tulee! Hän tulee luoksesi lempeänä, ratsastaen aasilla, työjuhdan varsalla.”

Opetuslapset lähtivät ja tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt. He toivat aasin ja varsan ja panivat niiden selkään vaatteitaan, ja Jeesus istuutui aasin selkään. Ihmisiä oli hyvin paljon, ja he levittivät vaatteitaan tielle, toiset katkoivat puista oksia ja levittivät tielle niitä. Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi: ”Hoosianna, Daavidin Poika! Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa!”

Kun hän tuli Jerusalemiin, koko kaupunki alkoi kuohua ja kaikki kyselivät: ”Kuka hän on?” Ihmiset sanoivat: ”Hän on Jeesus, profeetta Galilean Nasaretista.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Messussa:

ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Jes. 50:4-7)
En kätkenyt kasvojani häväistyksiltä.
Minä tiedän, etten jää häpeääni.

Luemme profeetta Jesajan kirjasta.

Herra, minun Jumalani, on antanut minulle taitavan kielen, niin että voin sanalla rohkaista uupunutta. Aamu aamulta hän herättää minut, herättää korvani kuulemaan oppilaan tavoin. Herra avasi minun korvani, ja minä tottelin, en väistänyt tehtävääni. Minä tarjosin selkäni lyötäväksi ja poskieni parran revittäväksi, en kätkenyt kasvojani häväistyksiltä, en sylkäisyiltä. Herra, minun Jumalani, auttaa minua, siksi en pelkää häväistystä. Olen kovettanut kasvoni piikiven kaltaisiksi. Minä tiedän, etten jää häpeääni.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Vuoropsalmi
(Ps. 22:8-9, 17-18a, 19-20, 23-24. – 2a)

Kertosäe:
Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut?

Kaikki ilkkuvat, kun minut näkevät,
pudistavat päätään ja ivaavat minua:
”Hän on turvannut Herraan, auttakoon Herra häntä.
Herra on häneen mieltynyt, pelastakoon siis hänet!” Kertosäe

Koirien lauma saartaa minut,
minut ympäröi vihamiesten piiri.
Käteni ja jalkani ovat runnellut,
ruumiini luut näkyvät kaikki. Kertosäe

He jakavat vaatteeni keskenään
ja heittävät puvustani arpaa.
Herra, älä ole niin kaukana!
Anna minulle voimaa, riennä avuksi! Kertosäe

Silloin minä julistan nimeäsi veljilleni,
ylistän sinua seurakunnan keskellä.
Te, jotka pelkäätte Herraa, ylistäkää häntä!
Jaakobin suku, kunnioita häntä,
palvele vavisten, Israelin kansa! Kertosäe

TOINEN LUKUKAPPALE
(Fil. 2:6-11)
Hän alensi itsensä; sen tähden Jumala on korottanut hänet.

Luemme apostoli Paavalin kirjeestä filippiläisille.

Kristuksella Jeesuksella oli Jumalan muoto, mutta hän ei pitänyt kiinni oikeudestaan olla Jumalan vertainen vaan luopui omastaan. Hän otti orjan muodon ja tuli ihmisten kaltaiseksi. Hän eli ihmisenä ihmisten joukossa, hän alensi itsensä ja oli kuuliainen kuolemaan asti, ristinkuolemaan asti. Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman. Jeesuksen nimeä kunnioittaen on kaikkien polvistuttava, kaikkien niin taivaassa kuin maan päällä ja maan alla, ja jokaisen kielen on tunnustettava Isän Jumalan kunniaksi: ”Jeesus Kristus on Herra.”

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Säe ennen evankeliumia
(Fil. 2:8-9)

Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.
Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.
Kristus oli meidän tähtemme kuuliainen kuolemaan asti,
ristinkuolemaan asti.
Sen tähden Jumala on korottanut hänet yli kaiken
ja antanut hänelle nimen, kaikkia muita nimiä korkeamman.
Kunnia ja ylistys sinulle, Kristus.

EVANKELIUMI
(Matt. 26:14 – 27:66)
Herramme Jeesuksen Kristuksen kärsimyshistoria.

