KIRKKOVUODEN 15. SUNNUNTAI – VUOSI B
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Aam. 7:12-15)
Mene ja julista kansaani vastaan.
Luemme profeetta Aamoksen kirjasta.
Niinä päivinä Amasja, Betelin pappi, sanoi Aamokselle: ”Näkijä, mene tiehesi ja palaa Juudaan! Profetoi siellä ja hanki leipäsi siellä! Betelissä et enää profetoi. Tämä on kuninkaan pyhäkkö ja valtakunnan temppeli!” Aamos vastasi hänelle: ”En ole profeetta enkä profeetan oppilas, vaan karjankasvattaja ja metsäviikunoiden viljelijä. Herra otti minut laumojeni keskeltä ja sanoi minulle: ’Mene ja julista kansaani Israelia vastaan!’”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 85:9ab-10, 11-12, 13-14. – 8)
Kertosäe:
Herra, osoita meille laupeutesi,
pelasta meidät!
Minä kuuntelen, mitä Herra Jumala puhuu.
Hän lupaa rauhan kansalleen, pyhilleen.
Hän antaa apunsa niille, jotka häntä pelkäävät,
ja niin meidän maamme saa takaisin kunniansa. Kertosäe
Laupeus ja uskollisuus kohtaavat,
oikeus ja rauha suutelevat toisiaan.
Uskollisuus versoo maasta
ja oikeus katsoo alas taivaasta. Kertosäe
Herra antaa kaiken hyvän,
maa antaa satonsa.
Herran edellä kulkee oikeus,
se valmistaa Herralle tien. Kertosäe
TOINEN LUKUKAPPALE
(Ef. 1:3-14)
Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa.
Luemme apostoli Paavalin kirjeestä efesolaisille.
Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Hän on siunannut meitä kaikella Hengen siunauksella, taivaallisilla aarteilla Kristuksessa. Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan edessään pyhiä ja nuhteettomia rakkaudessa. Hän näki hyväksi jo edeltä määrätä meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen kautta. Ylistetty olkoon hänen armonsa kirkkaus, jonka hän antoi meille rakkaassa Pojassaan!
Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumala on antanut armonsa rikkauden tulla runsaana osaksemme ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä. Hän on ilmaissut meille tahtonsa salaisuuden, sen Kristusta koskevan suunnitelman, jonka hän oli nähnyt hyväksi tehdä ja joka oli määräajan tullessa toteutuva: hän oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaiken, mitä on taivaassa ja maan päällä.
Jumala on myös antanut Kristuksessa meille perintöosan, niin kuin hän oli suunnitellut ja ennalta määrännyt – hän, joka saattaa kaiken tapahtumaan tahtonsa ja päätöksensä mukaisesti. Siksi meidän, jotka olemme jo ennalta saaneet panna toivomme Kristukseen, tulee elää Jumalan kirkkauden ylistykseksi.
Kristukseen tekin nyt uskotte kuultuanne totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin. Häneen uskoessanne te myös olette saaneet luvatun Pyhän Hengen sinetiksenne. Se on meidän perintöosamme vakuutena, joka takaa meille lunastuksen, Jumalan kirkkauden ylistykseksi.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Tai lyhyempi muoto:
(Ef. 1:3-10)
Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa.
Luemme apostoli Paavalin kirjeestä efesolaisille.
Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä! Hän on siunannut meitä kaikella Hengen siunauksella, taivaallisilla aarteilla Kristuksessa. Jo ennen maailman luomista hän on valinnut meidät Kristuksessa olemaan edessään pyhiä ja nuhteettomia rakkaudessa. Hän näki hyväksi jo edeltä määrätä meidät yhteyteensä, omiksi lapsikseen, Jeesuksen Kristuksen kautta. Ylistetty olkoon hänen armonsa kirkkaus, jonka hän antoi meille rakkaassa Pojassaan!
Kristuksen veressä meillä on lunastus, rikkomustemme anteeksianto. Näin Jumala on antanut armonsa rikkauden tulla runsaana osaksemme ja suonut meille kaikkea viisautta ja ymmärrystä. Hän on ilmaissut meille tahtonsa salaisuuden, sen Kristusta koskevan suunnitelman, jonka hän oli nähnyt hyväksi tehdä ja joka oli määräajan tullessa toteutuva: hän oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaiken, mitä on taivaassa ja maan päällä.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Halleluja
(vrt. Ef. 1:17-18)
Halleluja. Halleluja.
Herramme Jeesuksen Kristuksen Isä
valaiskoon meidän sydämemme silmät näkemään,
millaiseen toivoon hän on meidät kutsunut.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Mark. 6:7-13)
Jeesus alkoi lähettää heitä.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Markuksen mukaan.
Siihen aikaan Jeesus kutsui kaksitoista opetuslastaan luokseen lähettääkseen heidät matkaan. Heidän tuli lähteä kaksittain, ja hän antoi heille vallan ajaa ihmisistä saastaisia henkiä. Hän kielsi heitä ottamasta mukaan muuta kuin sauvan: ei leipää, ei laukkua eikä rahaa vyöhön. Sandaalit he saivat ottaa, mutta eivät pukea ylleen kahta paitaa. Ja hän sanoi heille: ”Mihin taloon majoituttekin, jääkää asumaan sinne lähtöönne saakka. Jos teitä jossakin paikassa ei oteta vastaan eikä kuunnella, lähtekää sieltä ja pudistakaa pöly jaloistanne. Tämä on oleva todiste heitä vastaan.”
Niin opetuslapset lähtivät matkaan ja julistivat, että kaikkien tuli kääntyä. He karkottivat monta pahaa henkeä sekä voitelivat öljyllä sairaita ja paransivat heidät.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.