KIRKKOVUODEN 24. SUNNUNTAI – VUOSI B
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Jes. 50:5-9a)
Minä tarjosin selkäni lyötäväksi.
Luemme profeetta Jesajan kirjasta.
Herra Jumala avasi minun korvani, ja minä tottelin, en väistänyt tehtävääni. Minä tarjosin selkäni lyötäväksi ja poskieni parran revittäväksi, en kätkenyt kasvojani häväistyksiltä, en sylkäisyiltä.
Herra, minun Jumalani, auttaa minua, siksi en pelkää häväistystä. Olen kovettanut kasvoni piikiven kaltaisiksi. Minä tiedän, etten jää häpeääni, sillä hän on lähellä, hän osoittaa syyttömyyteni – kuka voisi minua syyttää! Asettukaamme siis käymään oikeutta. Tahtooko joku ajaa kannetta minua vastaan? Astukoon hän esiin! Herra, minun Jumalani, on minun auttajani. Kuka voisi osoittaa minut syylliseksi?
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 116:1-2, 3-4, 5-6, 8-9. – 9)
Kertosäe:
Minä saan vaeltaa Herran edessä
elävien maassa.
Tai:
Halleluja.
Minä rakastan Herraa. Hän kuulee minua,
hän kuulee hartaan pyyntöni.
Kun huudan häntä avuksi,
hän kuuntelee. Kertosäe
Kuoleman köydet kiertyivät ympärilleni,
tuonelan kauhut ahdistivat minua,
minut valtasi tuska ja murhe.
Silloin minä huusin Herran nimeä:
”Herra! Pelasta minut!” Kertosäe
Herra on oikeamielinen ja laupias,
meidän Jumalamme on armollinen.
Herra on avuttomien suojelija.
Kun voimani uupuivat, hän tuli avukseni. Kertosäe
Hän pelasti minut kuolemasta,
hän säästi silmäni kyyneliltä,
ei antanut jalkani astua harhaan.
Minä saan vaeltaa Herran edessä elävien maassa. Kertosäe
TOINEN LUKUKAPPALE
(Jaak. 2:14-18)
Usko ilman tekoja on kuollut.
Luemme apostoli Jaakobin kirjeestä.
Veljet, mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo uskovansa mutta häneltä puuttuvat teot? Ei kai usko silloin voi pelastaa häntä? Jos veljenne tai sisarenne ovat vailla vaatteita ja jokapäiväistä ravintoa, niin turha teidän on sanoa: ”Menkää rauhassa, pitäkää itsenne lämpimänä ja syökää hyvin”, jos ette anna heille mitä he elääkseen tarvitsevat. Näin on uskonkin laita. Yksinään, ilman tekoja, se on kuollut. Ehkä joku nyt sanoo: ”Sinulla on usko, minulla teot.” Näytä sinä minulle uskosi ilman tekoja, minä kyllä näytän sinulle uskon teoillani.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Halleluja
(Gal. 6:14)
Halleluja. Halleluja.
Minä en tahdo kerskailla muusta kuin Herran rististä.
Siinä on maailma minulle ristiinnaulittu ja minä maailmalle.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Mark. 8:27-35)
Sinä olet Kristus… Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Markuksen mukaan.
Siihen aikaan Jeesus ja hänen opetuslapsensa lähtivät Filippoksen Kesarean ympärillä oleviin kyliin. Matkalla hän kysyi opetuslapsilta: ”Kuka minä ihmisten mielestä olen?” He vastasivat: ”Toisten mielestä sinä olet Johannes Kastaja, toisten mielestä Elia, toisten mielestä joku profeetoista.” ”Entä te?” kysyi Jeesus. ”Kuka minä teidän mielestänne olen?” Pietari vastasi hänelle: ”Sinä olet Kristus.” Jeesus varoitti heitä ankarasti kertomasta hänestä kenellekään.
Sitten Jeesus alkoi selittää opetuslapsille, että Ihmisen Pojan täytyy kärsiä paljon. Kansan vanhimmat, ylipapit ja lainopettajat hylkäävät hänet, ja hänet surmataan, mutta kolmen päivän kuluttua hän nousee kuolleista. Hän puhui tästä aivan avoimesti. Silloin Pietari veti hänet erilleen ja alkoi nuhdella häntä. Mutta hän kääntyi, katsoi opetuslapsiin ja sanoi ankarasti Pietarille: ”Väisty tieltäni, Saatana! Sinun ajatuksesi eivät ole Jumalasta, vaan ihmisestä!”
Jeesus kutsui väkijoukon ja opetuslapsensa ja sanoi heille: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua. Sillä se, joka tahtoo pelastaa elämänsä, kadottaa sen, mutta joka elämänsä minun tähteni ja evankeliumin tähden kadottaa, on sen pelastava.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.