+: Kristus
C (chronista): kertoja
S (synagoga): muut henkilöt

C Luemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kärsimyshistorian Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan yksi kahdestatoista opetuslapsesta, Juudas Iskariot, meni ylipappien luo ja sanoi:

S ”Paljonko maksatte minulle, jos toimitan hänet teidän käsiinne?”

C He sopivat hänen kanssaan kolmestakymmenestä hopearahasta. Siitä lähtien hän etsi tilaisuutta kavaltaakseen Jeesuksen.

Happamattoman leivän juhlan ensimmäisenä päivänä opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät:

S ”Minne tahdot meidän valmistavan sinulle pääsiäisaterian?”

C Jeesus sanoi:

+ ”Menkää kaupunkiin.”

C Hän neuvoi, kenen luo heidän oli siellä mentävä, ja käski sanoa tälle:

+ ”Opettaja sanoo: ’Hetkeni on lähellä. Sinun luonasi minä syön pääsiäisaterian opetuslasteni kanssa.’”

C Opetuslapset tekivät niin kuin Jeesus oli käskenyt ja valmistivat pääsiäisaterian. Illan tultua Jeesus kävi aterialle kahdentoista opetuslapsensa kanssa. Heidän syödessään hän sanoi:

+ ”Totisesti: yksi teistä on kavaltava minut.”

C Murheen vallassa he alkoivat toinen toisensa jälkeen kysellä:

S ”Herra, en kai se ole minä?”

C Jeesus vastasi heille:

+ ”Minut kavaltaa mies, joka syö samasta vadista kuin minä. Ihmisen Poika lähtee pois juuri niin kuin kirjoituksissa hänestä sanotaan, mutta voi sitä, josta tulee Ihmisen Pojan kavaltaja! Sille ihmiselle olisi parempi, ettei hän olisi syntynytkään.”

C Silloin Juudas, hänen kavaltajansa, kysyi:

S ”Rabbi, en kai se ole minä?”

C Jeesus vastasi:

+ ”Itsepä sen sanoit.”

C Aterian aikana Jeesus otti leivän, siunasi, mursi ja antoi sen opetuslapsilleen sanoen:

+ ”Ottakaa ja syökää, tämä on minun ruumiini.”

C Sitten hän otti maljan, kiitti Jumalaa, antoi heille ja sanoi:

+ ”Juokaa tästä, te kaikki. Tämä on minun vereni, liiton veri, joka monien puolesta vuodatetaan syntien anteeksiantamiseksi. Ja minä sanon teille: tästedes en maista viiniköynnöksen antia ennen kuin sinä päivänä, jona juon uutta viiniä teidän kanssanne Isäni valtakunnassa.”

C Laulettuaan kiitosvirren he lähtivät Öljymäelle. Silloin Jeesus sanoi heille:

+ ”Tänä yönä te kaikki luovutte minusta, sillä on kirjoitettu: ’Minä lyön paimenen maahan, ja lauman lampaat joutuvat hajalle.’ Mutta kuolleista noustuani menen teidän edellänne Galileaan.”

C Pietari keskeytti hänet ja sanoi:

S ”Vaikka kaikki muut luopuisivat sinusta, minä en koskaan luovu.”

C Jeesus vastasi:

+ ”Totisesti: tänä yönä, ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.”

C Pietari sanoi:

S ”Vaikka minun pitäisi kuolla kanssasi, minä en ikinä sinua kiellä.”

C Samaa vakuuttivat muutkin opetuslapset. Sitten Jeesus tuli opetuslasten kanssa Getsemane-nimiseen paikkaan ja sanoi heille:

+ ”Jääkää te tähän siksi aikaa kun minä käyn tuolla rukoilemassa.”

C Pietarin ja molemmat Sebedeuksen pojat hän otti mukaansa. Murhe alkoi nyt ahdistaa häntä, ja hän joutui tuskan valtaan. Hän sanoi heille:

+ ”Olen tuskan vallassa, kuoleman tuskan. Odottakaa tässä ja valvokaa minun kanssani.”

C Hän meni vähän kauemmaksi, heittäytyi kasvoilleen maahan ja rukoili:

+ ”Isä, jos se on mahdollista, niin menköön tämä malja minun ohitseni. Mutta ei niin kuin minä tahdon, vaan niin kuin sinä.”

