KIRKKOVUODEN 22. SUNNUNTAI – VUOSI C
ENSIMMÄINEN LUKUKAPPALE
(Sir. 3:17-20, 28-29)
Nöyrry, niin löydät armon Herran edessä.
Luemme Sirakin kirjasta.
Mitä teetkin, poikani, pysy vaatimattomana, se tuo enemmän ystäviä kuin lahjojen jakelu. Mitä mahtavampi olet, sitä enemmän nöyrry, niin löydät armon Herran edessä. Monet ovat ylhäisiä ja maineikkaita, mutta nöyrille hän paljastaa salaisuutensa. Herran mahti on suuri, ja nöyrät ylistävät häntä. Ylpeän onnettomuuteen ei ole lääkettä, sillä pahuuden pensas on juurtunut häneen. Viisaan sydän pohtii viisaiden mietteitä, viisas ihminen haluaa oppia kuulemaan.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Vuoropsalmi
(Ps. 68:4-5ac, 6-7ab, 10-11. – vrt. 11b)
Kertosäe:
Hyvyydessäsi sinä valmistat kodin köyhälle, Jumala.
Vanhurskaat iloitsevat,
iloitsevat ja riemuitsevat Jumalan edessä.
Laulakaa Jumalalle, soittakaa hänen nimensä kunniaksi.
Herra on hänen nimensä, iloitkaa hänen edessään! Kertosäe
Hän on orpojen isä ja leskien puoltaja,
Jumala pyhässä asunnossaan.
Hän antaa yksinäiselle kodin,
hän päästää vangitut vapauteen. Kertosäe
Sinä, Jumala, annat runsaat sateet,
nääntyneen perintömaasi sinä saat jälleen kukoistamaan.
Sinun väkesi elää siellä,
hyvyydessäsi sinä huolehdit köyhistä, Jumala. Kertosäe
TOINEN LUKUKAPPALE
(Hepr. 12:18-19, 22-24a)
Te olette tulleet Siionin vuoren juurelle,
elävän Jumalan kaupungin luo.
Luemme Kirjeestä heprealaisille.
Veljet, ette te ole tulleet käsin kosketettavan, tulta suitsevan vuoren juurelle, sinne, missä oli synkkä pilvi, pimeys ja myrskytuuli, ette sinne, missä kuultiin torventoitotus ja ääni, joka puhui niin, että kaikki pyysivät päästä kuulemasta enempää. Ei, te olette tulleet Siionin vuoren juurelle, elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin luo. Teidän edessänne on tuhansittain enkeleitä ja juhlaa viettävä esikoisten seurakunta, ne, joiden nimet ovat kirjoitettuina taivaissa. Siellä on Jumala, kaikkien tuomari, siellä ovat perille päässeiden vanhurskaiden henget, ja siellä on uuden liiton välimies Jeesus.
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.
Halleluja
(Matt. 11:29ab)
Halleluja. Halleluja.
Ottakaa minun ikeeni harteillenne, sanoo Herra,
ja oppikaa minulta, sillä minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä.
Halleluja.
EVANKELIUMI
(Luuk. 14:1, 7-14)
Joka itsensä korottaa, se alennetaan,
ja joka itsensä alentaa, se korotetaan.
+ Luemme pyhästä evankeliumista Luukkaan mukaan.
Jeesus meni sapattina erään fariseusten johtomiehen kotiin aterialle, ja kaikki tarkkailivat, mitä hän tekisi. Jeesus pani merkille, että vieraat pyrkivät aterialla asettumaan parhaille paikoille. Niinpä hän esitti heille vertauksen: ”Kun sinut on kutsuttu pitoihin, älä asetu kunniapaikalle. Joku vieraista saattaa olla sinua arvokkaampi, ja isäntä, joka on teidät molemmat kutsunut, tulee sanomaan sinulle: ’Anna tämä paikka hänelle.’ Silloin joudut nolona siirtymään viimeiselle sijalle. Ei – kun sinut kutsutaan, valitse pöydässä kaikkein vaatimattomin paikka. Silloin isäntä tulee ja sanoo sinulle: ’Ystäväni, siirry tänne lähemmäksi’, ja sinä saat suuren kunnian kaikkien vieraiden nähden. Joka itsensä korottaa, se alennetaan, ja joka itsensä alentaa, se korotetaan.”
Sitten Jeesus sanoi talon isännälle: ”Kun järjestät päivälliset tai illalliset, älä kutsu ystäviäsi, älä veljiäsi, sukulaisiasi äläkä rikkaita naapureita. Hehän saattavat vuorostaan kutsua sinut, ja näin sinä saat kaikesta palkan. Ei – kun sinä järjestät pidot, kutsu köyhiä ja raajarikkoja, rampoja ja sokeita. Autuas olet, kun aika tulee, sillä he eivät pysty palkitsemaan sinua. Sinä saat palkkasi silloin, kun vanhurskaat herätetään kuolleista.”
Tämä on Herran (Jumalan) sanaa.