C Hän palasi opetuslasten luo ja tapasi heidät nukkumasta. Silloin hän sanoi Pietarille:

+ ”Ettekö te edes hetken vertaa jaksaneet valvoa kanssani? Valvokaa ja rukoilkaa, ettette joutuisi kiusaukseen. Henki on altis, mutta liha on heikko.”

C Hän meni taas etäämmäksi ja rukoili toistamiseen:

+ ”Isä, ellei tämä malja voi mennä ohitseni minun sitä juomatta, niin toteutukoon sinun tahtosi.”

C Palatessaan hän tapasi taas opetuslapset nukkumasta, sillä uni oli alkanut painaa heidän silmiään. Hän jätti heidät siihen, meni taas kauemmaksi ja rukoili kolmannen kerran samoin sanoin. Sitten hän tuli opetuslasten luo ja sanoi heille:

+ ”Yhäkö te nukutte ja lepäätte? Hetki on tullut. Ihmisen Poika annetaan syntisten käsiin. Nouskaa, nyt me lähdemme! Minun kavaltajani on jo lähellä.”

C Jeesuksen vielä puhuessa tuli Juudas, yksi kahdestatoista opetuslapsesta, ja hänen kanssaan miekoin ja seipäin aseistautunut suuri miesjoukko, jonka ylipapit ja kansan vanhimmat olivat lähettäneet. Jeesuksen kavaltaja oli sopinut miesten kanssa merkistä:

S ”Se on se mies, jota minä suutelen. Ottakaa hänet kiinni.”

C Hän meni suoraa päätä Jeesuksen luo, sanoi:

S ”Terve, rabbi!”,

C ja suuteli häntä. Jeesus sanoi hänelle:

+ ”Ystävä, tätä varten sinä olet tullut.”

C Silloin miehet astuivat lähemmäs, kävivät käsiksi Jeesukseen ja vangitsivat hänet. Yksi Jeesuksen seuralaisista ryhtyi vastarintaan, veti miekkansa esiin ja iski ylipapin palvelijaa niin että tältä irtosi korva. Silloin Jeesus sanoi hänelle:

+ ”Pane miekkasi tuppeen. Joka miekkaan tarttuu, se miekkaan kaatuu. Luuletko, etten voisi pyytää apua Isältäni? Hän lähettäisi tänne heti kaksitoista legioonaa enkeleitä ja enemmänkin. Mutta kuinka silloin kävisivät toteen kirjoitukset, joiden mukaan näin täytyy tapahtua?”

C Jeesus sanoi sitten miesjoukolle:

+ ”Tehän olette lähteneet kuin rosvon kimppuun! Miekat ja seipäät käsissä te tulette minua vangitsemaan. Minä olen joka päivä istunut temppelissä opettamassa, ettekä te ole ottaneet minua kiinni. Mutta kaikki tämä on tapahtunut, jotta profeettojen kirjoitukset kävisivät toteen.”

C Silloin kaikki opetuslapset jättivät hänet ja pakenivat.

Vangitsijat veivät Jeesuksen ylipappi Kaifaksen luo, minne lainopettajat ja kansan vanhimmat olivat kokoontuneet. Pietari seurasi häntä jonkin matkan päässä ylipapin pihaan saakka. Siellä hän istuutui palvelusväen joukkoon nähdäkseen, kuinka kaikki päättyisi.

Ylipapit ja koko neuvosto etsivät Jeesusta vastaan väärää todistusta, jonka perusteella saisivat hänet surmatuksi. Sellaista ei kuitenkaan löytynyt, vaikka monta väärää todistajaa esiintyi. Viimein astui esiin kaksi miestä, jotka väittivät Jeesuksen sanoneen: ”Minä voin hajottaa Jumalan temppelin ja rakentaa sen uudelleen kolmessa päivässä.” Silloin ylipappi nousi paikaltaan ja kysyi:

S ”Etkö lainkaan vastaa heidän syytöksiinsä?”

C Mutta Jeesus pysyi vaiti. Silloin ylipappi sanoi hänelle:

S ”Minä vannotan sinua elävän Jumalan nimessä: sano meille, oletko sinä Kristus, Jumalan Poika.”

C Jeesus vastasi:

+ ”Itsepä sen sanoit. Ja minä sanon teille: vastedes te saatte nähdä Ihmisen Pojan istuvan Voiman oikealla puolella ja tulevan taivaan pilvien päällä.”

C Silloin ylipappi repäisi vaatteensa ja sanoi:

S ”Hän herjaa Jumalaa. Mitä me enää todistajia tarvitsemme! Kuulittehan, miten hän herjasi. Mitä mieltä olette?”

C He vastasivat:

S ”Hän on ansainnut kuoleman.”

C He sylkivät nyt Jeesusta kasvoihin ja löivät häntä. Muutamat läimäyttivät häntä poskelle ja ilkkuivat:

S ”Profetoi, Kristus, sano kuka sinua löi!”

C Pietari istui ulkona pihalla. Hänen luokseen tuli palvelustyttö ja sanoi:

S ”Sinäkin olit tuon galilealaisen Jeesuksen seurassa.”

C Mutta hän kielsi sen kaikkien kuullen ja sanoi:

S ”En ymmärrä mistä puhut.”

C Hän siirtyi sieltä portille päin, mutta muuan toinen tyttö näki hänet ja sanoi paikalla oleville:

S ”Tämä mies oli nasaretilaisen Jeesuksen seurassa.”

C Taas hän kielsi sen valalla vannoen ja vakuutti:

S ”Minä en tunne sitä miestä.”

C Mutta hetken kuluttua hänen luokseen tuli muita, jotka siellä seisoskelivat, ja he sanoivat:

S ”Sinä olet varmasti samaa joukkoa, senhän kuulee jo puheestasi.”

C Silloin Pietari alkoi sadatella ja vannoi:

S ”Minä en tunne sitä miestä.”

C Samassa kukko lauloi. Pietari muisti, mitä Jeesus oli sanonut: ”Ennen kuin kukko laulaa, sinä kolmesti kiellät minut.” Hän meni ulos ja puhkesi katkeraan itkuun.

Varhain aamulla kaikki ylipapit ja kansan vanhimmat kokoontuivat ja sopivat keskenään Jeesuksen surmaamisesta. Jeesus pantiin köysiin, vietiin pois ja luovutettiin Pilatukselle, maaherralle.

Kun Juudas, Jeesuksen kavaltaja, näki että Jeesus oli tuomittu kuolemaan, hän katui tekoaan. Hän vei saamansa kolmekymmentä hopearahaa takaisin ylipapeille ja vanhimmille ja sanoi:

S ”Tein väärin, kun kavalsin viattoman veren.”

C Mutta he vastasivat:

S ”Mitä se meitä liikuttaa? Omapa on asiasi.”

C Silloin Juudas paiskasi rahat temppeliin, meni pois ja hirttäytyi. Ylipapit ottivat rahat ja sanoivat:

S ”Nämä ovat verirahoja, näitä ei ole lupa panna temppelirahastoon.”

C Neuvoteltuaan he päättivät ostaa niillä savenvalajan pellon muukalaisten hautapaikaksi. Vielä tänäkin päivänä sitä peltoa kutsutaan Veripelloksi. Näin kävi toteen tämä profeetta Jeremian sana: ”He ottivat ne kolmekymmentä hopearahaa, hinnan, jonka arvoiseksi he tämän miehen israelilaisten puolesta olivat arvioineet. Ja he ostivat niillä savenvalajan pellon, niin kuin Herra oli minua käskenyt.” Jeesus vietiin nyt maaherran eteen. Tämä kysyi:

S ”Oletko sinä juutalaisten kuningas?”

C Jeesus vastasi:

+ ”Sinä sen sanoit.”

C Ja kun ylipapit ja vanhimmat syyttivät häntä, hän ei vastannut mitään. Silloin Pilatus sanoi hänelle:

S ”Etkö kuule, kuinka raskaita todisteita he esittävät sinua vastaan?”

C Mutta Jeesus ei vastannut yhteenkään hänen kysymykseensä. Tämä ihmetytti maaherraa suuresti.

Tapana oli, että maaherra aina juhlien aikana päästi vapaaksi yhden vangin, jonka väkijoukko sai valita. Vankien joukossa oli nyt Barabbas-niminen kuuluisa mies. Kun väkijoukko oli koolla, Pilatus kysyi:

S ”Kumman haluatte? Vapautanko Barabbaksen vai Jeesuksen, jota sanotaan Kristukseksi?”

C Hän näet tiesi, että Jeesus oli pelkästä kateudesta jätetty hänen käsiinsä.

Kun Pilatus istui tuomarinistuimellaan, hän sai vaimoltaan sanan:

S ”Älä tee mitään sille vanhurskaalle miehelle. Näin hänestä viime yönä pahaa unta.”

C Mutta ylipapit ja vanhimmat yllyttivät väkijoukon pyytämään Barabbakselle armahdusta ja Jeesukselle kuolemantuomiota. Maaherra kysyi nyt:

S ”Kumman näistä kahdesta haluatte? Kumman päästän vapaaksi?”

C Väki vastasi:

S ”Barabbaksen.”

C Pilatus kysyi:

S ”Mitä minä sitten teen Jeesukselle, jota sanotaan Kristukseksi?”

C Kaikki vastasivat:

S ”Ristiinnaulittakoon!”

C Pilatus kysyi:

S ”Mitä pahaa hän on tehnyt?”

C Mutta he vain huusivat entistä kovemmin:

S ”Ristiinnaulittakoon!”

C Kun Pilatus näki, ettei mitään ollut tehtävissä, ja kun meteli yhä paheni, hän otti vettä, pesi kätensä väkijoukon nähden ja sanoi:

S ”Minä olen syytön tämän miehen vereen. Tämä on teidän asianne.”

C Kaikki huusivat yhteen ääneen:

S ”Hänen verensä saa tulla meidän ja meidän lastemme päälle!”

C Silloin Pilatus antoi heille myöten ja vapautti Barabbaksen, mutta Jeesuksen hän ruoskitti ja luovutti ristiinnaulittavaksi.

Maaherran sotilaat veivät Jeesuksen sisälle palatsiin ja keräsivät koko sotaväenosaston hänen ympärilleen. He riisuivat Jeesuksen ja pukivat hänet punaiseen viittaan, väänsivät orjantappuroista kruunun hänen päähänsä ja panivat ruokokepin hänen oikeaan käteensä. He polvistuivat hänen eteensä ja sanoivat hänelle pilkaten:

S ”Ole tervehditty, juutalaisten kuningas!”

C He sylkivät hänen päälleen, ottivat häneltä kepin ja löivät häntä sillä päähän. Aikansa pilkattuaan he riisuivat häneltä viitan, pukivat hänet hänen omiin vaatteisiinsa ja lähtivät viemään häntä ristiinnaulittavaksi.

Matkalla he kohtasivat Simon-nimisen kyreneläisen miehen ja pakottivat hänet kantamaan Jeesuksen ristiä. Kun he tulivat paikkaan, jota kutsutaan Golgataksi, Pääkallonpaikaksi, he tarjosivat Jeesukselle juotavaksi viiniä, johon oli sekoitettu sappea. Hän maistoi sitä, mutta ei halunnut juoda.

Kun he olivat ristiinnaulinneet Jeesuksen, he jakoivat keskenään hänen vaatteensa heittämällä niistä arpaa. Sitten he jäivät sinne istumaan ja vartioivat häntä. Hänen päänsä yläpuolelle he kiinnittivät kirjoituksen, josta kävi ilmi hänen tuomionsa syy: ”Tämä on Jeesus, juutalaisten kuningas.” Yhdessä Jeesuksen kanssa ristiinnaulittiin kaksi rosvoa, toinen hänen oikealle, toinen hänen vasemmalle puolelleen.

Ohikulkijat pilkkasivat häntä. Päätään nyökyttäen he sanoivat:

S ”Sinähän pystyt hajottamaan temppelin ja rakentamaan sen uudelleen kolmessa päivässä. Pelasta nyt itsesi, jos kerran olet Jumalan Poika. Tule alas ristiltä!”

C Ylipapit yhtyivät hekin pilkkaan yhdessä lainopettajien ja vanhimpien kanssa. He sanoivat:

S ”Muita hän kyllä on auttanut, mutta itseään hän ei pysty auttamaan. Onhan hän Israelin kuningas, tulkoon nyt ristiltä alas! Silloin me uskomme häneen. Hän on pannut luottamuksensa Jumalaan – pelastakoon Jumala nyt hänet, jos on häneen mieltynyt! Onhan hän sanonut olevansa Jumalan Poika.”

C Samalla tavoin häntä pilkkasivat myös rosvot, jotka oli ristiinnaulittu yhdessä hänen kanssaan.

Mutta keskipäivällä, kuudennen tunnin aikaan, tuli pimeys koko maan ylle, ja sitä kesti yhdeksänteen tuntiin saakka. Yhdeksännen tunnin vaiheilla Jeesus huusi kovalla äänellä:

+ ”Eeli, Eeli, lama sabaktani?”

C Se merkitsee: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut? Tämän kuullessaan muutamat siellä olevista sanoivat:

S ”Hän huutaa Eliaa.”

C Heti yksi heistä kiiruhti hakemaan sienen, kastoi sen hapanviiniin, pani kepin päähän ja tarjosi siitä hänelle juotavaa. Toiset sanoivat:

S ”Katsotaanpa nyt, tuleeko Elia hänen avukseen.”

C Mutta Jeesus huusi taas kovalla äänellä ja antoi henkensä.

(Tässä polvistutaan hetkeksi mietiskelemään.)

C Sillä hetkellä temppelin väliverho repesi kahtia, ylhäältä alas asti. Maa vavahteli, kalliot halkeilivat, haudat aukenivat, ja monien poisnukkuneiden pyhien ruumiit nousivat ylös. He lähtivät haudoistaan, ja Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen he tulivat pyhään kaupunkiin ja näyttäytyivät siellä monille.

Kun sadanpäällikkö ja miehet, jotka hänen kanssaan vartioivat Jeesusta, näkivät maan vavahtelun ja kaiken, mitä tapahtui, he pelästyivät suunniltaan ja sanoivat:

S ”Tämä oli todella Jumalan Poika!”

C Siellä oli myös useita naisia jonkin matkan päässä tätä katselemassa. Galileasta lähtien he olivat kulkeneet Jeesuksen mukana ja palvelleet häntä. Heidän joukossaan olivat Magdalan Maria, Jaakobin ja Joosefin äiti Maria ja Sebedeuksen poikien äiti.

Illalla tuli paikalle Joosef, rikas arimatialainen, joka hänkin oli Jeesuksen opetuslapsi. Hän meni Pilatuksen puheille ja pyysi Jeesuksen ruumista. Pilatus käski antaa sen hänelle. Joosef otti ruumiin, kääri sen puhtaaseen pellavavaatteeseen ja pani hautaan, jonka hän äskettäin oli itseään varten hakkauttanut kallioon. Hän vieritti hautakammion ovelle suuren kiven ja lähti pois. Magdalan Maria ja se toinen Maria olivat hekin siellä; he istuivat hautaa vastapäätä.

Seuraavana päivänä, sapatin valmistuspäivän mentyä, ylipapit ja fariseukset lähtivät yhdessä Pilatuksen luo. He sanoivat:

S ”Kunnioitettu maaherra, meille tuli mieleen, että eläessään tuo villitsijä sanoi: ’Kolmen päivän kuluttua nousen kuolleista.’ Käske siis vartioida hautaa tarkoin kolmanteen päivään asti, etteivät hänen opetuslapsensa pääse varastamaan häntä ja sanomaan ihmisille: ’Hän on noussut kuolleista.’ Viimeinen villitys olisi silloin ensimmäistä pahempi.”

C Pilatus vastasi heille:

S ”Saatte vartioväkeä. Menkää ja järjestäkää haudan vartiointi niin hyvin kuin taidatte.”

C He lähtivät ja varmistivat haudan sinetöimällä kiven ja asettamalla vartion.

Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.

Tai lyhyempi muoto:
(Matt. 27:11-54)
Herramme Jeesuksen Kristuksen kärsimyshistoria.

C Luemme Herramme Jeesuksen Kristuksen kärsimyshistorian Matteuksen mukaan.

Siihen aikaan Jeesus vietiin maaherra Pontius Pilatuksen eteen. Tämä kysyi: